Aihe: motivoituneesta treenaamisesta suorittamiseen
1
RoTex
17.12.2016 02:43:32
Heipä hei, täältä laulamisen psykologisten solmujen ääreltä.
 
mä oon tässä pohdiskellut oman laulun kehittymistä vuoden aikana.
 
keväällä oli ihan hirvittävä into ja ilo laulaa. Olin motivoitunut harjottelemaan ja tuloksia tuli joskus isoja harppauksia, joskus vähän hitaammin. Ei haitannut. Nautin ja olin innoissani jokaisesta tunnista ja suorituksesta.
jossain vaiheessa nyt syksyllä mä oon alkanut pohtimaan, mihin se ilo on nyt kadonnut harjoittelusta. Turhaudun itseeni helposti ja epäilen kykyjäni pienemmänkin vastoinkäymisen jälkeen. moitin itseäni paikalleen jämähtämisestä vaikka järki sanookin, että hei oikeesti, kehitystä on tullut jäätävät määrät vuodessa. Se on ihan sama mitä itselleen järkeistää, tunne pukkaa päälle.
miten se motivoitunut treenaaminen on muuttunutkin tällaiseksi suorittamiseksi?? Perkele.
 
kysymykseni onkin:
Mistä ammennatte iloa laulamiseen?
Onko se vuosien laulamisen jälkeen edelleen intohimoista vai vain suorittamista?
Miten löytää takaisin se ilo ja intohimo laulamiseen?
Tarviiko sen olla iloa ja intohimoa, vai onko se vain harrastus niinkuin pitsin nypläys?
 

 
tässä hyvää materiaalia:
http://docplayer.fi/11594319-Psyyke … non-merkitys-laulunopetuksessa.html
Khassera
17.12.2016 15:16:46 (muokattu 17.12.2016 15:18:04)
Siitä että kehittyy joka kerta kun harjottelee. Ja ihan vaan yleisesti koska laulaminen on hauskaa. :)
 
Toi "tarviiko olla iloa vai intohimoa vai pitsinnypläystä" on analyysiparalyysiä. Laula jos laulattaa, älä jos ei. Heleppoa. Sun elanto ei kuitenkaan siitä ole kiinni.
Disclaimer: Pidätän oikeudet puhua paskaa ja huudella mitä sattuu mihin sattuu tietämättä mistään mitään.
RoTex
25.12.2016 11:10:44
Khassera: Siitä että kehittyy joka kerta kun harjottelee. Ja ihan vaan yleisesti koska laulaminen on hauskaa. :)
 
Toi "tarviiko olla iloa vai intohimoa vai pitsinnypläystä" on analyysiparalyysiä. Laula jos laulattaa, älä jos ei. Heleppoa. Sun elanto ei kuitenkaan siitä ole kiinni.

 
Khassera:
Oon ihaillut sun teknistä taitavuutta ja tietoutta. Sulla tuntuisi olevan hienosti homma hanskassa ja oot montaa auttanut teknisen puolen asioissa.
 
Siksi hieman ihmettelenkin, miksi laulamisen psykologiaan ei riitä mielenkiintoa enempää. Eihän se nyt tietenkään niin mediaseksikäs aihe ole, mutta kyllä laulun opinnoissakin näitä aiheita käydään läpi, joten en ajatellut ihan näin yliolkaista vastausta saavani. Mutta vastaushan tämä silti oli, kiitos siitä :)
 
Sä siis ammennat ilon kehittymisestä ja huomaat itse kehityksesi jokaisen treenin jälkeen? Aivan loistavaa. Sulla tuntuu olevan tekniikan lisäksi tuo laulajan itsetuntemuskin ihan just kohdillaan. Millainen sun tie sitten on ollut? mistä sä oot alottanu ja missä sä oot nyt? Ootko puutunut yhteen asiaan ja hakeutunut seuraavaan, vai onko eteenpäin siirtyminen ollut luonnollinen jatkumo?
 
tuo kysymykseni pitääkö olla intohimoa laulaa vai voiko se olla harrastus kuten pitsinnypläys vatinee avaamista. eli jos haluat kehittyä ja jatkaa laulajana, pitääkö sulla olla se polte ja valtava halu tehdä sitä jotta susta tulee hyvä? vai voiko se olla niinkuin pitsinnypläys, että sä opettelet tekeen kuvion ja sit sä pakerrat sen kuvion kimpussa päivästä toiseen; välillä joutuu purkamaan, välillä vituttaa, välillä puuduttaa, mutta kun se projekti on valmis ja sä näät sen lopputuloksen, niin silloin sä saat sen ilon, mitä ei matkan varrella välttämättä ollut.
 
Tuo sun kommetti siitä, että laula jos laulattaa jos ei niin elä laula, sekä tuo viittaus siihen, että jos mä en saa siitä palkkaa ni vitunko välii.. on aika latistava. Eli sun mielestäkö ei kannata pohtia laulamisen merkitystä tai miettiä omaa minäkuvaa laulajana? Paitsi jos siitä maksetaan palkkaa? mut tekniikan pohtiminen on kuitenkin fine :)?
 
mä oon tämmönen pohtija :) siitä pohtimisesta se mun elanto ON kiinni, oikeesti ;D
SossunRahoil
14.01.2017 15:33:17
Voithan etsiä jonkun uuden aspektin laulamiseen. Esim laula ja komppaa samalla esim. kitaralla tai vaihda genreä.
Varmasti olen väärässä mutta kumminkin.
Norsu
02.05.2017 22:23:51
Mä oon käynyt laulutunneilla ja ollut innostunut ja kehittynyt huimasti. Kohta olis oppilaskonsertti, mikä jännittää ja mihin oon tähdännyt jo jonkin aikaa. Mahtaa olla tyhjä olo sen jälkeen :D No sen jälkeen vaan uudet tavoitteet kehiin. Niitä on varmaan hyvä olla ainakin.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)