Kitarat: kitarakamat ›

Shure GLXD16 langaton systeemi tuli hankittua.
 
Lompakkoon sattu mutta kyllä oli joka sentin arvonen! Laatu on mitä parasta ja built in tuner tässä on yhtä hyvä kuin minun Boss TU3 pedaali, sain lahjoittaa sen meidän basistille nyt jolla oli Behringerin paska mikä kuoli ekalla keikalla, ei tykännyt kun sen päälle tuli lonkeroa, RIP.
 
Soundista ei huomaa eroa onko johdolla tai ilman, itse asiassa soundi on nyt parempi koska kaapeli joka kulki mukana ei ollut enää niin uusi.
 
Suosittelen!

Hei! Ostin Fenderin Mustang I 20 W:n. Osaako joku auttaa sen säätöjen kanssa?
 
Kysymys liittyen säätöihin.
 
Kaikki kanavat eivät kuulu yhtä voimakkaasti. Voiko niitä itse muuttaa jotenkin? Kuulin, että on olemassa jokin ohjelma sitä varten.
 
Vahvistimessa on seuraavat mallinnukset:
 
'57 Deluxe
'59 Bassman
'65 Twin reverb
British '60
British '80
American '90
Supersonic
Metal 2000
 
Näistä '57 Deluxe, '65 Twin Reverb, British '60 ja Metal 2000 on Ok. Muilla kanavilla syttyy punainen tap-nappula palamaan, lisäksi '65 Twin Reverb ei kuulu kovin hyvin, koetin tosin pienellä volyymilla etteivät naapurit häiriinny. Osaatteko antaa vinkkejä vahvistimen käyttöön?

Spielmann87: Hei! Ostin Fenderin Mustang I 20 W:n. Osaako joku auttaa sen säätöjen kanssa?
 
Kaikki kanavat eivät kuulu yhtä voimakkaasti. Voiko niitä itse muuttaa jotenkin? Kuulin, että on olemassa jokin ohjelma sitä varten.
 
Itselläni ei kokemusta mustangeista, mutta Fender fuse on se ohjelma jonka voi ladata netistä tuohon, kun yhdistää vahvistimen usb kaapelilla tietokoneeseen. Ohjelma pitäsi olla ilmainen.
 
https://fuse.fender.com/

Fender Bassbreaker 15 combo + rahaa vaihtuivat VHT Pittbull Super Thirty -comboon. Myönnän. Olen VHT fanipoika, ja fanitan nimenomaan Fryetten itse tekemiä vehkeitä. Niissä on sitä jotain, mitä muissa styrkkareissa ei ole. En vielä tiedä, mitä se on.
 
VHT -vehkeitä on hämmentävän vähän markkinoilla, mitä ihmettelen. Onko se kansalaisille edes tuttu merkki?

Spielmann87: Hei! Ostin Fenderin Mustang I 20 W:n. Osaako joku auttaa sen säätöjen kanssa?
 
Kysymys liittyen säätöihin.
 
Kaikki kanavat eivät kuulu yhtä voimakkaasti. Voiko niitä itse muuttaa jotenkin? Kuulin, että on olemassa jokin ohjelma sitä varten.
 
Vahvistimessa on seuraavat mallinnukset:
 
'57 Deluxe
'59 Bassman
'65 Twin reverb
British '60
British '80
American '90
Supersonic
Metal 2000
 
Näistä '57 Deluxe, '65 Twin Reverb, British '60 ja Metal 2000 on Ok. Muilla kanavilla syttyy punainen tap-nappula palamaan, lisäksi '65 Twin Reverb ei kuulu kovin hyvin, koetin tosin pienellä volyymilla etteivät naapurit häiriinny. Osaatteko antaa vinkkejä vahvistimen käyttöön?
 
Mulla oli Mustang ii joitain vuosia sitten hetken aikaa. YouTubesta löytyy aika hyviä opetusvideoita tuon vahvistimen käyttöön.
 
Muistaakseni kaikkiin niihin presetteihin pystyy tallentamaan myös oletus äänenvoimakkuuden; liekö edellinen omistaja vain tallentanut volumen pienelle tossa '65 twinissä... Muistaakseni saat muokattua sitä presettiä siten, että laitat siitä kaikki nupit (myös volume) sellaisiin asentoihin, kuin haluat ja painat savetusnäppäintä pohjassa. Kannattaa kattoa YouTubesta seikkaperäisemmät ohjeet.
 
Haukut ottaa vastaan Juuso.

