| Aihe: Oikean käden sormenpäät | 1 |
|---|
|
Luovuin kynsien kanssa pelleilystä kun se ei oikein pitemmän päälle tuppaa toimimaan. Saundi ja soittotatsi vaihtelee kynsien kunnon mukaan mikä ei ole kovin motivoivaa. Noin viikko ollaan nyt soiteltu pelkillä sormenpäillä ja muuten tuntuu ihan ookoolta paitsi että koska sormet ei ole vielä paljoakaan kovettunut niin ei kovin jämäkkää otetta soittoon saa.
Onko kellään heittää mitään arviota miten kauan saan vielä soitella että sormenpäät kovettuu ja minkälaisiksi ne yleensä tulee verrattuna vaikka vasempaan käteen?
"I saw it writen saw it say, Pink Moon is on it's way. None of you will stand so tall, Pink Moon gonna get you all." |
|
Ei mulla ainakaan kovetu sormenpäät enää kummassakaan kädessä, enkä oikeen sellaista kaipaakaan. Ainakaan oikeaan käteen. Liikaa yläpäätä muutenki jokapaikassa. |
|
Ite oon soittanut muutaman vuoden sabboakin, ja kyllä nykyään sormilla tulee melkein samanlainen ääni ku plekulla. Että kyllähän ne kovettuu. Ja tatsisitahan kaikki loppupeleissä on kiinni. |
|
Nämä on kovin henkilökohtaisten mieltymysten ja fysiikan sanelemia asioita.
Vastaan nyt, koska itse soitan sormilla.
Kynsien hoitamisesta en kyllä pääse mihinkään. Vaikka soitan sormilla, kynnet tukevat sormia ja niiden on oltava juuri sopivan pituiset ja muotoiset. Kynsiä on lyhennettävä ja kulmia pyöristeltävä ettei soitto takertele. Pidän kynsisaksia kitaralaukussa.
Pelkillä kynsillä on mielestäni vaikea soittaa teräskielistä tarpeeksi napakasti. Jotkut harrastavat rakennekynsiä, akryylilakkoja tms.
Kyllä pikkauskäden sormetkin kovettuvat, ehkei nyt siinä määrin kuin otelautakäden, mutta kuitenkin.
Varsinkin soittotauon jälkeen ongelmana on helposti sormiin tulevat rakot. Pahinta on jos valmiin känsän alle tulee rakko, ja koko iho kuoriutuu pois. Varsinkin peukalonsyrjä on riskialuetta. Paras keino on opetella tietämään mitä omat sormet kestää, ja harjoitella alussa pikemminkin paljon, kuin kovaa, ja pitää taukoa kun alkaa kuumottaa.
Jos sormiin uhkaa tulla rakkoja, soiton jälkeen sormiin siveltävä 99% aloe vera geeli nopeuttaa sormien paranemista huomattavasti. Töhkää saa luontaistuotekaupoista.
Stefan Grossman käyttää kiertueella sormiplektroja sormiaan säästääkseen. Itse en niistä tykkää, vaan treenaan sormet "keikkakondikseen".
Nimim. "terästyöläinen" :P |
 weelie
06.02.2008 13:05:49 (muokattu 06.02.2008 13:14:07) | |
|
Itsekin aina ihmetellyt sitä kun jotkut kokeneemmat tahot väittävät että sormet eivät paljon soittaneella enää kovetu. Itselläni kun on kovettuneet kummastakin kädestä (samoin tavoin kuin Pan'illa yo. viestin mukaan, eli pikkauskädestä ei tietty niin paljon). Ukulelen rämpytyksen takia viimeksi ovat kovettuneet oikean käsien sormien reunat (kynnen vierestä). Olen ajatellut että ehkä sitten joku kaunis aamu 50 vuoden päästä huomaan että sormeni ovatkin pehmeät kuin vauvan pylly, mutta siihen asti pitää vaan tiukasti treenta. ;)
Grossmanin lisäksi on muitakin noita kitaransoitonvideo-opettajia jotka sanovat plekuja käyttävänsä vain keikkaillessaan (muistaakseni Happy Traum ainakin). Itse aina ajattelin että kyseessä olisi se että tarvitaan enemmän volyymiä, mutta enpä ollut ajattellut sormien rääkkiä, kun en ole keikkoja soittellut.
http://www.youtube.com/watch?v=w8csI6Gv8z8 |
|
Kiitän vastauksista. Liimakynsiä mä oon pitänytkin noin 4-5kk mutta nyt ei enää jaksa leikkiä niiden liimojen kanssa. Lisäksi sain omat kynnet aika huonoon kuntoon kun aina väkivalloin irrottelin niitä. Sormiplekujakin koitin välissä mutta niitä en saanut toimimaan yhtään.
Ei kai tähän muuta keinoa ole kuin soittaminen. Vähän turhan hitaasti vaan tuntuu kovettuvan.
"I saw it writen saw it say, Pink Moon is on it's way. None of you will stand so tall, Pink Moon gonna get you all." |
|
Ite pähkäilly ja kokeilly onko kynsillä parempi vai ei, vieläkään en osaa päättä tuota.
Kynnet kyllä kestäisivät mutta aikaisemmin olen soittanut enempi pelkillä nahoilla ;-)
Jonkun verran nuo ovat kovettuneet mutteivat niin paljon kuin otekäden sormissa.
Jos kynsillä soittaa niin sitten saa niitä olla hoitamassa viilaten ja leikaten jotta toimisi soitto ilman takeltelua. |
|
Ite pähkäilly ja kokeilly onko kynsillä parempi vai ei, vieläkään en osaa päättä tuota.
Kynnet kyllä kestäisivät mutta aikaisemmin olen soittanut enempi pelkillä nahoilla ;-)
Jonkun verran nuo ovat kovettuneet mutteivat niin paljon kuin otekäden sormissa.
