Kitarat: kitarakamat ›

BugBadWolf: Jos sinä ymmärtäisit koko aiheesta yhtään mitään, toki todistaisit väittämäsi puhumalla asiaa. Keroisit, että mikä kirjoittamani on valetta ja perustelisit sen kiistattomasti.
 
En neuvoisi ketään kuitenkaan pidättämään hengitystään tohtorin vastausta odotellessa. Järjettömän ulvahtelun konvertoiminen asiapitoiseksi ja perustelluksi vastaukseksi kun vaatinee tässä tapauksessa sellaisen ajan, että ko pidätteleminen sisältää terveysriskin.
 
Puhtaan tieteen kannalta olet kyllä mielenkiintoinen tapaus. Jatkan seuraamistasi mielenkiinnolla.
 
Olen kieltämättä kovasti hämmästynyt, jos et todella, siis todella, tajunnut, mistä on kyse.
 
Olemme kuitenkin varmaan samaa mieltä, että tämä on nyt naurettu loppuun. Jatka sinä vaan hupsuttelua, niin siirryn itse muihin ketjuihin...

Laulava Kylätohtori:.. niin siirryn itse muihin ketjuihin...
 
Paipai. Soittelen, jos tulee ikävä.

hallu: Mulla ei ole tietenkään mitään asiaa esittää mitään näistä Mesoista, kun kokemukseni niistä on suorastaan olematon (mkV:tä olen kerran pikaisesti päässyt testaamaan ja sitten tuo oma TA josta en edes tiedä mihin Mesakategoriaan se kuuluu). Mulle on vain jäänyt semmoinen outo fiilis tämän vähäisen kokemukseni pohjalta, että se soundi täytyy niinkö soittaa siitä Mesasta ulos ? siis semmoinen "soundi tulee sormista" tyyppinen fiilis myös särösoundeilla? oletko sinä huomannut sellaista? tai tunnistatko edes mistä puhun? minusta se on outoa, koska olen sen ilmiön omass amielessäni liittänyt aina butiikkivahvareihin ja vanhoihin vahvareihin.
.
 
Joo, allekirjoitan. Mark V on todella brutaali paskalle soittajalle kuten allekirjoittanut. Esimerkiksi jos mennään äärisäröillä, niin Mesa on kuitenkin todella dynaaminen. JCM800 esimerkiksi äärisäröillä sen verran kompressoitunut, että soitto paljon helpompaa ( =paskempi soitto kuullostaa peremmalta)
 
Mark V on todella hyvä opettaja. Demppikomppihommat on parantuneet paljon, kun on pakko soittaa tiukemmin ja tarkemmin että kuullostaa hyvältä. Sitten kun komppikäden saa kunnolla tikkaamaan, niin soundikin on sitten todella muikea.

BugBadWolf: Paipai. Soittelen, jos tulee ikävä.
 
Suurempi ongelma kuin meikäläisen käytös, olisi löytää Mesasta hyvää soundia. ;)

BugBadWolf: Paipai. Soittelen, jos tulee ikävä.
 
Musta alko jo tuntumaan, ettei tässä enää pelkästään asiat riitele.
 
Mielestäni on selvää, ettei Mesasta saa moniakaan soundeja, ei edes toisen Mesa-mallin soundeja. Mutta sitähän varten on sitten kaikki muut merkit. Esim. Jos haluan englantilaista murinaa tyyliin Marshall, ostan sen marsun. Ei se Mesan laitetaan EL-34 pääteputket ja puhutaan moodeissa Briteistä auta asiaan ollenkaan. Mielestäni.

Laulava Kylätohtori: Suurempi ongelma kuin meikäläisen käytös, olisi löytää Mesasta hyvää soundia. ;)
 
Ei hyvien soundien löytäminen Mesasta ole ongelma, kun tietää mitä tekee.

VIPMetal:...Ei se Mesan laitetaan EL-34 pääteputket ja puhutaan moodeissa Briteistä auta asiaan ollenkaan. Mielestäni.
 
Se on nyt oikeastaan kiinni siitä, mitä haetaan. Jos halutaan täydellinen marsukopio soittotatsia, säätöjen toimintoja ja kajarisoundia myöten, jätetään mesa rauhaan ja haetaan se marsupino G12T 75:llä. Jos taas halutaan kokeilla sitä, kuinka lähelle jotain soundia pääsee, ainakin V:llä pääsee tarpeeksi lähelle todella monia. Pitäisi onnistua Triaxisillakin.
 
