Aihe: Dead spot 1 | |
|---|---|
 mgbl07.11.2016 23:23:46 | |
Hermot kireällä.. rakentelin korinasta ja vaahterasta neck-thru flying veen. Tallana Schallerin Lockmeister vai mikä se nyt olikaan, käytännössä aika lailla sama kuin OFR. Käytän käytännössä aina puoli sävelaskelta normivirettä alempaa viritystä (bändimme vetää siitä) ja ongelmana on dead spot yläeen 12 nauhan taajuudella. Just se dramaattinen nuotti josta kaikki soolot aloitetaan ja kaikki soolot lopetetaan kun vedetään eestä meneviä biisejä (absoluuttisesti siis Eb tms). Ei ole nauhaongelma, koska sama nuotin nopea kuolio tulee myös b-kielen 17 ja g-kielen 21 nauhoilta, sekä bendatessa esim b-kieltä 15 nauhalta koko askeleen ylemmäs tai vaikkapa laskiessa floikalla mitä tahansa hyvin soivaa nuottia tuohon kyseiseen taajuuteen. En ole aikaisemmin törmännyt tähän mystiseen dead spotiin. Joku resonanssihommahan tuo ilmeisesti on. Onko jollakin kokemuksia järkevästä pikku modista jolla tuota dead spotia saisi edes hivenen siirrettyä? Voiko esim yhden jousen lisääminen floikkaan auttaa jotenkin jousien kireyden muuttumisen kautta vai onko ainoa vaihtoehto kitaran massan muuttaminen? Floikan blokin vaihto? Muuttuuko tai häviääkö dead spot vuosien myötä puiden kuivumisen tai jonkun ihmeellisen kemiallisen reaktion kautta? Kaikki vinkit ja knoppitieto otetaan kiitollisuudella vastaan! | |
| basisti1971 08.11.2016 06:50:39 | |
Moi. Täytyy kyllä sanoa että ensimmäinen kerta kun häiritsevästä NT dead-spotista kuulen. Rakenteesta johtuen kaikissa kitaran tapaan rakennetuissa kielisoittimissa noita toki on, mutta yleensä häiritsevinä ainoastaan pulttikaulaisissa. mgbl: Onko jollakin kokemuksia järkevästä pikku modista jolla tuota dead spotia saisi edes hivenen siirrettyä? Voiko esim yhden jousen lisääminen floikkaan auttaa jotenkin jousien kireyden muuttumisen kautta vai onko ainoa vaihtoehto kitaran massan muuttaminen? Floikan blokin vaihto? Vaikka lähinnä pulttikaulaisten (Fenderien ;)) dead-spot ominaisuuteen kehitetty Fat-Finger ja -Plate ovatkin pitkälti kadonneet historian hämäriin ja evilbayn must-have kasariwintagetilpehööriosastoon, kannattaa kokeilla tee-se-itse versiolla. Fat-Finger kun on monella ameriikanbasistillakin pelkkä C-puristin lavassa, ei aito ja alkuperäinen. Fat-Plate on tietysti huomaamattomampi, mutta vaatii enemmän jumppaa. Tallan jousien ja blokin muuttamista kannattaa kokeilla myös, itsellä kaikki dead-Spot siirtämiset ovat koskeneet kiinteätallaisia instrumentteja joten kokemusta ei ole. Mutta periaatteessa pitäisi vaikuttaa yhtälailla. Fenkkutallan jousiin on joskus tullut laitettua demppimateriaalia sisälle resonointia hillitsemään, helppo kokeilla tuotakin, eipä se mitään ota jos ei annakaan. mgbl: Muuttuuko tai häviääkö dead spot vuosien myötä puiden kuivumisen tai jonkun ihmeellisen kemiallisen reaktion kautta? Tokkopa, tosin pulttikaulaisissa ruukaa jonkin asteisia dead-spotteja ilmaantumaan ja katoamaan vaihtelevasti. T:Samuli | |
| 73nd3r 08.11.2016 09:35:14 | |
Tuota FatFinger-yms-juttua voi kokeilla vaikka laittamalla capon lapaan, jos ei ceepuristinta ole käsillä. Toinen pikafiksikokeilu: laske mikkien korkeutta ja kato auttaako. PS: Jos virität normivireeseen, liikkuuko deadspotpaikka vireen mukaisesti? | |
 Kefiiri08.11.2016 15:15:32 | |
73nd3r: PS: Jos virität normivireeseen, liikkuuko deadspotpaikka vireen mukaisesti? Virityksen vaihtamiskokeilua minäkin ehdottaisin. Onko varma että murhetta tuottavat nauhat ovat tukevasti paikoillaan? En ole musiikin asiantuntija. | |
| mgbl 08.11.2016 16:19:35 | |
