| Aihe: Lyriikka: Tulenmassa (2016) | 1 |
|---|
|
Lyriikka: Tulenmassa (2016)
Puu ei pudota hedelmiään,
vaan ne näivettyvät vuoden kiertoon
juoksutan kosken rippeet kohtuni läpi
linnut nousevat taivaalle
ottavat syksyn ja on lähdettävä heti
minä vain olen, ehkä olemassa
mutta sinä, oletko tulenmassa,
tulemassa,
kuin näytelmässä Godot, joka ei koskaan saavu
käyn kylmäksi, tyhjäksi jätetty laavu,
sammutettu tulenmassa,
olitko Godot, joka ei koskaan saavu
tulenmassa
olen yksi linnuista joka jäi,
olen odottamassa,
vai olitko Godot, joka ei koskaan saavu
merja ritala
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
