Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Hieno on, ja kalliskin. Todellinen piece of art.
 
Kerros vähän lisää tuosta mikkisysteemistä, jos jaksat. Kuulostaa jännältä ja erittäin käyttökelpoiselta....
 
Vaistoan lievää Jenkki-PRS -kuumetta kylätohtorilla :D Älä huoli - kyllä se siitä vielä pahenee ;)

iec:.. kyllä se siitä vielä pahenee ;)
 
Juu. Kun hankkii PRS:n ja Flaxwoodin, se muuttuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Koskaan ei tiedä, kumpaan suuntaan vetää kovempaa ;D

Laulava Kylätohtori: Kerros vähän lisää tuosta mikkisysteemistä, jos jaksat. Kuulostaa jännältä ja erittäin käyttökelpoiselta....
 
Mitäpä tuosta osaa sanoa? Artikkeleiden mukaan narrowfieldmikin magneettikenttä on tavallista humbuckeria kapeampi, mikä antaa omanlaisensa soundin. Tallamikille on tonessa puolitus. Mikkikytkin on normaali 5-pos liukuswitch. Voi olla, että narrowmikeillä ja treble bleedillä saadaan soundi muuttumaan singlecoilmaiseksi etenkin säröllä.
 
Jos sinua multitonekitarameininki kiinnostaa, niin PRS 513 on monipuolisempi soundeiltaan. Halpoja eivät ole nekään. Siinä on jostain syystä 25,15" skaala.
 
BugBadWolf: Juu. Kun hankkii PRS:n ja Flaxwoodin, se muuttuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Koskaan ei tiedä, kumpaan suuntaan vetää kovempaa ;D
 
PRSn lyhyempi skaala tekee päätöksen. Olen omistanut / testaillut myös Flaxwoodeja. Ei ole vedon suunnan suhteen mitään epäselvää....): Minulla on 3 usalaista PRSssää, ja muuhun en vaihda.

Pärssisistä puheenollen näyttäis tuolla torilla pyörivän tommonen PRS SE Custom 24 hintaan 400 € enkä nyt oikein osaa yhtään sanoa onko hintansa väärti. Hieman vastaavaa uutena näyttäis olevan Thomannilla 599 €. Varmaan täällä joku osaa sanoa onko tuollainen korealainen PRS tuon 400 € hintalapun arvoinen.

Navdi: Pärssisistä puheenollen näyttäis tuolla torilla pyörivän tommonen PRS SE Custom 24 hintaan 400 € enkä nyt oikein osaa yhtään sanoa onko hintansa väärti. Hieman vastaavaa uutena näyttäis olevan Thomannilla 599 €. Varmaan täällä joku osaa sanoa onko tuollainen korealainen PRS tuon 400 € hintalapun arvoinen.
 
Uskoisin että on. Maksoin omasta korealaisesta PRS:stä aikoinaan noin 400 euroa käytettynä ja se oli kyllä joka euron arvoinen. Kilpaili kovasti soitettavuuden ja laadun osalta Gibsonin LP Studio Fadedin kanssa kumpi on parempi. Mikkejä niihin saattaa joutua vaihtamaan, mutta näinhän se menee kaikkien kitaroiden kanssa. (No poikkeuksena tuo mun entinen LP, jossa oli Burtbucker Pro-mikit. Siihen en vaihtanut ikinä mikkejä, kun en kokenut tarpeelliseksi.)

LaMotta:...Minulla on 3 usalaista PRSssää, ja muuhun en vaihda.
 
Minulla ei ole kuin 2 (ja 1 Koreasta). Flaxwood tuli vaihtokaupassa (puolivahinko siis) ja toimii minulle. Jokaiselle omat troppinsa ;D
 
513 pitäisi joskus vielä liittää kokoelmaan. Sitten olisi Mark V:n kanssa sellainen paketti soundivariaatioita, ettei sitä kukaan säädä keikkakuntoon alle viiden vuoden ;D

BugBadWolf: 513 pitäisi joskus vielä liittää kokoelmaan.
 
