Rock, pop, alternative ›

Gritsen: Karkottaisikohan enää Joninkaan lähtö bändistä brändiin ja nostalgiaan kiintyneitä lampaita?
 
Eikös sama tilanne ole esimerkiksi AC/DC:n kohdalla? Tai oikeastaan pahempi...

Olihan tolla levyllä yksi ihan hyvä biisi. Tai no kaksi jos ottaa huomioon bonusversiolla olevan edellisen levyn parhaan biisin uudelleenjulkaisun :D Välissä joku biisi on melkein ok. Osa on taas ihan hirveitä. Adult oriented pop. Pakkoko lähes jokaiseen ei-hitaaseen biisiin on laittaa bassari virvelin kans kolmosiskulle? Jump-jump-jump-jump. Uppoaa varmasti pop-kansaan. Niin ja ei oo pakko kuulostaa U2:llekaan kitaroinnissa. Soolotkin loistaa poissaolollaan. No, oli se kitarointi menny jo vaisuun suuntaan Richienkin loppuaikana. Rivimies nykyisin kehissä, soittaa mitä saa eli ei häävisti muuta kuin taustaläpsyttelyä.
 
No ei pitäis yllättää. Crushilla noita kamaluuksia alkoi tulla levyille (hirvittävä kontrasti yhden hittibiisin ja muun tauhkan välissä). Ton jälkeen pahin on se country/aor-levy jolta ei tainnu yksikään biisi sytyttää. Muuten joka keikolta on joku hyväkin biisi löytyny, joskus jopa 2-3. Have A Nice Day on positiivinen poikkeus Bouncen kanssa (tosin Bouncella on todella hirveitäkin biisejä). Keep The Faith (omassa rankissa about sijalla 3-4) on viimeinen hyvä kokonaisuus ja These Days vielä ok. Slippery ja Jersey parhaat, debyytti 3-4 (vain pari välimallin biisiä) ja Fahrenheit ehkäpä Faithin jälkeen.
 
1.-2. Slippery & Jersey (fiiliksen mukaan)
3.-4. S/T & Faith (myöskin fiiliksen mukaan)
5. 7800
6. These Days / Have A Nice Day
7. loput paitsi Lost Highway
 
Onneksi on vanhat levyt.

Minusta tuolla uudella levyllä on yllättävän paljonkin kitaroita, mutta ne eivät vaan ole välttämättä aina niin pinnassa.
 
Aika pettymys on kyllä edelliseen Burning Bridges levyyn verrattuna. Ehkä olisi sitten kenties kannattanut yhdistää molempien lättyjen parhaat biisit yhdelle levylle.

"Scars On This Guitar" -biisin musiikkivideo, olkaapa hyvät:
 
https://youtu.be/bvbAZ2w-ggE

Uusi The Devil's In The Temple-musiikkivideo irvailee Justin Bieberille ja muille nykyajan teinipoppareille. Ja oikeastaan koko nykyiselle musiikkiteollisuudelle. Biisi itsessään nyt ei ole mikään häävi. Jonin laulusuoritus pelastaa, mutta ei kovinkaan paljoa. https://www.youtube.com/watch?v=S1o-OciOfY8

Olen kuunnellut tuota uutta levyä sen ilmestymisestä asti vähintään kerran viikossa ja pidempiaikainen arvio on edelleen positiivinen. Aikuisen miehen tekemää hyvää musiikkia. Hyvä ettei yritäkkään olla enään teini. Kaikki tossa bisneksessä olevat eivät oikein osaa aikuistua ja se välillä aiheuttaa pientä myötähäpeää..

Mistäköhän muuten johtuu se, etteivät "Bonnareiden" settilistat Suomessa ole koskaan mistään kotoisin (vuoden '96 Helsingin keikka erittäin suurena poikkeuksena)? Vilkaistaanpa esim. viime kiertueen Milanon keikan kipalelistausta:
 
1. That's What The Water Made Me
2. You Give Love A Bad Name
3. Raise Your Hands
4. Runaway
5. Lost Highway
6. Born To Be My Baby
7. It's My Life
8. Because We Can
9. What About Now
10. We Got It Goin' On
11. Keep The Faith
12. Amen
13. In These Arms
14. Captain Crash & The Beauty Queen From Mars
15. We Weren't Born To Follow
16. Who Says You Can't Go Home
17. Rockin' All Over The World
18. I'll Sleep When I'm Dead
19. Bad Medicine
 