Kyllä se on kunnon resonanssi dead spot. Nauhatyöt on priimaa (itse tehty, heh) ja kun laskin virettä vielä puolikkaan niin siirtyi 13 nauhalle ja seuraavan puolikkaan jälkeen 14 nauhalle. Ruuvipuristimen vääntäminen lapaan kiinni nosti kuollutta (tai oikeastaan varmaan liian eloisaa) taajuutta aika tasan kvintin ylöspäin. Suattaapi olla aika hikinen paikka päästä tuosta eroon. Pitänee kokeilla noita jousihommia sun muita kunhan tässä ehtii. | |
 oksatboys08.11.2016 16:32:12 | |
Kerran ei liiku vireen mukana tai muutenkaan niin selkee kaulan ja/tai bodyn resonanssihan toi taitaa olla. Noiden jousien kanssa värkkääminenkään ei taida siihen auttaa. Kaularauta sen sijaan varmana vaikuttaa. Google (scholarista) löytyy useampiakin papereita aiheesta, tosin usein ovat maksullisia. http://www.ingentaconnect.com/conte … aua/1999/00000085/00000001/art00020 | |
 Groke08.11.2016 19:12:30 | |
Jos havaitsen jotain omituista resonointia, käännän kammen eri asentoihin (koska eräällä kerralla se tosiaankin tepsi "susinuottiin") + tarvittaessa irroitan sen. Jos se ei vaikuta häiriöääneen mitenkään, niin sitten demppaan tallaa kädellä, jousia takana, yksittäisiä tallapaloja, lukkosatulaa, viritinkoneistoa jne. Toivoen löytäväni sen kohdan, joka aiheuttaa ko. efektin. Samalla kitaraa koputellen, sekä eri säveliä testaten. Kenties löysä kaularautakin voisi joskus häiritsevässä määrin resonoida. Jos kaikki muu on jo käyty läpi, niin voisihan sitäkin koettaa pikkuisen kiristää. Mikäli jouset resonoivat jonkun tietyn sävelen kohdalla ongelmaksi saakka, niin sitä voi dempata erilaisilla materiaaleilla. Kuten vaikkapa pehmeät ja kiristämättömät letkunpätkät jousien sisällä, tai niiden ympärillä. Tai sitten tälläiset päällystetyt jouset: http://www.floydrose.com/catalog/up … claws-and-springs/noiseless-springs Jos kolme suoraa jousta jää nykyisellä kielisetillä, skaalalla ja vireellä turhankin löysiksi (siis ylimääräisten resonanssien kannalta), voi koettaa kahta suoraa jousta. Jotka siis joutuu kynttä (Claw) sisäänruuvaamalla venyttämään paljon aiempaa pidemmiksi. Sillä lähtötilanteessahan on enää 2/3 tarvittavasta vastavoimasta jäljellä. Taikka vaihtoehto noiden väliltä, eli kaksi jousta V-muodossa. Jolloin kynttä ei tarvitse ruuvata aivan yhtä syvälle. Kummassakin vaihtoehdossa jousien resonanssitaajuus automaattisesti muuttuu joksikin toiseksi, koska ne ovat aiempaa pidempinä ja kireämpinä, saman vastavoiman saavuttamiseksi. Plussana ja/tai miinuksena se, että talla on hieman aiempaa herkkäliikkeisempi. Ja voihan kolme jousta niinkin laittaa, että kaksi on V-muodossa ja yksi suorassa. Ehkä kenties mahdollisesti saattaisi olla, että uusi tallablokki vaikuttaisi jotenkin ko. ongelmaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti ei. Joka tapauksessa se olisi helppo ja nopea testata. Osa niistä tosin on aika hintavia. Uusi blokkihan voi erota ainakin näiden juttujen suhteen siitä nykyisestä: * massa * materiaali * paksuus (liian paksu vaatii pientä routtausta) * korkeus (pelivaraa tuskin on paljoakaan) * muoto (suorakaide vs. L-muoto) Kaipa sillä vähintäänkin soundiin jonkunasteinen vaikutus olisi, kun blokin ja siten koko tallankin massa ja resonanssitaajuus muuttuisivat. Mutta sitä en kyllä osaa yhtään sanoa, että voisiko blokin vaihto todella merkittävissä määrin auttaa dead spot -ongelmaan. Kenties auttaa silloin, kun ei olekaan kyse mistään bodyn ja kaulan välisestä kiinteästä jutusta, vaan vain joistain tallan ja jousien resonansseista, jotka sotkevat juuri sopivasti. Normaalistihan blokkeja kait vaihdetaan ennestään täysin toimivaan kitaraan jonkunlaisena "tuunauksena": http://www.floydrose.com/catalog/upgrades/sustain-blocks D'oh! | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)