Räbbänä: Rehtiä kitaroiden Corollaa ei taas hetkeen ole ollut, joten pitihän se asia korjata. Eilen kävin ko. 2004 vuoden Ibanez RG1570 noukkimassa. Ilta meni puunatessa ja säädellessä. Nyt on droppivireisiinkin soppelia keihästä.
 
https://www.dropbox.com/sh/byqsd4jb … 6d24/AACqLd5zisk6-u-_qsSFI35da?dl=0
 
Tämän kaveriksi tuli tänään Fenderin Baja Telecaster noukittua. Vielä Warmutti pitäisi soppeliin seiskaan vaihdella, niin alkaa olemaan varsin kattava paletti soittimia himanypläilyyn. Bassopuolelta tietty vielä joku musarihenkisempi ja presari haluttaisi hankkia.
 
Kuva vielä Telettimestä:
https://muusikoiden.net/dyn/users/149659.jpg

Vähäsen ostelin tuossa jokin aika sitten:
 
-Gibson Robot Explorer ja siihen vähemmän robotit raudat.
-Gibson SG Standard 2014 Fireburst (tähän olikin jo edellinen omistaja vaihtanut Groverin lukkovirittimet.)
 
Hyviä ovat, kauniisti soi diu.

Nyt tuli isistä mesamies :-) tänään se tapahtui ja päätin repäistä ja ostaa Mesan kun sitä niin kauan olen haikaillut ja sopiva (sopivan hintainen) rakkine osui kohdalle. En ole tässä ketjussa kehdannut noita kaikki kitarakamahankintoja raportoida (keväällä ostin Kochin ja kaikenlaista pientä tässä ostanut ja myynyt).
 
Tämä Mesaboogie on vaan semmoinen kulttuurivallankumous meikäläiselle, että pakko vähän käydä hehkuttamassa tässä ketujussa kun olen niin innoissani. Ostamani vahvistin on siis tuommoinen pikkuruinen TA-15 nuppi enkä tiedä miten tämä vertautuu "oikeisiin" mesoihin, sanovat tämän olevan rectoon päin kallellaan. Tietäjät tietää paremmin itse en tiedä. Mutta tämä tuntuu olevan juuri sopiva laitos meikäläisen kaltaiselle nappuloita vierastavalle bluesukolle eli ei ole turhan paljon säätöjä, mutta soundipaletti on kattava ja rikas ja yllättävän monipuolinen (monipuolisuus lienee aika Mesamainen piirre). Tässä ei varmaan niitä säätöjä tarvita kun tästä on jätetty kaikki huonot soundit pois :-D ensimmäiset maistiaiset otin niin tää toimii ja svengaa kautta linjan en voisi olla enempää täpinässä. Oikeat rectot ja Markit ovat semmoisia nappula-aparaatteja että tämmöistä yksinkertaista ihmistä pelottaa, mutta tämä on tehty helpommin lähestyttäväksi.
 
Tämähän on tämmöinen pikkuruinen nukkekotivahvistin samanlainen kuin Voxiltä löytyy nighttrain tai H&K:la on se pikkuinen (mikä sen nimi nyt olikaan). Tehoiltaan nää on siis aika vastaavia tämä Mesa on 25w ja skaalautuu hyvin himasoitteluihin, mutta minä aion viedä tämän ihan tositoimiin treenikselle ja jos futaa niin keikallekin. Kerron sitten miten se pärjää niissä ympyröissä 25 wattia pitäisi periaatteessa riittää kaapin koko ja herkkyyshän siinä pitkälle ratkaisee.
 
Laite henkii samanlaista viimestelyn ja laadun tunuta kuin tuo Kochkin, mutta soundillisesti tämä mesa tarjoaa kaikkea sitä mitä Koch ei tarjoa, mutta vastaavasti Kochin maailmaa ei löydä tästä mesasta. Saatan intoutua tekemään laajempaakin vertailua näistä jossakin vaiheessa, niin inspiroivia Koch ja mesa ovat kumapinenkin ja tällä hetkellä en vielä ole luopumassa Kochistakaan. Sen sijaan nyt tuntuu, että tämä Mesa saattaa syrjäyttää pääasiallisesti käyttämäni Session sessionetten tarjoamalla saman tyyppistä fokusoitunutta särömaailmaa, mutta mesan kliini on selkeästi Sessionia miellyttävämpi ja monipuolisempi.
 