Encore:
 
20. Dry County
21. Someday I'll Be Saturday Night
22. Love's The Only Rule
23. Wanted Dead Or Alive
24. Undivided
25. Have A Nice Day
26. Livin' On A Prayer
27. Never Say Goodbye
28. Always
29. These Days
30. This Ain't A Love Song
 
Tai The Circle -kiertueen Sydneyn keikan (19.12.2010) settilistaa:
 
1. Raise Your Hands
2. You Give Love A Bad Name
3. Born To Be My Baby
4. We Weren't Born To Follow
5. I Believe
6. Thorn In My Side
7. Blaze Of Glory
8. It's My Life
9. No Apologies
10. We Got It Goin' On
11. Captain Crash & The Beauty Queen From Mars
12. Bad Medicine/Roadhouse Blues
13. Lay Your Hands On Me (Richien laulamana)
14. Hallelujah
15. What Do You Got
16. Squeeze Box
17. Love For Sale
18. Something To Believe In
19. Happy Now
20. Someday I'll Be Saturday Night
21. I Love This Town
22. Keep The Faith
 
Encore:
 
23. Dry County
24. Wanted Dead Or Alive
25. Livin' On A Prayer
26. These Days
 
Tai viime kiertueen Prahan keikalla soitettuja biisejä:
 
1. That's What The Water Made Me
2. You Give Love A Bad Name
3. Raise Your Hands
4. Lost Highway
5. The Radio Saved My Life Tonight
6. It's My Life
7. Because We Can
8. What About Now
9. We Got It Goin' On
10. Keep The Faith
11. (You Want To) Make A Memory
12. In These Arms
13. Captain Crash & The Beauty Queen From Mars
14. We Weren't Born To Follow
15. Who Says You Can't Go Home
16. I'll Sleep When I'm Dead
17. Bad Medicine/Shout
 
Encore:
 
18. Love's The Only Rule
19. Wanted Dead Or Alive
20. I'm With You
21. These Days
22. Livin' On A Prayer
23. This Ain't A Love Song
 
Dry County, I Believe, Radio, Undivided, Something To Believe In, This Ain't A Love Song... miksei näitä biisejä ikinä kuulla bändin Suomen keikoilla? Tampere sai viime kerralla sentään Alwaysin ja These Daysin, mutta se ei riitä... varsinkaan kun allekirjoittanut ei aikataulusyistä päässyt paikalle, prrkl!
 
Vittuileeko Jomppa ystävineen meille suomalaisille ihan tahallaan soittamalla Dry Countyn Ruotsissa (!!!) ja This Ain't A Love Songin Tsekissä (!!!!!), mutta jättämällä MOLEMMAT pois Suomen listasta - maan, joka ansaitsee paljon kumpaakin em. maata enemmän?
 
Jon, jos jätät ensi kerralla TAALS:in soittamatta, otan yhteyttä Paavo Arhinmäkeen. Ei sillä mitään väliä ole, ettei Arhis pysty tekemään BJ:n settilistoille yhtään mitään, mutta em. tapahtuman toteutuminen todistaisi ainakin sen, että P.A. mitä ilmeisimmin ymmärtää musiikin päälle paremmin kuin JBJ. Siinä tapauksessa minä ainakin kaipaisin vertaistukea...

RockFanatic: Vittuileeko Jomppa ystävineen meille suomalaisille ihan tahallaan soittamalla Dry Countyn Ruotsissa (!!!) ja This Ain't A Love Songin Tsekissä (!!!!!), mutta jättämällä MOLEMMAT pois Suomen listasta - maan, joka ansaitsee paljon kumpaakin em. maata enemmän?
 
Vai olisivatko nämä settilistamielipiteet vain täysin subjektiivisia näkemyksiä, joilla ei ole mitään korrelaatiota eri valtioihin tai viikonpäiviin tai Jon Bon Jovin sukkien väriin?

Mun mielestä Bon Jovia ei saa sanoa Jompaksi, eikä Paul Stanleytä Paukaksi. Mut tämä vaan siis mun mielipide =)

Mitä parhainta joulua, hyvät "kollegat"!
 