Mesan lisäksi tällainen temppuilu on nykyään mahdollista varsin monen merkin tuotteilla. En minä nyt menisi sanomaan että vaikkapa Triamp III olisi täynnä vain sille ominaisia soundeja. Marsun 410 lainaa niin fenderiltä kuin amerikan hevipetteriltä jne. Mallintavista nyt puhumattakaan.
 
Markin tekee poikkeavaksi muita laajempi säätövara. Ei se, että värkätään joltain toiselta merkiltä kuulostavia kanavia. Vahvistimien evoluutio on muutenkin niin hidasta että joka merkki on vieläkin velkaa samalle esi-isälle; jonkun radiolaitteen äänilähteelle. Ne eivät ole kovin kaukana toisistaan.
 
Mitä tulee tuohon soundipuoleen noin yleensä, olen vähän sitä mieltä että jos lataan nettiin muutaman pätkän, harvassa on se väki joka pystyy kultakorvallaan kertomaan sen, mikä vahvistin siellä soi. Siksi aihe on vähän turha kaikenkaikkiaan.
 
Mielestäni siis.

BugBadWolf: Ei hyvien soundien löytäminen Mesasta ole ongelma, kun tietää mitä tekee.
 
Varmasti näin. Itselle vaan Mesassa on liikaa säätöjä, kun hermot menee jo yksipuolisempienkin kanssa. Mutta varmasti loistava peli, ei siinä mitään.
 
Mitenkäs muuten tuo Mesan monipuolisuus? Mielestäni monipuolisuus on enemmän soittajasta kiinni kuin vahvarista. Olisiko linkkiä esim. johonkin Mesa live-vetoon, missä tuo konkretisoituu niin, ettei vastaava pysty muilla vahvareilla toteuttamaan? Mummiälest esim. Bluetonen versiolla Marshallin JCM800:sta vetelee ihan mitä vain, paitsi ehkä jotain mörkösoundeja. Ja jos lykkää runtua tubescreamerilla, niin onhan siinä jo enemmän säröä, mitä rock/heavy-biiseissä tarvitaan.

VIPMetal: Musta alko jo tuntumaan, ettei tässä enää pelkästään asiat riitele.
 
Ei hätää, ei taida BBW olla yhtään sen enempää tosissaan kuin itsekään. Tuntuu kestävän saman verran vittuilua kuin mitä itsekin vittuilee muille, mikä on aina hieno piirre nuoressa miehessä. :)

Laulava Kylätohtori:...mikä on aina hieno piirre nuoressa miehessä. :)
 
Vain neitsyt voi olla niin hönö että kuvittelee minua nuoreksi.

BugBadWolf:
 
V:n piirre, josta itse tapaan eniten meluta on se että se venyy pidemmälle kuin monet kilpailijansa nimenomaan soundivariaatioissa. Tämä toki mahdollistaa todella monien asioiden tekemisen yhdellä vahvistimella. Samallahan tuo kuitenkin voi hankaloittaa käyttöä. Tulee helposti yritettyä liikoja ja yrittää saada kaiken ulos yhdellä kertaa.
 
Mun mielestä V:n ongelma on se, että sitä kolmoskanavan moodeja ei pysty käyttää yhtä aikaa. Tässä se uus Petrucci 2C on parempi. Muun muassa. Sekä myös valmis MIDI -ohjaus on plussa. Myös Rectifierissä (3 kan.) saa komppi ja soolosoundit eri kanaville. Muutamilla kavereilla on tuo nuppi ja siinä joutuu tekeen kompromissin, jos hevikomppisoundin hakee siitä kakkoskanavasta.

VIPMetal: Musta alko jo tuntumaan, ettei tässä enää pelkästään asiat riitele.
 
Mielestäni on selvää, ettei Mesasta saa moniakaan soundeja, ei edes toisen Mesa-mallin soundeja. Mutta sitähän varten on sitten kaikki muut merkit. Esim. Jos haluan englantilaista murinaa tyyliin Marshall, ostan sen marsun. Ei se Mesan laitetaan EL-34 pääteputket ja puhutaan moodeissa Briteistä auta asiaan ollenkaan. Mielestäni.
 
