| Aihe: Marshall putkivahvari särö kuulostaa huonolta | |
|---|
|
Moro,
Marshall JMP 1978 100w putkinuppi kyseessä ja mielestäni on alusta asti ollut särösaundissa jotain häikkää eli sähköinen ja aika epäselvä. Hiljattain vaihdoin putket ja puolitin 50W nykäsemällä pari putkea pois ja vaihtammalla impedanssia puolet pienemmäksi.
Biasoidessa tuli ongelma vastaan kun säätöarvo ei riittänyt tarvittavaan 38mA vaan max jota potikka antoi oli n.32-33mA. Jännite tuntui olevan putkelle sopiva n.471V.
Selvästi jo säätöarvosta päätellen vois olla joku komponentti missä ongelma mutta mistä vikaa lähteä etsimään? |
 JPHe
29.11.2016 22:34:09 | |
|
niilopi: Moro,
Marshall JMP 1978 100w putkinuppi kyseessä ja mielestäni on alusta asti ollut särösaundissa jotain häikkää eli sähköinen ja aika epäselvä. Hiljattain vaihdoin putket ja puolitin 50W nykäsemällä pari putkea pois ja vaihtammalla impedanssia puolet pienemmäksi.
Biasoidessa tuli ongelma vastaan kun säätöarvo ei riittänyt tarvittavaan 38mA vaan max jota potikka antoi oli n.32-33mA. Jännite tuntui olevan putkelle sopiva n.471V.
Selvästi jo säätöarvosta päätellen vois olla joku komponentti missä ongelma mutta mistä vikaa lähteä etsimään?
Aika harvoin näitä Marshaleja saa biasoitua noin kuumaksi ilman komponenttien vaihtelua bias piiristä. Eikä soundin huonous varmaan johdu hieman kylmästä biaksesta. Kaikkien putkien jännitteistä varmaan kannattaa lähteä liikkeelle ja tarkistaa kytkentäkonkat. |
|
niilopi: Biasoidessa tuli ongelma vastaan kun säätöarvo ei riittänyt tarvittavaan 38mA vaan max jota potikka antoi oli n.32-33mA. Jännite tuntui olevan putkelle sopiva n.471V.
tuo 38mA on tässä tapauksessa maksimi, ei tarvittava. |
 okabass
29.11.2016 22:44:32 (muokattu 29.11.2016 22:48:23) | |
|
Käy kytkentä läpi kytkentäkaavan kanssa osa osalta. Poista mahdolliset muutokset. Ehkä kannattaisi jopa mitata osat. Onko juotokset hyvät. Oksidia putkenkannoissa jne. liittimissä, maadoituksessa.
Miten otit pääteputket irti (kaksi reunimmaista tai kaksi sisäkkäisintä )
Marsu on aika räikeä yksinään, mutta kyllä toimii bändisoitossa. Onko toi vuodelta 1978 vai joku tyyppinumero (en jaksa etsiä)? |
|
Joo konkat vois testata pitää vaan jostain opiskella miten toi tapahtuu. Jos ei niistä suoraan löydy mitään niin vois alkaa käydä komponentteja läpi. Näytti kyllä siltä että on epämääräisiä juotoksia ja huonon näkösiä johtimia. Voi olla tietty modailtukin niistä päätellen.
Marshallin 2203 mallinro kyseessä. Putket nyppäsin kaksi ulommaista. |
okabass
30.11.2016 00:20:37 (muokattu 30.11.2016 00:38:25) | |
|
niilopi: Joo konkat vois testata pitää vaan jostain opiskella miten toi tapahtuu. Jos ei niistä suoraan löydy mitään niin vois alkaa käydä komponentteja läpi. Näytti kyllä siltä että on epämääräisiä juotoksia ja huonon näkösiä johtimia. Voi olla tietty modailtukin niistä päätellen.
Marshallin 2203 mallinro kyseessä. Putket nyppäsin kaksi ulommaista.