Soundillisesti siinä missä Koch tarjoa todella lämmintä (kultaista sanoisin) middlekuoppaista kerrassaan herkullista kliiniä, jonka sukulaisuus on mielestäni Bassmanissa. Tarjoaa Mesa kliiniä joka on vähemmän middlekuoppainen eikä niin botnekas, mutta se on kuitenkin lämmin ja ilmeikäs, ensimmäinen fiilis sukulaisuudesta on tuo vibrochamp. Säröosastolla Kochin särö on lavea, tuuhea ja rikas. Mesa tarjoilee selkeästi fokusoituneempaa ja tiukempaa keskialueella raivoavaa säröä. Botnea Mesa kyllä tarjoilee, mutta ei middlekuoppaa. Toisaalta jään kiinnostuksella odottamaan miten botne riittää treeni ja keikka äänenpaineilla (matalat taajuudethan vaativat enemmän watteja ja niitä tässä Mesassa ei ihan pilvin pimein ole).
 
Mulla on tällä hetkellä käytössä Mesa TA-15, Koch Twintone2, Fender Vibro champ ja Session Sessionette. Tuntuisi että kaikki keskeiset sähkökitaran soundimaailmat pitäisi olla ulottuvilla, mutta toki ihan perus marshall puuttuu joskaan mulla ei ole bändikontekstissa sille käyttöä koska bändimme toinen kitaristi liikkuu Marshallmaailmassa.
 
Että tämmöistä :-) saa onnitella :-D

hallu: Nyt tuli isistä mesamies :-)...tämmöistä :-) saa onnitella :-D
 
Onnea vaan!

BIAS FX.... on muuten alennuksessa 59e.... Vaikuttaa niin hyvältä, että saattaa lähteä Kemper myyntiin. Tai siis onhan se Kemper selkeästi parempi, mutta ei 1300 euroa parempi ja kun en käytä sitä kuin kotisoitteluun ja äänittelyyn. Tutkitaan nyt vielä ajan kanssa.

hallu: Nyt tuli isistä mesamies :-) tänään se tapahtui ja päätin repäistä ja ostaa Mesan kun sitä niin kauan olen haikaillut ja sopiva (sopivan hintainen) rakkine osui kohdalle. En ole tässä ketjussa kehdannut noita kaikki kitarakamahankintoja raportoida (keväällä ostin Kochin ja kaikenlaista pientä tässä ostanut ja myynyt).
 
Tämä Mesaboogie on vaan semmoinen kulttuurivallankumous meikäläiselle, että pakko vähän käydä hehkuttamassa tässä ketujussa kun olen niin innoissani. Ostamani vahvistin on siis tuommoinen pikkuruinen TA-15 nuppi enkä tiedä miten tämä vertautuu "oikeisiin" mesoihin, sanovat tämän olevan rectoon päin kallellaan. Tietäjät tietää paremmin itse en tiedä. Mutta tämä tuntuu olevan juuri sopiva laitos meikäläisen kaltaiselle nappuloita vierastavalle bluesukolle eli ei ole turhan paljon säätöjä, mutta soundipaletti on kattava ja rikas ja yllättävän monipuolinen (monipuolisuus lienee aika Mesamainen piirre). Tässä ei varmaan niitä säätöjä tarvita kun tästä on jätetty kaikki huonot soundit pois :-D ensimmäiset maistiaiset otin niin tää toimii ja svengaa kautta linjan en voisi olla enempää täpinässä. Oikeat rectot ja Markit ovat semmoisia nappula-aparaatteja että tämmöistä yksinkertaista ihmistä pelottaa, mutta tämä on tehty helpommin lähestyttäväksi.
 
Tämähän on tämmöinen pikkuruinen nukkekotivahvistin samanlainen kuin Voxiltä löytyy nighttrain tai H&K:la on se pikkuinen (mikä sen nimi nyt olikaan). Tehoiltaan nää on siis aika vastaavia tämä Mesa on 25w ja skaalautuu hyvin himasoitteluihin, mutta minä aion viedä tämän ihan tositoimiin treenikselle ja jos futaa niin keikallekin. Kerron sitten miten se pärjää niissä ympyröissä 25 wattia pitäisi periaatteessa riittää kaapin koko ja herkkyyshän siinä pitkälle ratkaisee.
 
