Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Perusteita, mikä siinä on kolmen soinnun kompressoitua särörokkia rajoittuneempaa.
 
Se, että mä olen aina oikeassa ja kaikki muut väärässä, mä tiedän kaikki ja muut ei mitään ja kaikki on muitten vika.
 
Sille on nimikin: "Persoonallisuushäiriö"

En tunne Beethovenin sinfonioita, mutta jos jotain tasoa haet, niin seuraavaa pätkää opettelin huvikseni jonkun matkaa, sormeni ei kyllä liiku niin vikkelästi, mutta tiedän kyllä miten melodia menee:
 
http://www.cc.jyu.fi/~mkkoykka/rcsolo.mp3
 
Siitä voi porukka kokeilla.
 
Tää nyt rupee olee jo todella lapsellista,mutta:
 
Laitappas oma versiosi kyseisestä pätkästä vertailun vuoksi."Mä oon opetellut huvikseni tota jonkun matkaa" =Klaarasin sen?Mainitsit kyllä,että sormet ei liiku yhtä nopeasti,mutta voithan laskea hieman tempoa.Sitä paitsi tilujen blokkaaminen hieman eri asia kuin vaikeiden harmonioiden hahmottaminen...

Se, miten soundi tuotetaan voidaan selittää sanallisesti ja graafisesti, sekä mikrointervallit ovat nykymusiikin nuotinnuksessa olleet mukana jo pitkään.
 
Nuoteiksi, ja kuuntelemalla. Ja sen vielä joku toistaa? :)
Mikrointervalli ei ole sama asia kuin analogisesti tuotettu sävelaskelten välimaastossa liikkuva ääni.
 
Perusteita, mikä siinä on kolmen soinnun kompressoitua särörokkia rajoittuneempaa.
 
Klassinen vs. kaikki musiikki?
 
Hohhoijaa :)

http://www.cc.jyu.fi/~mkkoykka/rcsolo.mp3
 
Hyi, miks' sä tollaista harjoittelet? Mä olin saanut sun aikaisemmista viesteistä käsityksen, että sä harrastat musiikkia?

Nuoteiksi, ja kuuntelemalla. Ja sen vielä joku toistaa? :)
Mikrointervalli ei ole sama asia kuin analogisesti tuotettu sävelaskelten välimaastossa liikkuva ääni.
 
Selitäppäs tarkemmin. Analogisesti tuotettu. Eli millä? Synalla. -> merkitään nuotteihin, että syna noilla asetuksilla.
 
Sävelaskelten välimaastossa(edelleen siis mikrointervallit): 1/4 sävelaskelia olen paperilla nähnyt(elikkäs kahden vierekkäisen sävelen tarkalleen välissä oleva ääni), mutta varmaan vielä pienempiäkin on merkitty. Vähän ylävireessä ja vähän alavireessäkin onnistuu, sekä pilkkua nussittaessa voidaan laittaa hertsimäärä vaikka kymmenen desimaalin tarkuudella, sekä kuvata viivoilla vibraton laatua.

Hyi, miks' sä tollaista harjoittelet? Mä olin saanut sun aikaisemmista viesteistä käsityksen, että sä harrastat musiikkia?
 
Kuten sanoin; huvikseni. Ei tuo minun tyyliäni todellakaan ole.

Selitäppäs tarkemmin. Analogisesti tuotettu. Eli millä? Synalla. -> merkitään nuotteihin, että syna noilla asetuksilla.
 
Sävelaskelten välimaastossa: 1/4 sävelaskelia olen paperilla nähnyt(elikkäs kahden vierekkäisen sävelen tarkalleen välissä oleva ääni), mutta varmaan vielä pienempiäkin on merkitty. Vähän ylävireessä ja vähän alavireessäkin onnistuu, sekä pilkkua nussittaessa voidaan laittaa hertsimäärä vaikka kymmenen desimaalin tarkuudella.
 
Nyt yksinkertaistan, jotta ymmärrät.
 
Jos olet kuunnellut sahan soittamista (noniin avautukaa klassikot), niin siinä ei ole mitään sävelaskelia.

Mietin.

Mietin.
 
Harkitsin jo vastaamista tohon sun tekstiin,mutta älysit näköjään poistaa sen,ennen kuin ehdin vastata...

Harkitsin jo vastaamista tohon sun tekstiin,mutta älysit näköjään poistaa sen,ennen kuin ehdin vastata...
 
No miltä tuntui vaihtoehto ?
 
Mietin sitä, että alanko tosiaan nauhoittelemaan, mutta en tiedä onko se sen vaivan arvoinen.

Ei ollut kyse klassinen vs. muu musiikki. Vaan klassinen vs. kaikki musiikki. Ja klassinen todellakin on aivan liian rajoittunut minulle.
 
Ennemminkin klassisen musiikin tuntemuksesi taitaa olla aika rajoittunutta. Pelkästään länsimaisen taidemusiikin 2000-vuotiseen historiaan mahtuu todella monenlaista musiikkia. Ja kun mennään ns. ulkoeurooppalaiseen taidemusiikkiin, paletti on jo käsittämättömän laaja.