Ok. Tuolla oli just juttua elkojen kunnon mittauksesta.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=233616
Se on klassikkokytkentä, kannattaa minusta lähteä "puhtaalta pöydältä" ts. modaukset pois. |
|
Cleanilla eli pääteasteella kuuluu pikku hurinaa taustalla joka kovenee volumea nostettaessa. Esiaste joka on siis särö ei hurise mutta säröytyessään eli esiastetta nostettaessa alkaa kuulostaa aika epäselvältä ja sähköiseltä. |
JPHe
30.11.2016 23:45:15 | |
|
niilopi: Cleanilla eli pääteasteella kuuluu pikku hurinaa taustalla joka kovenee volumea nostettaessa. Esiaste joka on siis särö ei hurise mutta säröytyessään eli esiastetta nostettaessa alkaa kuulostaa aika epäselvältä ja sähköiseltä.
Edelleen ehdotan, että katso etuasteputkien jännitteet. Eli löytyy Googlella esim 2203 voltage chart. Huonot juotokset pitää jonkunlaista rutinaa yleensä. Kannattaa myös kokeilla, että kaikki sävysätimet reagoi oikein. |
|
Moi.
niilopi: Cleanilla eli pääteasteella kuuluu pikku hurinaa taustalla joka kovenee volumea nostettaessa. Esiaste joka on siis särö ei hurise mutta säröytyessään eli esiastetta nostettaessa alkaa kuulostaa aika epäselvältä ja sähköiseltä.
Pieni hurina on täysin normaalia, johtuen mm. tavasta jolla hehkut ovat kytketty.
SF Fenkuissa taajaan käytettyä "Hum Balance" kytkentää ovat joskus enemmän huriseviin modailleet.
Jotkut ovat myös siirtyneet DC hehkuihin, reguloituihin tai reguloimattomiin jos hurinat halutaan minimiin.
Ainakin omasta mielestä tarpeettomia normikäytössä oleviin MI vahvareihin.
Jos clean kanavan kytkentä on oikeasti tuo mainitsemasi, modailtu on ja kovasti.
V1A kun on alunperin herkän sisäänmenon etuaste ilman tasonsäätöä ja V1B matalan tasonsäädöllä.
Arvaan että tuota tarkoitit?
Joka tapauksessa:
okabass: Käy kytkentä läpi kytkentäkaavan kanssa osa osalta. Poista mahdolliset muutokset.
Tuosta on hyvä lähteä eteenpäin.
Koska puhtaat toiminevat koko tehoalueella normaalisti, ja ainoastaan tuplatriodin toisen puoliskon vikaantuminen on verraten harvinaista, keskittyisin ensin V1B ympäryskomponentteihin ja sitten V2 putkeen/komponentteihin.
Sisääntuloherkkyyksiä on kaikissa putkivahvistimissa myös tapana hienosäätää tarpeen mukaan, eivätkä välttämättä toimi aina ihan toivotusti kun syöttölaitteet muuttuvat.
Kytkentäkaaviostakin käy ilmi JPHe:n mainitsemat jännitteet, ja jännitetaulukon raapustamisesta tulisi putkivahvistimen diagnosoinnin ja huollon aina alkaa.
Mennen epäselvissä tapauksissa jopa testatuilla toimiviksi todetuilla putkilla kokeilemisen edelle, halpojakaan putkia kun ei kannata tuhota turhan tähden jos jotain on oikein reilusti pielessä.
T:Samuli |
 niilopi
01.12.2016 23:39:05 (muokattu 01.12.2016 23:39:53) | |
|
Kiitos vinkeistä.. pitää käydä masiina läpi. Hommasin keinokuormankin mitä pitää testaa.. tää kaikki on kuitenkin lähtöisin siitä että aloin metsästää vihdoin unelmasaundia jota ei oo vielä irronnut. Kantava, ajava cleanin ja särön välimaastossa pyörivä rouhee mutta suht terävä ja kirkas bluesrokkisaundi jonka saa tiputettuu helposti cleaniksi joka särkee dynamiikan myötä. Lynyrd Skynyrd tyyliin. Les Pauli tummentaa JMPn särön todella tunkkaseks pitäis kirkastaa jotenkin, 70-luvun mikitkin ovat vähän räkäsemmät kun nykyiset humpparit.