Laite henkii samanlaista viimestelyn ja laadun tunuta kuin tuo Kochkin, mutta soundillisesti tämä mesa tarjoaa kaikkea sitä mitä Koch ei tarjoa, mutta vastaavasti Kochin maailmaa ei löydä tästä mesasta. Saatan intoutua tekemään laajempaakin vertailua näistä jossakin vaiheessa, niin inspiroivia Koch ja mesa ovat kumapinenkin ja tällä hetkellä en vielä ole luopumassa Kochistakaan. Sen sijaan nyt tuntuu, että tämä Mesa saattaa syrjäyttää pääasiallisesti käyttämäni Session sessionetten tarjoamalla saman tyyppistä fokusoitunutta särömaailmaa, mutta mesan kliini on selkeästi Sessionia miellyttävämpi ja monipuolisempi.
 
Soundillisesti siinä missä Koch tarjoa todella lämmintä (kultaista sanoisin) middlekuoppaista kerrassaan herkullista kliiniä, jonka sukulaisuus on mielestäni Bassmanissa. Tarjoaa Mesa kliiniä joka on vähemmän middlekuoppainen eikä niin botnekas, mutta se on kuitenkin lämmin ja ilmeikäs, ensimmäinen fiilis sukulaisuudesta on tuo vibrochamp. Säröosastolla Kochin särö on lavea, tuuhea ja rikas. Mesa tarjoilee selkeästi fokusoituneempaa ja tiukempaa keskialueella raivoavaa säröä. Botnea Mesa kyllä tarjoilee, mutta ei middlekuoppaa. Toisaalta jään kiinnostuksella odottamaan miten botne riittää treeni ja keikka äänenpaineilla (matalat taajuudethan vaativat enemmän watteja ja niitä tässä Mesassa ei ihan pilvin pimein ole).
 
Mulla on tällä hetkellä käytössä Mesa TA-15, Koch Twintone2, Fender Vibro champ ja Session Sessionette. Tuntuisi että kaikki keskeiset sähkökitaran soundimaailmat pitäisi olla ulottuvilla, mutta toki ihan perus marshall puuttuu joskaan mulla ei ole bändikontekstissa sille käyttöä koska bändimme toinen kitaristi liikkuu Marshallmaailmassa.
 
Että tämmöistä :-) saa onnitella :-D
 
Onnittelut :) Ostitko sen torilla olleen? Sitä itsekin kuolasin, hinta ei ollut paha. Joku juttu siinä oli "asetuksissa"/jotain jota ei saanut päälle tms ns särökanavalla, siksi jätin ostamatta, en nyt kertakaikkiaan vaan muista mikä se oli...

Morri: Onnittelut :) Ostitko sen torilla olleen? Sitä itsekin kuolasin, hinta ei ollut paha. Joku juttu siinä oli "asetuksissa"/jotain jota ei saanut päälle tms ns särökanavalla, siksi jätin ostamatta, en nyt kertakaikkiaan vaan muista mikä se oli...
 
Juu torilta ostin ja hinta oli mielestäni kohtuullinen (suorastaan maltillinen siihen nähden mitä näistä on huudettu aikanaan), mutta tää kai on valikoimasta poistunut malli ja levytukussakin oli joku "ulosheitto"kampanja eli viimeiset uudet lähti aika huokealla. Tämä on ihan virheetön kampe ja kaikki asiaankuuluva tuli mukaan spedu, virtajohto sekä kantokassi. Myyjä oli yksi ihailemani kitaristi jonka sain samalla tavata :-). Eli tosi hyvä meininki.
 
Torillahan on vielä se toinen tarjolla, mutta siinä tulee pakettina se kaappi joten paketin hinta on vähän kovempi, mutta hinnaltaan se vastaa tätä eli se kaappihan on tosi kallis myös. Itselleni sopi tämä nuppi ilman kaappia paremmin siksi, että funtsin kaappipolitiikan ihan erikseen. Nimittäin tää on kevyt ja näppärä roudattava ja jos saan tän futaamaan bändikontekstissa myös, niin mun roudauspulmat on lopullisesti taakse jäänyttä elämää :-D.
 
Torillahan on mesoja pilvin pimein nyt tarjolla. Itse koitin iskeä siihen mesan räkkietuseen kiinni, mutta se ehti mennä nokan edestä ja sitten päätin soundiklipit tsekattuani, että TA voisi olla minulle sopiva ratkaisu. Soundeiltaan se vaikuttaisi olevan juuri sitä ja himasoitteluun sopii kuin nenä päähän, mutta seuraavissa treeneissä näkee riittääkö siinä potku bänditouhuihin.
 