Mulla on tossa sananmukaisesti päällekäin Marshall JCM800 2203 ja Mesa Stiletto. Kummassakin EL34. Stiletto saa rakkautta osakseen lähes päivittäin, mutta JCM800 pölyttyy.
 
Kyllä mun mielestäni Stiletto hoitaa hyvin myös JCM800:n tontin ja siihen päälle paljon muuta - lisäksi siksi, että mulla on myös Two Notes Torpedo Live kaikkine kaappi- ja mikitysmallinnoksineen. Täydellistä soundikopiota Stiletto ei toki tuota mistään ja miksi pitäisikään.
 
Stiletossa viehättää sen dynaamisuus, ei ole todellakaan sama millä kitaralla soittaa ja millä tatsilla. Mulla on läjä muitakin vahvistimia (ja vielä suurempi määrä on käynyt kääntymässä). Ainakin oma kokemukseni on, että Stileton kohdalla soundi lähtee tosiaan enemmän sormista kuin muilla kamoillani.
 
Ensimmäinen Mesani oli Recto ja ensikokemukseni siitä oli, että mitä helvettiä, mihin kaikki edes se hyvin vähäinen siihenastinen soittotaitoni on yht'äkkiä kadonnut. Mesa ei antanutkaan mitään anteeksi vrt. esim. ENGL Powerball eli mun siihenastinen ykköstykkini. Recto on palautunut takaisin kiertoon jo aikaa sitten Stileton syrjäyttämänä.
 
Joo mulla on soittotaitoihini nähden täysin ylimitoitetut kamat. Maailma on epäoikeudenmukainen, minuutin hiljaisuus sille.
 
Otsikon aiheeseen palatakseni, jos olisin hankkimassa uutta vahvistinta, niin tsekkaisin ensin Mesat ja ehkä aivan ensin Triple Crownin. Toki testailisin myös muiden valmistajien tarjontaa, mutta aloittaisin siis Mesoista.

RaskasMielinen: ........................
 
Joo mulla on soittotaitoihini nähden täysin ylimitoitetut kamat. Maailma on epäoikeudenmukainen, minuutin hiljaisuus sille.
 
Kamat ei voi olla ikinä kenellekään liian hyvät. Kamat voi olla ainoastaan liian huonot ja huonot ne on silloin jos ne ei pysy soittosi perässä. Todella hyvät kamat tunnistaa siitä, että ne vastaa soittajan kosketukseen tarkasti ja on totta, että sellainen on aloittelijalle haastavaa. Toisaalta jos soittaja ei pysy kamojensa perässä, niin sehän vaan tsemppaa juoksemaan kovempaa jolloin kehittyy soittajana nopeammin.
 
Otsikon aiheeseen palatakseni, jos olisin hankkimassa uutta vahvistinta, niin tsekkaisin ensin Mesat ja ehkä aivan ensin Triple Crownin. Toki testailisin myös muiden valmistajien tarjontaa, mutta aloittaisin siis Mesoista.
 
Joo Mesat on nousseet omassakin kiinnostuksessa kärkisijoille. Selkein huonopuoli, joka on yhteistä kaikille Mesoille, on suolainen hinta. Toisaalta Mesa näyttää antavan rahan vastineeksi kosolti ominaisuuksia. Meinaan on niitä muitakin kolmen tai neljän tonnin vahvareita, jotka ovat huomattavasti vaatimattomammalla ominaisuuksien määrällä ladattu.
 
Mulle se hinta on kulttuurikysymys sillä tavalla, että mun vahvistimet ovat maksaneet maksimissaan tonnin ja kun sanoin tykkääväni Fendereistä, niin niistäkin olen armotta raakannut HW-sarjan pois valintaikkunasta ja Marshalleja olen katsellut vain käytettynä. No vanhoja Fendereitä saa toki suhteellisen edullisesti ja ne on yksinkertaisia pahvilevylle kasattuja rakkineita (vastaavat siis nykyistä HW-sarjaa). Tällä hetkellä tuo Koch on ollut ainoa kosketukseni moderniin vahvistimeen ja se on uutena ollut kalliimpi muin mitä yleensä vahvistimeen käyttäisin rahaa, mutta sain sen käytettynä itselleni sopivaan hintaan ja nythän niitä saa murapaketin kylkiäisinä kun kaikki yrittää hankkiutua Kocheistaan eroon (mitähän silläkin saralla on tapahtunut?).
 