JBJ:ltä ystävineen (tai katsantokannasta riippuen alaisineen) ilmestyi tuossa reilu viikko takaperin uusi livealbumi nimeltään Live From London Palladium. Kyseinen lätty sisältää This House Is Not For Sale -levyn promokeikan Lontoosta parin kuukauden takaa. Yhtäkään vanhaa, korkealta laulettavaa hittiä ei levyltä löydy, eikä uuden matskun periaatteessa pitäisi tuottaa Jonille ongelmia livenä(kään), mutta...
 
Mikä he-le-vet-ti John Francis Bongiovi Jr:n ääntä vaivaa nykyään? Täällä, kuten monella muullakin foorumilla, on mollattu äijän ääntä jo kymmenisen vuotta, mutta ei se koskaan aiemmin ole näin hirveältä kuulostanut. Äänialan yläpäästä ei ole jäljellä hiventäkään ja jopa keskirekisteri alkaa osoittaa enemmän kuin selviä hiipumisen merkkejä. Takavuosilta tuttu nasaali "akuankkasoundi" tosin on pääosin poissa, mutta tilalle on tullut vähintään yhtä ärsyttävä e-päätteisten sanojen loppuosan korostaminen tähän tapaan: "Don't close your aiiiiiis...". Aiemmilta livetallenteilta tuttu "aaaaaa"-muoto kuulostaisi paljon paremmalta kuin "aiiiiii", vaikkei sekään soundaa kovin miellyttävältä ainakaan meikäläisen korvaan. Muutenkin JBJ:n ääni kuulostaa kummallisen ohuelta, raspi on hävinnyt aivan kokonaan, niinkin alhaalla kuin keskirekisterissä äijän äänihuulista tuntuu lähtevän pelkkää pihinää vailla powerin häivääkään, ja "ylä-äänet" (korkein nuotti Lontoon livevedoissa taitaa olla G4, johon yltäminen ei liene mitenkään erityisen vaikeaa edes baritonille - siitä huolimatta Jon onnistuu kuulostamaan kuolevalta kollikissalta jokaisen vähänkään voimakkaamman nuotin kohdalla) ovat lievästi sanottuna painajaismaista kuultavaa.
 
Let's face the facts: Jon Bon Jovi ei 54 vuoden ikäisenä ole vielä vanhaa nähnytkään. Sitä paitsihan äijä sai kesällä 2010 suurimman osan huippuvuosien äänestään takaisin ravattuaan ensin parin vuoden ajan laulutunneilla ja lopetettuaan tupakoinnin edellisenä syksynä. Sekään onni ei kuitenkaan ollut ikuista ja heinäkuussa 2013 miesparka kuulosti jälleen kerran järkyttävältä. Näinköhän Richien lähtö bändistä vaikutti Jonin ääneen (stressi)? Oli miten oli, erittäin pahalta näyttää ainakin ensi vuoden kiertueen osalta noin niinku vokaalisesti.

Mun mielestä tätä ketjua on siinä mielessä ollut melko koomista seurata Bon Jovin laulun puolustelemisen vuoksi. Äijä on kuulostanut ainakin 10v aivan hirveältä, joten ei ole minkään valtakunnan yllätys, jos se siltä kuulostaa nytkin. Tähdennän vielä etten ole mikään Bon Jovi-vihaaja ja olihan Sambora haka kynäilemään stadionkertsejä sekä pätevä kitaristi.

Icy-Sun: Mun mielestä tätä ketjua on siinä mielessä ollut melko koomista seurata Bon Jovin laulun puolustelemisen vuoksi. Äijä on kuulostanut ainakin 10v aivan hirveältä, joten ei ole minkään valtakunnan yllätys, jos se siltä kuulostaa nytkin. Tähdennän vielä etten ole mikään Bon Jovi-vihaaja ja olihan Sambora haka kynäilemään stadionkertsejä sekä pätevä kitaristi.
 