Mark 3:stahan mä kyttäilin pitkään siihen kahdeksan huntin pintaan, mutta menetin sitten toivoni ja aattelin että ei niitä tule. Expressiähän mä funtsailin keväällä ja jos siitä löytyy tätä TA:n kaltaista munaa niin olisi voinut olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Noi vanhemmat F-mallithan ei ole pahan hintaisia ja jotain studiomallejahan siellä oli kesällä todella huokealla. En tosin tunne Mesamaailmaa niin hyvin, että osaisin arvioida miten nämä kaikki eri mallit vertautuu siihen "mesajuttuun". Olen nimittäin ymmärtänyt, että Mesaboogiella on kaksi mallisarjaa joiden lippulaivat pitävä sisällää kaikki muut mesamallit ja nämä halvemmat ovat "karsittuja" versioita joihin on sisällytetty jotakin ominaisuuksia ikään kuin valikoituja paletteja heille, jotka eivät halua ihan kaikkea (tai joilla ei ola varaa ihan kaikkeen).
 
TA:han on aika nuori malli ja koska se on ollut tuotannossa vain muutaman vuoden ja sai sitten väistyä, niin se varmaan on vain jonkinlainen kokeilu tai ehkä se oli Mesan vastaus näihin pikkuriikkisten vahvistinten sarjaan, joka tuossa taannoin oli muoti-ilmiö ja vähän joka valmistajalta tuli jotakin pikkuriikkisiä vahvareita. Onhan mesalla nyt minimarkV juurikin 25w eli varmaan fyysisesti jokseenkin tämän TA:n kokoinen ja rectostakin on minimalli. No aika näyttä äkuinka käyttöä kestäviä nämä on, mutta onhan tämäkin laite palvellut jo kuusi vuotta jotakuta, niin miksipä ei myös minua. Ja jos ongelmia tulee, niin ainakin huolto on lähellä kun MH-projekti on tuossa naapurissa ogelissa.

Jucciz: Voihan toisaalta olla, että tuo sisusta on ihan tarkoituksella tuollainen ja komponenttien asettelu juuri tuo ihan syystä. Jotenkin oisin taipuvainen ajattelemaan, että kyllä nuo kaverit tuolla tietävät, mitä tekevät, eikä noita pelkällä tuurilla ole roiskittu noin.
 
Eiköhän se sisusta näytä tuolta vain sen takia, että siistin point to point layoutin tekeminen on työlästä, vaikeaa ja unohdettu taiteenlaji. Se että onko layout siisti tai epäsiisti ei monesti suuresti vaikuta häiriöihin, saundiin tai paljoa muuhunkaan. Kunhan ei vaan liikaa tyri sen kanssa.
 
Esimerkki miten ennen osattin tehdä siistejä layoutteja audiolaitteisiin.
https://farm1.static.flickr.com/171/420640050_dde5412d00_o.jpg

hallu: Nyt tuli isistä mesamies :-)
 
Että tämmöistä :-) saa onnitella :-D
 
Ja minähän onnittelen :) Mulla on ollut ja on monenlaisia vahvistimia. Hyvä niitä on ollakin erilaisia, mutta aina vaan ykkösenä on pysynyt Stiletto. Pikkuisen kun kääntää jotakin namiskaa, niin soundi saattaa muuttua paljonkin. Tuska ja ihanuus samaan aikaan.

Heikki: Eiköhän se sisusta näytä tuolta vain sen takia, että siistin point to point layoutin tekeminen on työlästä, vaikeaa ja unohdettu taiteenlaji. Se että onko layout siisti tai epäsiisti ei monesti suuresti vaikuta häiriöihin, saundiin tai paljoa muuhunkaan. Kunhan ei vaan liikaa tyri sen kanssa.
 
Esimerkki miten ennen osattin tehdä siistejä layoutteja audiolaitteisiin.
https://farm1.static.flickr.com/171/420640050_dde5412d00_o.jpg
 
Mä olen monesti ihmetellyt sitä kun iso osa nykypäivän point-to-point (turret yms.) vahvarista perustuu Fendereihin ja jos noissa uusissa johdot ei mene täydellisissä kulmissa ja komponentit ole täydellisissä rivissä täydellisen mittaisine jalkoineen niin työnjälkeä usein kritisoidaan. Sitten kun katsoo niitä aitoja vanhoja Fendereitä niin niissä on usein komponentit ihan miten sattuu vinossa ja johdot sikin sokin. Noissa vanhoissa vahvareissa asialla ei ilmeisesti ole merkitystä, mutta uusissa tuntuu usein olevan. Vähän hassua.