Greenbackit kirkaistais tietty kaapissa mulla oli jossain vaihees mut tuntui ehkä jopa liian raa-alta joten vaihtui miedompiin.
Niin joo ja sellanen havainto vielä että esiasteen potikasta 0-2 asentojen välillä on radiohiljaisuus.. hyökkää päälle vasta suunnilleen kolmosen kohdalla. |
|
Tsekkasin vahvistimen sisältöö ja aikas paljon on vaihdettu komponenttia jossain vaiheessa. Perus modeja tehty konkkia poisteltu ja jotain muutakin mistä en ihan tiedä mitä.
Suurimpia eroja huomasin esim pääteputkissa kaksi sisimpää joissa isot valkoiset vastukset.. arvona 3W 1KJ kun pitäis olla varmaan 5W 1KJ ?
Lisäksi piirilevyllä on muutama vääränarvoinen vastus ja konkka joista osa tais olla jopa etuaste piirissä.
Ehkäpä näitä vaihtelemalla saattais marsun luonne palautua.
Vaikee löytää JMPstä oikeenlaista sähköpiirrustusta kun alkuperäinen löytyy vaan 6550 putkille.Eikös siinä oo vähän eri arvoisia komponentteja.
Lähimpänä mitä oon löytänyt on JCM800 kaava joka taitaa sekin hieman erota alkuperäisestä.
Tässä kuvia sisällöstä:
https://postimg.org/gallery/n816md36/ |
niilopi
07.12.2016 12:49:46 (muokattu 07.12.2016 12:50:06) | |
|
tupla |
kojones
07.12.2016 18:32:34 (muokattu 07.12.2016 19:10:33) | |
|
niilopi: Suurimpia eroja huomasin esim pääteputkissa kaksi sisimpää joissa isot valkoiset vastukset.. arvona 3W 1KJ kun pitäis olla varmaan 5W 1KJ ?
Ei vaikuta soundiin, arvo on sama.
Vaikee löytää JMPstä oikeenlaista sähköpiirrustusta kun alkuperäinen löytyy vaan 6550 putkille.Eikös siinä oo vähän eri arvoisia komponentteja.
Kaksi eri arvoista vastusta, 150k vs 220k. Ei kovin kriittisessä paikassa.
E: etuasteessa näyttäis vähän katodikonkkien arvoja muutetun ja toisesta triodista nakattu katodikonkka mäkeen(vai onko sitä siinä ikinä ollutkaan?), vähän rumasti jotkut komponenttien vaihdot tehty. Muuten arvot vaikuttais pikasilmäilyllä ihan oikeilta.
Hankala tosta nyt etänä kuvista on hirveästi mennä sanomaan. |
niilopi
07.12.2016 19:00:38 (muokattu 07.12.2016 19:01:40) | |
|
kojones: niilopi:
Ei vaikuta soundiin, arvo on sama.
Kaksi eri arvoista vastusta, 150k vs 220k. Ei kovin kriittisessä paikassa.
E: etuasteessa näyttäis vähän katodikonkkien vastusarvoja muutetun ja toisesta triodista nakattu katodikonkka mäkeen(vai onko sitä siinä ikinä ollutkaan?), vähän rumasti jotkut komponenttien vaihdot tehty. Muuten arvot vaikuttais pikasilmäilyllä ihan oikeilta.
Hankala tosta nyt etänä kuvista on hirveästi mennä sanomaan.
Tässä on muistiinpanoja mitä tein kun mittailin :
https://postimg.org/gallery/1glq17vzo/
ekoissa kuvissa piirilevy kahdessa osassa vasemmalta oikealle. Kolmannessa kuvassa lo- ja hi- inputit ja preamp potikka.