Minulla on tällainen https://reverb.com/au/item/2356897- … 10-prs-513-swamp-ash-cherry-w-birds Sivua alas päin.

LaMotta: Minulla on tällainen https://reverb.com/au/item/2356897- … 10-prs-513-swamp-ash-cherry-w-birds Sivua alas päin.
 
Herkullisen näköinen kapine.

BugBadWolf: Herkullisen näköinen kapine.
 
Se on tavallaan soundiensa puolesta hiukan persoonaton, mutta monipuolinen. Soivuus ja soitettavuus sitten onkin aivan mahtava. Hyvä tuossa on myös se, että gain ei vaihtele kovin rajusti eri variaatioilla. Jonkin verran vaimennusta toki on humbucker vs singlecoil, mikä selittynee osittain sillä, että bassoalueelta tippuu tavaraa pois väkisin. Mutta ei gainin muutosta voi verrata esim Seymour Duncan Jazz ja Custom-mikkien puolituksiin.

LaMotta: Minulla on tällainen https://reverb.com/au/item/2356897- … 10-prs-513-swamp-ash-cherry-w-birds Sivua alas päin.
 
Taidanpa taas laittaa loton vetämään :) Kyllä nyt käy kateeksi... Onneksi löytyy kuitenkin tämä: https://muusikoiden.net/dyn/users/143715.jpg
 
Taidankin mennä heti soittelemaan :D

LaMotta:...Jonkin verran vaimennusta toki on humbucker vs singlecoi...
 
Eikös tuo ole viiden erilailla käämityn sinkun nippu?
 
PRS:llä on nykyisin niitä humppareita, jossa toisessa kelassa on enemmän tavaraa. Alkaa puolituksen äänennvoimakkuuserot olla aika olemattomia.
 
Sitä olen joskus ihmetellyt, että miksi asiasta pidetään ylipäätään meteliä. Jos vaihtaa lespaulin stratoon, pitää olla varsin merkillinen vahvistin, jos ilman uudelleensäätöä meinaa pärjätä. Itsellä on puolitukset yleensä omalle (clean-)kanavalle värkättyjä.

BugBadWolf: Sitä olen joskus ihmetellyt, että miksi asiasta pidetään ylipäätään meteliä.
 
Ei sillä studiossa tai kotona merkitystä ole. Bändikäytössä gainin tippuminen onkin jo dramaattisempi juttu.
 
BugBadWolf: Eikös tuo ole viiden erilailla käämityn sinkun nippu?
 
En tiedä suoraan sanottuna. Viisi mikkiä siinä on. Siitähän se mallisarjan ensimmäinen numero 5 tulee. Soundeja on 13. Eli 513.

iec: Vaistoan lievää Jenkki-PRS -kuumetta kylätohtorilla :D Älä huoli - kyllä se siitä vielä pahenee ;)
 
Ei kai sentään. :D
 
Itse asiassa ei ole (onneksi) PRS-kuumetta. Mulla oli yksi SE PRS ja se oli kyllä sinänsä todella hyvä kitara, mutta ei laisinkaan meikäläisen tyylinen. Eli hyviä kitaroita, mutta jollekin muulle.
 
Itse voisin myydä kaikki muut kitarat paitsi stratot helvettiin, sillä en tee niillä oikeasti mitään. Ehkäpä vielä myynkin. Toisaalta tiedä sitten kannattaako, kun ei uusiohankinnat kiinnosta, niin ei ole rahallekaan tarvetta.
 
Olisihan sitä kiva testailla jotain, mutta toritouhut ovat lähinnä kauhistus, niin antaa olla vaan...

Perseet on parhaita.

poistan kuitenkin

Koska tämä on PRS-ketju niin taidan avautua syistä miksi pidän näistä.
 
Ergonomia. Kun ei ole pitkään aikaan soittanut, sanotaan nyt vaikka 2 vuotta, millään muulla kitaralla ja sitten kokeilee esim Fenderiä tai Gibsonia, niin ensimmäinen fiillis niistä on kömpelyys. Strato on istualtaan soittaessa rungoltaan liukas ja Gibson kantikas.
 