Jos olet kuunnellut sahan soittamista (noniin avautukaa klassikot), niin siinä ei ole mitään sävelaskelia.
 
Sävelaskelella perinteisesti (ja näköjään myös sinäkin) ymmärrät joko pienen tai suuren terssin (asteikko askelittain ylös ja alas).
 
Mikrointervalli ei ole sama asia kuin analogisesti tuotettu sävelaskelten välimaastossa liikkuva ääni.
 
Väitteesi on täysin väärä ja perusteeton. Pieninkin äänenkorkeuden ero, jonka korva voi havaita (tai laitteet mitata), on intervalli (=kahden sävelen välinen ero toisistaan). Mikrointervalli on mikä tahansa äänen taajuudessa tapahtuva muutos, joka on pientä sekuntia pienempi.

Musikaalisen ihmisen erotuskynnys 1000 Hz taajuudella on noin 2-3 Hz äänen korkeuden suhteen, epämusikaalisen noin 3-4 Hz. Kaatakaa siitä itsellenne toistenne sävelkorvaa haukkuvat.

Sävelaskelten välimaastossa(edelleen siis mikrointervallit): 1/4 sävelaskelia olen paperilla nähnyt(elikkäs kahden vierekkäisen sävelen tarkalleen välissä oleva ääni), mutta varmaan vielä pienempiäkin on merkitty. Vähän ylävireessä ja vähän alavireessäkin onnistuu, sekä pilkkua nussittaessa voidaan laittaa hertsimäärä vaikka kymmenen desimaalin tarkuudella, sekä kuvata viivoilla vibraton laatua.
 
Pitää paikkansa. Minä olen nähnyt 1/6 sävelaskelia paperilla. Siitäkin pienempiä, esim 1/8 sävelaskelia on kuulemma merkitty.

Minun kokemukseni perustuu klassisen soittajiin, joilla korva todellakin on sitä mitä olen sanonut.
 
No voihan vindelis. Minä en edelleenkään tajua, mitä sinä tuolla korvalla tarkoitat. Selitä, kiitos.
Sinä kun et selvästikään ymmärrä, mitä säveltapailu on, voin kertoa. Se ei ole pelkästään melodian hahmottamista, vaan myös harmonian. Säveltapailun tunneilla tehdään ns. sointukuunteluita, joissa tarkoituksena on tunnistaa soinnut ja niiden funktiot siinä sävellajissa. Näin ollen säveltapailua opiskelevat/opiskelleet ihmiset kykenevät plokkaamaan huomattavan monimutkaisia sointukiertoja.
 
Nuotittakaa ukkosenjyrinä. Ja se on pojat tarkkaa :)
 
Minä olen kyllä tyttö ;) Ja yritäppä viheltää se ukkosenjyrinä tai soittaa se jollain soittimella. Jos sävellyksissä käytetään ukkosenjyrinää tai linnunlaulua, se tulee ihan yhtälailla nauhalta, kuin rockissakin. Nuotteihin vain merkitään missä kohdassa nauhaa aletaan soittaa ja millä äänentasolla. Nuotteihin merkitään myös, jos ukkosenjyrinä hiljenee tai voimistuu. Loppu merkitään tietenkin myös.

Ennemminkin klassisen musiikin tuntemuksesi taitaa olla aika rajoittunutta. Pelkästään länsimaisen taidemusiikin 2000-vuotiseen historiaan mahtuu todella monenlaista musiikkia. Ja kun mennään ns. ulkoeurooppalaiseen taidemusiikkiin, paletti on jo käsittämättömän laaja.
 
Aa-men.
IV-I

No voihan vindelis. Minä en edelleenkään tajua, mitä sinä tuolla korvalla tarkoitat. Selitä, kiitos.
 
Lue nyt hyvä tyttö mitä minä olen kirjoittanut aiemmin, äläkä kysy samoja asioita :) Olen kertonut satavarmasti, että ei korvakuulo ei heille sano käytännössä mitään. Eli he eivät osaisi toistaa niin mielessään kuin soittimellakaan kuulemaansa.
 
Väitteesi on täysin väärä ja perusteeton. Pieninkin äänenkorkeuden ero, jonka korva voi havaita (tai laitteet mitata), on intervalli (=kahden sävelen välinen ero toisistaan). Mikrointervalli on mikä tahansa äänen taajuudessa tapahtuva muutos, joka on pientä sekuntia pienempi.
 
Ei ollut kyse korvan eikä laitteiden erotuskyvystä, vaan mitä ääntä voidaan laittaa nuoteiksi.
 
Eli jos aletaan taas pilkkua viilaamaan, niin ei tasan ole väärä eikä perusteeton, jos sinun pidät nuo sanasi ja hörhön aiemmat ovat voimassa.
 
Mennään matemaattiseen todisteluun. Ensinnäkin laitteiden havainnointikyky on _aina äärellinen_. Äänen korkeuden erot voivat olla infinidesimaalisia, eli äärettömän pieniä. Ts. ääni on jatkuvaa.
Se siitä.
 