Helpottais myös jos tietäisin mistä kohdasta puhut piirilevyssä en oikein osaa vielä tunnistaa paikkoja tai tiedä mitä missäkin tapahtuu.
Noi 4 vasemmalla piirilevyssä olevaa diodia on myös jossain vaiheessa vaihdettu.
Kiinnostais nyt eniten ensimmäisenä löytää komponentit jotka vois vaikuttaa esiasteeseen. |
|
Pistä se treble peak cap paikalleen ja kato miellyttäisikö korvaa, se tekee aika ison eron. Sen kanssa tuo taas on minusta käyttökelvottoman riipivä, mutta nämä nyt on taas makuasioita. |
okabass
07.12.2016 22:13:41 (muokattu 07.12.2016 22:19:16) | |
|
Eikös piirikortissa lue osien arvot. Toistan: laittaisin kytkennän ensin alkuperäiseksi.
Esim. 680 nF ja 330...250 uF konkat tekevät luonteenomaista Marsu-soundia. |
|
Moi.
niilopi: Tsekkasin vahvistimen sisältöö ja aikas paljon on vaihdettu komponenttia jossain vaiheessa. Perus modeja tehty konkkia poisteltu ja jotain muutakin mistä en ihan tiedä mitä.
Eli sitä suuremmalla syyllä:
okabass: Toistan: laittaisin kytkennän ensin alkuperäiseksi.
niilopi: Vaikee löytää JMPstä oikeenlaista sähköpiirrustusta kun alkuperäinen löytyy vaan 6550 putkille.Eikös siinä oo vähän eri arvoisia komponentteja.
Lähimpänä mitä oon löytänyt on JCM800 kaava joka taitaa sekin hieman erota alkuperäisestä.
Kuten jo mainitttiin, eroilla ei ole juuri käytännön merkitystä.
Etenkään etuasteen tiimoilta.
Koska kumpainenkin pääteputkityyppi on ollut käytössä samalla ajanjaksolla, ja vaihto kumminpäin tahansa on dokumentoitu jo lukemattomia kertoja ennen nettiaikaakin siirtymistä (etenkin Jenkkiperseilyn ansiosta), käyttää niitä ohjeita pääteasteen osalta jotka omaan senhetkiseen käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvat.
niilopi: Helpottais myös jos tietäisin mistä kohdasta puhut piirilevyssä en oikein osaa vielä tunnistaa paikkoja tai tiedä mitä missäkin tapahtuu.
Koska painopiirilevyistä ja senpuoleen turretlayouteistakin on usein useampia revisioita, on aina selkeämpää puhua kytkentäkaaviosta.
Tai komponenttien toiminnallisista tarkoituksista.
Jos layout vs. skema vs. terminologia ei tunnu aukeavan, sitten tulee opetella ensin nuo.
Muuten saattaa tulla hintava arvaus.
niilopi: Noi 4 vasemmalla piirilevyssä olevaa diodia on myös jossain vaiheessa vaihdettu.
No se ei ole mikään ylläri, alkuperäiset tulevat ennenpitkää tiensä päähän ja toisaalta korkinhaistelijat ovat sitä mieltä että tasuridiodien erot huomaa soundissa.
Ja varmaan huomaavatkin, ei siinä mitään, itse en...
niilopi: Kiinnostais nyt eniten ensimmäisenä löytää komponentit jotka vois vaikuttaa esiasteeseen.
Miksi?
Useat modit vaativat kahden tai useamman osa-alueen muuttamista, ja vain yhden muutetun komponentin/kytkennän poisto ei vie asiaa eteenpäin.
Etenkin jos ei ole selvää käsitystä mitä mihinkin on tehty ja eritoten miksi.
Okabassin ehdotus on se perinteinen tapa päästä alkutilanteeseen pienimmällä vaivalla ja pienimmin kustannuksin.