Olen siis ylittänyt aika monta psyykkistä kynnystä että olen näihin rahamiesten vahvistimiin päin alkanut edes vilkuilla. Vaikka Kylätohtori on minut (mielestäni aika epäoikeudenmukaisesti) mesaveljeksi ristinyt, niin olen suhtautunut Mesoihin aika varauksella niiden monimutkaisuuden ja korkean hinnan vuoksi. Hinta tietenkin viittaa ettei se ole proletaarin vahvistin (ajaahan nykyisin moni proletaari mersullakin (että saadaan pakollinen autovertaus tähän)), mutta monimutkaisuus pisti epäilemään että sen korjaaminen ei ole yksinkertainen juttu. Muuan vahvistinkorjaaja foorumillakin totesi ettei korjaa Mesoja ollenkaan ja toinen korjaaja hinnoitteli Mesat erikseen perustellen hinnoittelua monimutkaisemmalla rakenteella. No tapasin kaverin joka työkseen huoltaa Mesoja ja hän valotti Mesojen pellinalaista elämää sen verran että uskon ettei huolto tule olemaan niihin ongelma. Sitten kun olen ollut tekemisissä Mesoja käyttävien soittajien kanssa on mulle tullut tuntuma, että eiköhän se ole ihan kelpo vahvari.
 
Tällä hetkellä yritän päästä jyvälle Mesojen luonteesta ja onnekseni pääsin turboahdettuun testisessioon mkV:n kanssa ja olen saanut ainakin jonkinlaisen käsityksen markkien sielunelämästä ja olen vähän lisäksi lukenut historiaa sen verran, että tiedän Fenderin olleen Mesankin takana ja Mesan ja Dumblen sukulaisuus valkeni Araluoman bäkkärillä. Seuraavana ohjelmassa olisi yrittää päästä jyvälle rectoista, mikä niiden pohjalla oleva filosofia on ja löytyykö niistä se sama hyökkäävyys kuin markeista. Ja sitten tietenkin nuo edullisemmat Mesat eli miten Expressit, TA:t, Nomadit sun muut sijoittuu tähän suureen Mesaperheeseen? ja sekin, että halvemmissa Mesoissa mallit on aika lyhytikäisiä (Nomadia ei kai tehdä enää, TA:ta tehtiin vain pari vuotta, onko Stilettokin jo jäänyt pois tuotannosta?) oikeastaan ainoa jatkuvuus Halvemmissa Mesoissa on nähtävissä F-sarjassa joka jatkoi elämäänsä Expressinä, mutta kaiken kaikkiaan mallikirjo Mesalla on valtava ja pitkäaikaisia malleja on vain yksi eli Mark ja semipitkäaikaisia on kaksi eli recto sekä F->Express, mutta muut ovat tuollaisia tähdenlentoja. Miten nämä kaikkimallit suhtautuvat toisiinsa ja mitä ominaispiirteitä niissä on. TA on tietenkin tuttu kun minulla on itselläni sellainen ja sen idea on, että siinä on kaksi vahvistinta Britti ja Ameriikka eli voxin luonnetta vihreällä kanavalla ja F:n luonnetta punaisella kanavalla, mutta erittäin vahva oma luonne. Stiletosta olen lukenut, että se on vähän kuin Mesan luonteella tehty turboahdettu Marshall ja sinä olet ystävällisesti siitä kertoillut foorumilla (se on todella hieno vahvistin, niitä ei varmaan montaa suomessa pyöri joten en taida uskaltaa siitä haaveilla).
 
No tämä oma matkani vahvistimien ja muutenkin soittovälineiden ihmeellisessä maailmassa on vasta alussa, koska aikaisemmin soittelin aina samoilla vehkeillä tai vaihtoehtoisesti jollakin mitä sattui olemaan saatavilla. Vahvistimet ovat olleet minulle yhtä kuin Fender (niitä on ollut minulla neljä ja viimeisellä soitin parikymmentä vuotta) . Siksi olen tielanteessa, että olen soittanut pitkään, mutta en tiedä välineistä oikein mitään.
 