Ennemminkin klassisen musiikin tuntemuksesi taitaa olla aika rajoittunutta. Pelkästään länsimaisen taidemusiikin 2000-vuotiseen historiaan mahtuu todella monenlaista musiikkia. Ja kun mennään ns. ulkoeurooppalaiseen taidemusiikkiin, paletti on jo käsittämättömän laaja.
 
Käsitän, mutta se on edelleen liian rajoittunut. Ei liene vaikea ymmärtää, että tuo ei todellakaan ole _kaikki_. Minä en halua mitään rajoitteita, enkä halua kategoroida omaa musiikkiani.
 
Minä olen kyllä tyttö ;) Ja yritäppä viheltää se ukkosenjyrinä tai soittaa se jollain soittimella. Jos sävellyksissä käytetään ukkosenjyrinää tai linnunlaulua, se tulee ihan yhtälailla nauhalta, kuin rockissakin. Nuotteihin vain merkitään missä kohdassa nauhaa aletaan soittaa ja millä äänentasolla. Nuotteihin merkitään myös, jos ukkosenjyrinä hiljenee tai voimistuu. Loppu merkitään tietenkin myös.
 
En ole väittänytkään soittavani ukkosenjyrinää. Tulkoon vain nauhalta, mutta pystytkö laittamaan sen nuoteiksi?
 
Sinähän alat kääntämään kelkkaasi aika vahvasti.
Voi sitä kirjoittaa paperille vaikka "The Beatlesin koko tuotanto", mutta mitä se _ _sana_ _ kertoo tietämättömälle kun ei edes nuotit kerro koko totuutta? :)

Mitkä ne "rajoitukset" muuten ovat?!? Eikös näin ajatuksen tasolla jokaisen tule tehdä niinkuin sydän ja pää sanoo. Historioitsijat sitten vetävät niitä linjauksia ja antavat nimiä luokitteluille.
 
Yleensä nuo luokittelut ja eri musiikkityylien rajat tulevat vastaan siinä vaiheessa kun yrittää etsiä musiikillensa esittäjää/kuulijaa, siirrytään siis markkinoinnin valloittavaan maailmaan. Sitten kaikki haluavat tietää mihin genreen ja kohderyhmään yms. musa laitetaan. Tekijät ovat yleensä itse kaikista huonoimpia luokittelemaan omia tekeleitään, ja hyvä niin.
 
Näinollen mikä tahansa argumentti jonkin musiikkityylin rajoittavuudesta ei ole oikeastaan loppuun asti ajateltu, koska musiikki on itseilmaisun muoto. Aito itseilmaisu ei tunne rajoja. Jälkeenpäin joku laittaa lopputuloksen johonkin lokeroon ja jos tämän lokeron nimi (=tyylisuunta tai genre) poikkeaa omista makumieltymyksistä, helposti sortuu syyttämään tyylisuuntaa vaikkapa rajoittavaksi koska se tuntuu itsestä siltä.
 
Nämä jutut eivät ole helppoja ja jokainen säveltäjä painiskelee ymmärtääkseni enemmän tai vähemmän erilaisten paineiden kanssa, joita ympäröivä maailma tuntuu luovan - ainakin nuorempana tai aika ajoittain. Minä ainakin, välillä isostikin!! Vaikeinta on olla vilpittömästi oma itsensä, mutta kun sinne asti ylettää, se onkin loppujen lopuksi kaikista helpointa. Paradoksi - eikö totta?!?
 
Erittäin asiallista tekstiä. Nuo luokittelutkin ovat nimenomaan kuka ne määrittää. Mutta sikäli olen miettinyt loppuun, että en minä ainakaan miellä vaikka Abban "That's Me":tä klassiseksi. Tuskin vaikka säveltäjämestari ja moni muukaan.

En ole väittänytkään soittavani ukkosenjyrinää. Tulkoon vain nauhalta, mutta pystytkö laittamaan sen nuoteiksi?
 
Eikä kukaan meistä "vastapuolen" edustajista ole väittänyt missään vaiheessa, että ukkosenjyrinää tai ylipäätänsä kaikkia kuultavissa olevia ääniä voisi nuotintaa. Sä olet kuin kaveri, joka ei koskaan pysty hankkimaan autoa tai ajokorttia, ja siksi yrittää keksiä mahdollisimman monta paikkaa, joihin autolla ei pääse. Kuulohavainto kertoo jostain asioista enemmän kuin tuhat nuottia, mutta nuotit ovat hemmetin kätevä apuväline todella monessa tilanteessa; siksi ne on keksitty ja kuuluvat edelleen jokaisen vakavasti otettavan muusikon perustyökaluarsenaaliin. Ei sullakaan luetun ymmärtäminen näköjään kovin vahvaa aina ole!
 
Ja muuten, kyllä noi klasarisäveltäjät ja teoriamaikat on yleensä oikeasti aika hyväkorvaisia tyyppejä, ainakin ne, ketä mä tiedän ja tunnen. Eli pientä kunnioitusta sieltäpäin. Tai sitten vähän harmonisesti ja melodisesti monipuolisempaa tilunäytettä kehiin, kiitos!