Aikavälillä kesäkuu 2003-joulukuu 2007 JBJ kuulosti niin paskalta kuin kukaan voi koskaan kuulostaa. Kesällä 2008 äijä sai suurehkon osan äänestään takaisin ja esim. Always sekä Hey God lähtivät erittäinkin komeasti:
 
https://youtu.be/Nex040yjw10
 
https://youtu.be/IWZbscZ5_W8
 
Loppuvuodesta 2009 Jon tumppasi tupakat ja joulukuussa 2010 ääni alkoikin olla jo suhteellisen lähellä vuoden 1996 tasoa:
 
https://youtu.be/67ySaGogCK0
 
Heinäkuussa 2011 äijä täräytti I Believe -biisin sen sortin powerilla, että alta veke:
 
https://youtu.be/2fRXlyE1FnQ
 
Samalla keikalla (Lissabonissa 31.7.2011) JBJ sai aikaiseksi mielestäni parhaimman laulusuorituksensa sitten vuoden 2001, kun käsittelyyn otettiin This Ain't A Love Song - viimeinen "Yes I'm wrong..." kuulostaa lähes samalta kuin These Days -levyllä:
 
https://youtu.be/mViZ2Rx-gIk
 
Ja sitten tapahtuikin jälleen romahdus, joka kulminoitui tähän (v)esitykseen joulukuussa 2013:
 
https://youtu.be/XpZP5Js-D3I
 
En pysty käsittämään, kuinka Jon sai äänensä takaisin ja menetti sen uudestaan VIIDEN vuoden sisällä. Aloittiko äijä tupakoinnin uudestaan?

Samalla keikalla (Lissabonissa 31.7.2011) JBJ sai aikaiseksi mielestäni parhaimman laulusuorituksensa sitten vuoden 2001, kun käsittelyyn otettiin This Ain't A Love Song - viimeinen "Yes I'm wrong..." kuulostaa lähes samalta kuin These Days -levyllä:
 
Minun korvaan kuulosti samalta epävireiseltä määkimiseltä suurin osa setistä. Saattaahan siellä yksi onnistuminen parinkymmenen biisin joukossa ollakin. Ei se silti JBJ:n keskimääräisestä suoriutumisesta tee yhtään sen parempaa. Rääkymisellä ja kessulla pilasi laulunsa jo ajat sitten, eikä se sitä takaisin saa.
 
Tuo ylläolevan linkin always on kyllä kaikinpuolin karseaa kuultavaa. Miksei ikääntyvä mies raski pudottaa sävellajia. Siinä ei ole mitään noloa.

Icy-Sun: Tuo ylläolevan linkin always on kyllä kaikinpuolin karseaa kuultavaa. Miksei ikääntyvä mies raski pudottaa sävellajia. Siinä ei ole mitään noloa.
 
Tuo vuoden 2013 vetoko? Jos tarkoitat sitä, en voi olla olematta samaa mieltä kanssasi - äijän ääni oli Because We Can -turneella aivan finito, eikä varmastikaan tule koskaan takaisin. Päinvastoin, sehän menee koko ajan huonompaan suuntaan:
 
https://youtu.be/P1ELYujPVFw
 
Korvaparkani... ja tuo jätkä oli joskus yksi maailman parhaimmista rocklaulajista. Voiko surullisempaa kohtaloa laulajalla olla?

HaloOfFlies: Samboran lähtö ei karkottanut faneja, sillä This House Is Not For Sale meni USA:n listaykköseksi 129 000 kappaleen viikkomyynnillä. Kyseessä on Bon Jovin neljäs peräkkäinen ja yhteensä kuudes listaykköslevy.
 
Gritsen: Karkottaisikohan enää Joninkaan lähtö bändistä brändiin ja nostalgiaan kiintyneitä lampaita?
 
Bon Jovihan on menossa nostalgisempaan suuntaan kun basisti Hugh McDonald, joka soitti Runaway -sinkulla ja oli 15 vuotta tuurajana, on nyt otetty "täysjäseneksi" bändiin.
 
Sinällään on hämmästyttänyt Bon Jovin taito tehdä hittejä vielä 20-30 vuotta debyyttilevyn jälkeenkin, kuten esim It's My Life. No tosin sen jälkeen on ollut hiljaisempaa, paitsi country +tyylinen Who Says You Can't Go Home vuodelta 2005 on pakko laskea mukaan kun listasijoitus 23 jenkeissä oli paras vuoden 1995 jälkeen. Ja albumithan sijoittuvat paremmin kuin sinkut.

RockFanatic:
 
Korvaparkani... ja tuo jätkä oli joskus yksi maailman parhaimmista rocklaulajista. Voiko surullisempaa kohtaloa laulajalla olla?
 