klobasa: Mä olen monesti ihmetellyt sitä kun iso osa nykypäivän point-to-point (turret yms.) vahvarista perustuu Fendereihin ja jos noissa uusissa johdot ei mene täydellisissä kulmissa ja komponentit ole täydellisissä rivissä täydellisen mittaisine jalkoineen niin työnjälkeä usein kritisoidaan. Sitten kun katsoo niitä aitoja vanhoja Fendereitä niin niissä on usein komponentit ihan miten sattuu vinossa ja johdot sikin sokin. Noissa vanhoissa vahvareissa asialla ei ilmeisesti ole merkitystä, mutta uusissa tuntuu usein olevan. Vähän hassua.
 
Ennenkinvanhaan piti tehdä halvalla riittävän hyvää massatuotteissa, joita nuo vanhat Fenderit ovat.
 
Nykypäivän point-to-point koneet taas on käsintehtyjä "high-end" vahvistimia, joissa idea on että tehdään hommat hyvin ja niin, että niitä on helppo myöhemmin korjata jne. Eli suunnittelua ei tehdä kustannussäästö edellä.

klobasa: Mä olen monesti ihmetellyt sitä kun iso osa nykypäivän point-to-point (turret yms.) vahvarista perustuu Fendereihin ja jos noissa uusissa johdot ei mene täydellisissä kulmissa ja komponentit ole täydellisissä rivissä täydellisen mittaisine jalkoineen niin työnjälkeä usein kritisoidaan. Sitten kun katsoo niitä aitoja vanhoja Fendereitä niin niissä on usein komponentit ihan miten sattuu vinossa ja johdot sikin sokin. Noissa vanhoissa vahvareissa asialla ei ilmeisesti ole merkitystä, mutta uusissa tuntuu usein olevan. Vähän hassua.
 
Suorakulmainen johdotus on aika kriittinen siinä mitä piuhoja kulkee rinnakkain ym. Se ei hurinoiden ja oskillointien kannalta ole aina välttämättä paras tapa johdottaa vahvarin sisuksia. Jos vahvistin on tarkoitettu pitkäikäiseksi, kannattaa miettiä konehuoneen johdotuksia ja osien sijoittelua myös mahdollisten tulevien huoltotoimenpiteiden kannalta. En ottaisi meille tuota edellisissä kuvissa esiintynyttä sekasotkua huoltoon mistään hinnasta. Kun kyse on ulkomaisesta boutique-vehkeestä, sen mahdollinen huolto on monasti tehtävä valmistajan toimesta, mikä taas tässä tapauksessa on aika hankalaa. Vanhojen Fenderien johdotus noudattaa aika pitkälti samaa kaavaa, vaikka siisteydessä niissä onkin toivomisen varaa. Niihin löytyy myös helposti tarvittavat layout-kuvat ym. mikä helpottaa huoltohommia.

steelduck: Ennenkinvanhaan piti tehdä halvalla riittävän hyvää massatuotteissa, joita nuo vanhat Fenderit ovat.
 
Nykypäivän point-to-point koneet taas on käsintehtyjä "high-end" vahvistimia, joissa idea on että tehdään hommat hyvin ja niin, että niitä on helppo myöhemmin korjata jne. Eli suunnittelua ei tehdä kustannussäästö edellä.
 
Totta. Ei se tosin huollettavuutta välttämättä yhtään vähennä jos komponenttien jalat ei ole täydellisen millitarkasti oikeassa pituudessa ja johdot menee vähän epämääräisen vinosti siellä täällä. Eihän siinä tosin mitään pahaa ole jos tekee kaiken täydellisesti. Ton Carrin sisuksissa ei olla taidettu miettiä huollettavuutta tai siistiä lookkia ollenkaan.

Tässä videossa on järkyttävän näköinen 5E3. Joku vähän modaillut sitä ja jälki on karmeaa, mutta ei se kyllä ole kovin siistin näköinen tuon huoltomiehenkään toimesta. Voishan ne uudet komponentitkin laittaa siistimminkin paikoilleen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=i4qlgZHMTI0
 
Eli en ymmärrä miksei voi laittaa niitä mahd. siististi paikoilleen, mutta samalla en ymmärrä sitä miksi sillä on mitään merkitystä jos ne komponentit ei ole ihan täydellisen siististi ja millintarkasti levyssä kiinni :) Vähän ristiriitaa havaittavisa, heh.