Kaulan ja bodyn liitos. Tarvinneeko enempää sanoa vs Fender ja Gibson? Ei ole pahkaa käden tiellä, ja taemmille nauhoille pääsee helposti.
 
Tremolosysteemi on kokonaisuutena valovuoden ainoatakaan Fenderin viritystä parempi. Piste.
 
Lukkovirittimet vakiona. Kitaran omaan muotoon tehty kotelo.
 
Yleinen laatu ja säädettävyys. En muista, että olisi tarvinnut yhdenkään PRSn nauhoja viilata kun olen säädellyt kaulaa ja kielten korkeutta itselle sopivaksi. Sen sijaan jokaista LP-tyyppistä (Tokai, Gibson) on joutunut viilailemaan, ettei jonkin nauhan kohdalta hitsaa. Fendereiden suhteen on myös vastaavaa arpapeliä, että mitä sattuvat milloinkin olemaan.
 
Soitettavuuden helppous. Soinnin atakki, syttyvyys ja herkkyys on yksinkertaisesti hyvä. Skaala on hyvä.
 
Huonojakin puolia on, kuten kaikessa kun oikein kaivelee.
-Kannen ja reunan turhan terävän kulman lakkaus on herkkä lohkeamaan jos se kolahtaa johonkin.
-Mikit ei ole aina varauksetta mitään huippua. Mutta eipä ne ole noissa muissakaan valtamerkeissä.
-Rotateswitch.
-Varaosien hinta huimaa. Saatavuus on Suomessa aika huono.
 
Ei siinä mitään. Tosi soittaja varmaan soittaa kaikella mitä eteen tuodaan. Mutta kaikkien ei tarvitse olla sellaisia.
 
Se on vaan niin, että usalainen PRS ei ole ollut koskaan pettymys laadultaan.
 
E: Korean SE EGn olen omistanut. Se oli ensimmäinen ja samalla viimeinen korealainen. No offence.
 
EE: Jos joku suunnittelee ensimmäisen PRSn hankkimista, niin omien kokemusten nojalla suosittelen käytettyä usalaista CE-mallia. Siinä pääsee suht edullisesti hyvin kitaran oikeaan soittotuntumaan ja laatuun käsiksi.
 
EEE: Yritin olla kiihkoilematta sekä pysyä mahdollisimman objektiivisena.

Äskeisen olisin voinut kirjailla itsekin.
 
Tosin hiukan pitää murjottaa tuosta mikrofoniasiasta. En sanoisi mikrofoneja huonolaatuisiksi millään tavalla. Mutta erilaisia ne ovat.
 
Tottumuksista muodostuu helposti laadun mittareita soittajille(kin) ja vieraalta kuulostava laite tulee tulkittua kehnoksi. Olen ollut huomaavinani että PRS noteerataan humppariparin takia monesti lespakopioksi ja odotukset ovat sen mukaiset.
 
Ei ne oo lespoja ...kele. Ne on peeärässiä. Ihan omanlaisiaan kitaroita. Maailmassa on ihan oikeasti muitakin kitaramalleja, kuin strato, tele ja lespa.

Ai niin. Kitaran mukana tuli PRS hihna, jossa myös on linnut. Nice. Tällainen http://thumbnail.image.rakuten.co.j … nline/cabinet/item105500/105010.jpg
 
BugBadWolf: Tosin hiukan pitää murjottaa tuosta mikrofoniasiasta. En sanoisi mikrofoneja huonolaatuisiksi millään tavalla. Mutta erilaisia ne ovat.
 
Noita mikkityyppejä on niin monenlaisia. Esim Dragon II pari on täysin erilainen kuin se tavallinen HFS / Vintage Bass, joista hlökohtaisesti en niin kovin paljoa perusta. Sitten mainitussa korealaisessa oli mikit rehellisesti sanottuna aikamoista kuraa. Räikeät.
 
Ei ne oo lespoja.
 
Alkuräjähdykselle kiitos tästä.

Ei ku ei mitään...