Kaikkihan elämässä vanhenee... Nuo korkealta ja kovaa -laulajat varmaan kärsivät iän tuomasta taakasta eniten. Voisi kuvitella että Jyrki69 -tyyppiset laulajat voivat vetää ihan hyvin vielä kahdeksankymppisenäkin. :)

Enigmatic: Bon Jovihan on menossa nostalgisempaan suuntaan kun basisti Hugh McDonald, joka soitti Runaway -sinkulla ja oli 15 vuotta tuurajana, on nyt otetty "täysjäseneksi" bändiin.
 
Sinällään on hämmästyttänyt Bon Jovin taito tehdä hittejä vielä 20-30 vuotta debyyttilevyn jälkeenkin, kuten esim It's My Life. No tosin sen jälkeen on ollut hiljaisempaa, paitsi country +tyylinen Who Says You Can't Go Home vuodelta 2005 on pakko laskea mukaan kun listasijoitus 23 jenkeissä oli paras vuoden 1995 jälkeen. Ja albumithan sijoittuvat paremmin kuin sinkut.
 
Tuoreen levyn nimibiisi nousi Billboardin Adult Contemporary-listan sijalle 10, joten hitiksi kai sekin lienee laskettava. Kuuntelin tuossa What About Now-levyn pari päivää sitten ja on todettava, että se on 2010-luvun paras Bon Jovi-kiekko. Ei siltä levyltä oikein heikkoja lenkkejä löydy.
 
This House Is Not For Sale tippui muuten kahdessa viikossa USA:n listan ykköspaikalta 127. sijalle.

Enigmatic: Kaikkihan elämässä vanhenee... Nuo korkealta ja kovaa -laulajat varmaan kärsivät iän tuomasta taakasta eniten. Voisi kuvitella että Jyrki69 -tyyppiset laulajat voivat vetää ihan hyvin vielä kahdeksankymppisenäkin. :)
 
Mutta kun ikä ei millään tavalla selitä sitä, että jopa Because We Can-biisin tyyppiset, erittäin helposti laulettavat kappaleet tuottavat JBJ:lle tuskaa:
 
https://youtu.be/B7znixotkv8
 
On sanomattakin selvää, että äijän laulutekniikka on niin perseellään kuin olla voi. Ylärekisterin heikkenemisen vielä ymmärtää, mutta siinä vaiheessa, kun ammattimaisen laulajan ääni katoaa kokonaan, sitä ei 54 vuoden (suhteellisen) nuorella iällä selitetä.

RockFanatic: Aikavälillä kesäkuu 2003-joulukuu 2007 JBJ kuulosti niin paskalta kuin kukaan voi koskaan kuulostaa. Kesällä 2008 äijä sai suurehkon osan äänestään takaisin ja esim. Always sekä Hey God lähtivät erittäinkin komeasti:
 
https://youtu.be/Nex040yjw10
 
https://youtu.be/IWZbscZ5_W8
 
Loppuvuodesta 2009 Jon tumppasi tupakat ja joulukuussa 2010 ääni alkoikin olla jo suhteellisen lähellä vuoden 1996 tasoa:
 
https://youtu.be/67ySaGogCK0
 
Heinäkuussa 2011 äijä täräytti I Believe -biisin sen sortin powerilla, että alta veke:
 
https://youtu.be/2fRXlyE1FnQ
 
Samalla keikalla (Lissabonissa 31.7.2011) JBJ sai aikaiseksi mielestäni parhaimman laulusuorituksensa sitten vuoden 2001, kun käsittelyyn otettiin This Ain't A Love Song - viimeinen "Yes I'm wrong..." kuulostaa lähes samalta kuin These Days -levyllä:
 
https://youtu.be/mViZ2Rx-gIk
 
Ja sitten tapahtuikin jälleen romahdus, joka kulminoitui tähän (v)esitykseen joulukuussa 2013:
 
https://youtu.be/XpZP5Js-D3I
 
En pysty käsittämään, kuinka Jon sai äänensä takaisin ja menetti sen uudestaan VIIDEN vuoden sisällä. Aloittiko äijä tupakoinnin uudestaan?
 
On tainnut äijän korva tottua vähän liikaa 2000-luvun johnille, koska olihan noi I believe ja This aint a love song tosi kaukana alkuperäsestä :) Vaikka meneekin noissa vedoissa nuotilleen niin aikalailla nenään huutamista. Ylempi rekisteri puuttuu silleen kokonanaan että pystyis laulamaan rennosti. Täytyy myöntää että itekkin välillä unohtaa kuinka hyvin John osasi laulaa.