E: oho tuli pitkä teksti kun lähti vähän rönsyilemään :-) koittakaa kestää meitä keski-ikäisiä :-D

hallu:
E: oho tuli pitkä teksti kun lähti vähän rönsyilemään :-) koittakaa kestää meitä keski-ikäisiä :-D
 
Täällä toinen keski-ikäinen ja pitkäsanainen. Etätyöpäivä. Teen tiivistelmää eräästä hyvin pitkästä, lakihenkisestä ja teknisestä asiakirjasta eli välillä on aivan pakko pitää tauko ja miettiä jotakin muuta - kuten esimerkiksi kitarakamoja :D
 
Kuten sanoitkin, uusien Mesojen hinta on suolainen ja siksi taitaa Triple Crownkin jäädä itselleänikin vain haaveeksi - toistaiseksi, kunnes niitä alkaa saamaan käytettynä. Tässä juuri onkin se takaportti Mesojen ja ylipäätään kaiken muunkin uutena överi-kalliin kitarakaman maailmaan. Itse maksoin omasta Stiletostani muistaakseni 1 100 tai 1 300 euroa ja jo aikaa sitten myymäni Recton taisin ostaa tasan tonnilla vai oliko karvan yli. Jos kamppeen pyynti on vaikka 1 300 euroa - oli kyse vahvistimesta tai kitarasta - niin kyllä se yleensä tonnin nipulla kylmää käteistä vaihtaa omistajaa. Toimintatonni on kova valuutta, jos sellaisen onnistuu haalimaan ja pitämään jemmassa - edes hetken... Uutena satasen pedaalista joutuu pulittamaan käytettynä helposti 60-70 euroa, mutta uutena yli 3 000 euron vahvistimen tai kitaran saa usein tonnilla, vaikka olisi (lähes) virheetönkin.
 
Toinen mahdollisuus on juuri se, että valmistus lopetetaan ja jälleenmyyjät myyvät viimeisiä kappaleitaan pilkkahintaan. Tästä mulla on omakohtaisena kokemuksena jossain muussa yhteydessä aikaisemmin jo mainitsemani Fender Machete, jonka siis ostin uutena mutta sain sen aivan hävyttömän halvalla. Muistaakseni viimeisiä uusia Stilettojakin myytiin aikanaan todella huomattavalla alennuksella.
 
Minäkään en ole mikään mesa-mies. Pidän itseäni hyvinkin avarakatseisena ja haalin helposti nurkkiini kaikkea uutta mielenkiintoista "ostamatta ei kokeilla" -periaatteella. Toisaalta en voi oikein ymmärtää mesa- tai mitään muitakaan antipatioita.
 
Vaikka tämä onkin Triple Crown -ketju, niin tässä on ollut paljon puhetta Mesa Mark V -vahvistimesta. Itselleni sitä maailmaa edustaa paljon kehutun S-Gearin Wayfarer-mallinnos.
 
Kuva ja tuhat sanaa.
 
Kuva: https://muusikoiden.net/dyn/users/149786.jpg
 
Sanat: http://www.scuffhamamps.com/images/documents/sgear_usermanual.pdf
Wayfarerin kuvaus sivulta 20 alkaen.
 
Mark V -viisaat: missä määrin tuo kuvaus osuu yksiin oikean Mark V:n kanssa??
 
Jos osuu - ja vaikka ei täysin osuisikaan - niin kehotan kokeilemaan, sillä soundit ovat kohdillaan ja soittodynamiikkakin on erittäin aidon tuntuinen. 15:n päivän trial on muistaakseni maksuton eikä tuo hinnan kiroissa ole muutenkaan. S-Gear toimii sekä plugarina että stand alonena. Se on softa, joka muuttaa normitehokkaan läppärin ja ulkoisen äänikortin (vaikka joku satasen Scarlett) mallintajaksi, erllistä hardwarea ei siis tarvita, eikä siis välttämättä myöskään DAW-ohjelmistoa. S-Gear ei ole yhtä monipuolinen kuin esim. Kemper, mutta hinta on vain murto-osan. Mielestäni ällistyttävintä on se kuinka hyvin S-Gear toimii esim. fuzz-pedaalien kanssa.
 