Alkutilanteeseen pääsyn jälkeen on sitten helppo sounditestien jälkeen vaikka laittaa haluamansa ja dokumentoimansa modit takaisin, ja tehdä vaikka uusia jos siltä tuntuu.
Kannattaa kuitenkin tehdä juotokset ja komponenttivedot edes vähän nätimmin kuin noissa kuvissa näkyvät, tuollaiset eivät ainakaan kasvata luottamusta vahvarin toimimiseen.
Tokkopa merkitystä tässä tapauksessa, etenkin kun jännitetaulukko vastannee dokumentoituja kun et ole eroavaisuuksista maininnut, mutta toisin kun transistorivahvistinkorjauksissa, kaikissa putkivahvistinkorjauksissa on yksi sudenkuoppa joka kannattaa pitää mielessä.
Kaikki lähtee aina oletuksesta että putket ja putkityypit joita kytkennässä/modatessa on käytetty ovat ne samat jotka siinä on testihetkellä kiinni, ja eritoten se ettei jännite- ja/tai päätemuuntajaa ole vaihdettu toisenlaiseksi.
Edellisestä ei useinkaan ole kuin korkeintaan aavistus, jälkimmäinen selviää usein em. jännitetaulukkoa raapustellessa.
Variacin käyttö ei toki jännitetaulukosta suoraan näy ellei hehkupiiriä ole muokattu myös, ja usein variacin kanssa testaus selittääkin kaikkein oudoimpia modauksia.
T:Samuli |
niilopi
12.12.2016 21:20:37 (muokattu 12.12.2016 21:21:30) | |
|
Vaihtelin komponentteja koneeseen kaavion mukaan.
Piirilevyn alta löytyi muutama kylmä juotos ja potikoiden maajohdin puuttui kokonaan.
Komponentteja vaihtelin :
-Sisääntulo jakit hi ja lo
-Vastuksia
-470pF / 500V ceramic
-47pF / 500V Silver mica
-F+T 10uF / 450V ELKO
-ERO / Vishay / Roederstein MKT 1813 680nF (0.68uF) / 250V polykonkka
Ostin tän EROn nyt väliaikaiseksi ja tilasin hollannista SoZo Next Gen 680 nF = 0.68 uF - 160 V jonka luultavasti laitan tilalle myöhemmin.
En ole ekspertti joten korjatkaa jos tuli vääränlaisia komponentteja vääriin paikkoihin ennenkuin räjähtää koko nuppi.
Tässä linkki kaavioihin jossa punasella väärin olevat arvot ennen muutoksia. Rectifieriin on vaihdettu isot diodit LT 40 6A07 jotka on 6A. Pitäisköhän noi vaihtaa takas 1N4007 1A, vai onko mitään vaikutusta?
https://postimg.org/gallery/okfc6daw/
Huomenna haen vielä suojattua kaapelia niin saan tehtyä viimeiset liitokset sitten pääsee mittailee jännitteet ja biasoinnin kautta kokeilemaan. |
|
Kaavioihin en uskalla ottaa kantaa, mutta konkissa isompi Voltti-luku tarkoittaa vain isompaa jännitteenkestoa, eli on ehkä jopa kestävämpi. Alkuperäistä pienemmällä Voltilla ei taas välttämättä kestä kovin hyvin.
Olisko diodeissa kyse virrankestosta samalla kaavalla? En tiedä.
TommiW.- Autot, kämpät ja piparit. |
|
anapena: Kaavioihin en uskalla ottaa kantaa, mutta konkissa isompi Voltti-luku tarkoittaa vain isompaa jännitteenkestoa, eli on ehkä jopa kestävämpi. Alkuperäistä pienemmällä Voltilla ei taas välttämättä kestä kovin hyvin.
Olisko diodeissa kyse virrankestosta samalla kaavalla? En tiedä.
Joku mainitsi että ei pitäis haitata kun on overspecci nimenomaan tehonkesto liian suuri. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
