Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Miten määräytyy muuntajalle menevien ja tulevien piuhojen paksuus? Tietysti jo järki sanoo että seitinohutta lankaa ei kannata laittaa esim. kiloselle virtalähteelle, mutta ei varmaan liioitellakaan kannata? Onko piuhan materiaalilla tai rakenteella merkitystä?

Muuntajien määrittelyyn löytyy kiloittain erilaisia laskimia. Muuntosähköstä kannattaa kysyä hintaa, kun ei ole kallis puoti.
 
http://www.electronicecircuits.com/ … re/transformer-calculation-software
 
http://www.trafox.fi/

Kysyjä tarkoittanee laitteen johdotuksien paksuutta eikä muuntajan käämilangan mitoitusta.
Saman tehon kiskomiseen vaadittavan johtoneliön koko riippuu tietysti myös käytetystä jännitteestä.
Isompi jännite avittaa saamaan saman tehon pienemmällä virralla ja päinvastoin.
Mielestäni mitoituksessa pitää ottaa huomioon riittävän pienet häviöt kaapelointiin
sekä vetojen pitäminen pienimmässä vaaditussa pituudessa.
Tosin jonkin vahvistimen sisällä erot ovat aika pieniä kun resitanssit
on yleensä ilmoitettu X ohmia/metri........

Moi.
 
tonecab: Miten määräytyy muuntajalle menevien ja tulevien piuhojen paksuus? Tietysti jo järki sanoo että seitinohutta lankaa ei kannata laittaa esim. kiloselle virtalähteelle, mutta ei varmaan liioitellakaan kannata? Onko piuhan materiaalilla tai rakenteella merkitystä?
 
Nyrkkisääntönä voi langan poikkipinta-alaan käyttää vaikka asennusjohtojen ~0,15mm2/A.
Järkeä käyttäen toki, alle .75 piuhaa ei välttämättä kannata käyttää vaikka ko. nyrkkisääntö sen sallisikin.
 
Eli kuten ylläkin todettiin, VIRTA määrittelee langanvahvuuden.
 
Punostavan määrittelee se miten haluaa vedot ja tuennan suorittaa, yksi-/harvasäikeinen jää mukavasti taivutettuun asentoon, monisäikeisen saa taivuteltua hankalistakin paikoista.
 
Eristemateriaali pitää valita joko lämpötilankeston ja/tai jännitteen mukaan.
Valta-osassa kaapeleita molemmat on prässätty/printattu kuoreen, tai ovat helposti selvitettävissä tuotetiedoista.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Nyrkkisääntönä voi langan poikkipinta-alaan käyttää vaikka asennusjohtojen ~0,15mm2/A.
Järkeä käyttäen toki, alle .75 piuhaa ei välttämättä kannata käyttää vaikka ko. nyrkkisääntö sen sallisikin.
 
Eli kuten ylläkin todettiin, VIRTA määrittelee langanvahvuuden.
 
Tänks, selvittää jo paljon. Tässä tapauksessa 700VA 230/115 muuntajalle menevät ja lähtevät piuhat.

nightbird: Kysyjä tarkoittanee laitteen johdotuksien paksuutta eikä muuntajan käämilangan mitoitusta.
Saman tehon kiskomiseen vaadittavan johtoneliön koko riippuu tietysti myös käytetystä jännitteestä.
 
Niinpäs olikin. Muuntajassa voi hämätä se, että keloissa käytettyjen johtojen neliöt eivät välttämättä suoraan vastaa kaapeloinnissa vaadittavien narujen pinta-aloja. Ensisijaisesti kannattanee hyödyntää paksusähköjen sulakkeitten virtakestoja, jolloin reserviä tulee automaagisesti reilusti (koska kaapelien pitää käyttökohteessa kestää sulakkeita reilusti enemmän):
 
230 V
4 A - 0.75 mm2
6 A - 1 mm2
10 A - 1.5 mm2
16 A - 2.5 mm2
20 A - 4 mm2
 
700 VA / 230 V = 3 A => 0.75 mm2
MUTTA
700 VA / 115 V = 6.1 A => 1 mm2 (siis vähintään tämän mukaan)