Itse soitan vielä mieluummin Stiletollani ja lisäksi tykkään sen ulkonäöstä sekä aitojen putkien hehkusta, mutta jos nyt tällä tietämyksella ja kokemuksella lähtisin hankkimaan kitarakamoja nollasta, niin en ostaisi yhtäkään oikeaa vahvistinta enkä myöskään mitään Kemperiä, vaan juurikin S-Gearin. Säästyvän rahan tunkisin johonkin muuhun turhuuteen;) Wayfarerin lisäksi S-Gearissa on neljä muutakin hyvää vahvistinmallinnosta, erinomaiset efektit sekä kaappi- ja mikityssimulaatiot. Niin ja viritinkin löytyy.
 
Sorry OT, mutta eipä tämäkään ketju ole otsikossaan pysynyt enää aikoihin :D

RaskasMielinen:...Mark V -viisaat: missä määrin tuo kuvaus osuu yksiin oikean Mark V:n kanssa??...
 
Viisasta odotellessa minä viihdytän yleisöä.
 
Tuo näkyy olevan sellainen Fender-johdannaisten laboratorio. Mukana on tauhkaa rakentaa niin klassiset Fenderit, kuin niistä syntyneet evoluution haarat. Ideana ainakin ok. Jätin nyt latailematta (monitorien vahvistin ollut tiltissä jo pidemmän aikaa, eikä tietokoneeseen jostain kasasta löytyneiden kajareiden soundi paljoa laulata). Tutkin äänimaailmankin myöhemmin.
 
(simuloitujen) Putkien määrät ja sellaiset vaihtelevat pikaisesti vilkaisten niinkuin luonnossa esiintyvissä laitteissa. Mitä tulee säätöihin, gainin ja lead driven ollessa tarjolla erikseen, tuota käytetään pikemminkin niinkuin aikaisempia markkeja neloseen asti. Viitosessahan säröt haetaan gainilla ja TBM-potikoilla (toki kanavamaster ja jopa presencekin rähisevät tarvittaessa), joka on hämmentänyt aikaisempien markkien kanssa painimaan oppineita ainakin aluksi (allenäppäillyt mukaanlukien).
 
Siihen soittotuntumaan ja muuhun vastaavuuteen pitää ottaa kantaa vasta kun on nähnyt tuosta muutakin kuin manuaalin. Vähän skeptisesti kyllä suhtaudun (etukäteen) mahdollisuuteen kopioida soittotuntuma. Mallintavien vahvistimien kanssa soundit ovat monesti varsin aidonlaisia, mutta dynamiikka ja attack "väärin".
 
Saapa nähdä. Testaan paremmalla ajalla.
 
E: Mitä tulee OT:iin, olemme keskustelussa. Oikea keskustelu (kun jätämme internetin aina jollain tavalla vääristyneen maailman säännöt huit helvettiin) on aina aloitusaihetta ja kyseisen aiheen kirvoittamia lisäajatuksia käsittelevää tauhkaa. Ei oikeassa elämässä ole - ainakaan paljoa - sellaisia ihmisiä jotka yrittävät valloittaa pienen palan maailmaa vinkumalla siitä etteivät keskustelijat seuraa hänen omia sääntöjään asian käsittelyssä.
 
OT on hyvä, monesti jopa paras asia, kun keskustellaan.

BugBadWolf: Viisasta odotellessa minä viihdytän yleisöä.
 
Tuo näkyy olevan sellainen Fender-johdannaisten laboratorio. Mukana on tauhkaa rakentaa niin klassiset Fenderit, kuin niistä syntyneet evoluution haarat. Ideana ainakin ok. Jätin nyt latailematta (monitorien vahvistin ollut tiltissä jo pidemmän aikaa, eikä tietokoneeseen jostain kasasta löytyneiden kajareiden soundi paljoa laulata). Tutkin äänimaailmankin myöhemmin.
 
(simuloitujen) Putkien määrät ja sellaiset vaihtelevat pikaisesti vilkaisten niinkuin luonnossa esiintyvissä laitteissa. Mitä tulee säätöihin, gainin ja lead driven ollessa tarjolla erikseen, tuota käytetään pikemminkin niinkuin aikaisempia markkeja neloseen asti. Viitosessahan säröt haetaan gainilla ja TBM-potikoilla (toki kanavamaster ja jopa presencekin rähisevät tarvittaessa), joka on hämmentänyt aikaisempien markkien kanssa painimaan oppineita ainakin aluksi (allenäppäillyt mukaanlukien).
 
Siihen soittotuntumaan ja muuhun vastaavuuteen pitää ottaa kantaa vasta kun on nähnyt tuosta muutakin kuin manuaalin. Vähän skeptisesti kyllä suhtaudun (etukäteen) mahdollisuuteen kopioida soittotuntuma. Mallintavien vahvistimien kanssa soundit ovat monesti varsin aidonlaisia, mutta dynamiikka ja attack "väärin".
 
Saapa nähdä. Testaan paremmalla ajalla.
 
Itse olen vieläkin jonkin sortin putkariuskovainen, mutta olen kuitenkin testannut myös Kemperiä (ja löytyyhän sieltä munkin signaalitieni päästä se Torpedo Live). Muistikuvieni varassa pidän S-Gearin dynamiikkaa kuitenkin jopa parempana, mutta pitäisi saada Kemper uudestaan testiin rinnalle.
 
Joku demo nimenomaan Wayfarerista: sinällään, OD808:lla boostattuna sekä kolmannen osapuolen kaiutinmallinnoksen kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=pO-ypqN7-IQ
 
Kiutinmallinnos on ehkä S-Gearin heikoin lenkki, ja etenkin metallimusan kohdalla, mutta ei sekään minusta nyt niin huonoa ole. Mulla olisi mahdollisuus käyttää S-Gearissa ainakin Ownhammerin mallinnoksia, mutta en ole vaivautunut. Oleellista on, että S-Gearissa on mahdollisuus käyttää samaan aikaan kahta kaappi- ja mikitysmallinosta. Siten on esimerkiksi mahdollista mikittää sama kaappi virtuaalisesti kahdella erilaisella mikrofonilla. Nykyään sama ominaisuus on myös Torpedoissa (jos ei muuten niin uuden BlendIR:n avulla).
 
Jään mielenkiinnolla odottamaan, että saat testattua ja kommentoitua.
 
Perustin jokin aikaa sitten S-Gearille oman ketjun eli siellä voidaan jatkaa siitä aiheesta. Siinä joku demo myös telecaster ja lippalakki -miehille:
https://www.youtube.com/watch?v=CboLcvgdF-A

Nyt alkaa demoja tulla. Tässä mielenkiintoinen, vaikka tuntuu vähän kamera särkevän. Hieman on steriilin oloinen, mutta itse testatessa sen huomaa miten on.
 
https://www.youtube.com/watch?v=zfRZjAfU2r4

Shredator: Nyt alkaa demoja tulla...
 
https://www.youtube.com/watch?v=gjYyOcQ7oeg
 
Tässä yksi putiikki, jonka demoja tapaan kuunnella. Jään odottelemaan kuitenkin Andertonsin tekelettä, ennenkuin luulen tietäväni tarpeeksi.

hallu: Vaikka Kylätohtori on minut (mielestäni aika epäoikeudenmukaisesti) mesaveljeksi ristinyt...
 
Pahoittelut, ei ollut tarkoitus loukata ketään. Itselle toisten nettivittuilut ovat kuin heittäisi vettä hanhen selkään, niin en ajatellut, että kaikilla ei välttämättä ole sama tilanne. Se nyt oli muutenkin enemmän susimiehen suuntaan heitetty se vittuilu. Eli sorry.
 
Minusta se, että vahvari toistaa soittajan puuhat armottomasti on ihan yleinen hyvän ja dynaamisen putkivahvarin ominaisuus. En välttämättä lähtisi sitä miksikään Mesan erityisominaisuudeksi laittamaan. Sulla taitaa kuitenkin olla nyt juurikin Mesakuume, niin turha tässä silloin on muista vahvareista jauhaa, olipa ne millaisia tahansa. Ei tuohon tautiin auta kuin pistää pennit jonoon ja ostaa Mesa. :)
 
Itseäkin kiinnostaisi testata jotain Mesoja, mutta en viitsi niitä ostaa, koska niissä on ihan liikaa säätämistä meikäläiselle.