Jos kynsillä soittaa niin sitten saa niitä olla hoitamassa viilaten ja leikaten jotta toimisi soitto ilman takeltelua.
Elä elä niitä kynsiä ainakaan. Mä oon justiinsa pääsemässä jyvälle tästä sormenpäillä soitosta ja nyt tuntuu että koko soittaminen vasta loksahtaa kohilleen kun tarkkuus ja saundi tuntuu nouseen ainakin potenssiin 14.
Kynsissä on aina hillitön viilaaminen ja laittaminen eikä ne ainakaan mulla ollut koskaan hyvät.
"Living is easy with your eyes closed" |
 Lag
12.02.2008 21:36:40 | |
|
Kynsissä on aina hillitön viilaaminen ja laittaminen eikä ne ainakaan mulla ollut koskaan hyvät.
Kynsien kanssa saapi kyllä tosiaan aina olla viilaamassa ja varsinkin varomassa, nykyään kun en osaa ilman kynsiä soittaa paskan vertaa. Vitittäs vaan jos nyt katkeaisivat kun kahen viikon päästä on tutkinto.
Mutta mulla ne kynnet on aina tuonu oman varmuutensa tähän juttuun.
Pretty gay. |
|
Susiääni: Kiitän vastauksista. Liimakynsiä mä oon pitänytkin noin 4-5kk mutta nyt ei enää jaksa leikkiä niiden liimojen kanssa. Lisäksi sain omat kynnet aika huonoon kuntoon kun aina väkivalloin irrottelin niitä. Sormiplekujakin koitin välissä mutta niitä en saanut toimimaan yhtään.
Ei kai tähän muuta keinoa ole kuin soittaminen. Vähän turhan hitaasti vaan tuntuu kovettuvan.
Kirjoitan tähän vanhaan ketjuun, koska näistäkin googlataan tietoa.
Aloitin klassisen kitaran n 2,5v sitten ja ukkonoa-vaiheen jälkeen aloin opetella kynsien kanssa soittoa. Läskeillä soittaessa en vain saa muuta kuin tumppusoundin.
Koska ikämiehellä kynnet on hauraammat ja koska teen välillä ihan oikeita töitä, kynnet usein katkesivat ja lohkeilivat duunissa.
Sitten alkoi ym pikaliiman, pingispallon palasten ja muovikynsien kanssa turaaminen. Aina, kun liimakynsi irtosi, lähti omasta kynnestä kerros pois, jolloin ne oli lopulta ihan paskana. Muoveilla sain kyllä hyvän soundin, mutta ne eivät kestäneet töissä yhtään paremmin.
Sitten kokeilin akryylikynsiä. Puistopervomaisesti luikkien, menin Itäkeskuksen Pinkkiin teettämään rakennekynnet. Kyllä vanhaa heteroa hävetti! Tekoparran hankkiminen kävi mielessä. Mutta kitaran vuoksi alennun melkein mihin vain.
Akryyleistä tehtiin normaalia vahvemmat - viilailin niitä sitten sopivaan paksuuteen ja muotoon. Ne ovat sitten kestäneet krouveimmissakin duuneissa. Ne voi tietysti sitten revetä kokonaan irti lohkeamisen sijasta.
Olen myös kokeillut vahvistavia lakkoja, silkkiä ja pikaliimaa, mutta fyysisissä duuneissa ne eivät kestä. Konttoristeilla ne varmaan olisi ihan hyvät.
Akryyli on kovaa ja siitä tulee helposti pieni särähdys ääneen, mutta nykyään vedän kynnen alle myös lakan. Se myös suojaa kynttä veden pehmentävältä vaikutukselta.
Kaiken ylläkerrotun jälkeen olen vihdoin voinut keskittyä soittamiseen ja tekniikan vakiinnuttamiseen. |
|
Itse olen soittanut sekä sormenpäillä että kynsillä. Ja nyt klassiseen kitaraan enempi painottuneena sanoisin, että siinä kynnet on aika must. Ei tietenkään pakolliset, mutta tiettyjä juttuja on melkein mahdotonta soittaa ilman kynsiä. Esim. tremolo ja muut nopeat jutut.
Jos jollain olisi tosiaan vinkkejä, miten kynnet saisi kestämään, olisi hyvä. Olen ymmärtänyt, että lakoista yms. ei ole juurikaan apua. Tärkeintä on välttää saksia ja käyttää lasiviilaa. |
Jarmo_S
12.10.2016 15:10:19 (muokattu 12.10.2016 15:15:13) | |
|
Ahti Tuumiainen: Itse olen soittanut sekä sormenpäillä että kynsillä. Ja nyt klassiseen kitaraan enempi painottuneena sanoisin, että siinä kynnet on aika must. Ei tietenkään pakolliset, mutta tiettyjä juttuja on melkein mahdotonta soittaa ilman kynsiä. Esim. tremolo ja muut nopeat jutut.
Jos jollain olisi tosiaan vinkkejä, miten kynnet saisi kestämään, olisi hyvä. Olen ymmärtänyt, että lakoista yms. ei ole juurikaan apua. Tärkeintä on välttää saksia ja käyttää lasiviilaa.
Itse pidän kynsiä tärkeänä klassisen kitaran soitossa. Itsellä vain sormenpäät. Ikämiehellä ei kynnet kestä ja nuorempana alituinen fiilailu ja varominen. Silloin ei mitään akryylikynsiä tunnettu.
Kotinäppäilyssä sormenpäät kelpaavat. Itse kuulee mitä soittaa ja tykkää. Muuhun se ei kelpaa. Pelkkää genetiikkaa, jos on ns. apinan kynnet, niin voi olla onnellinen.
Sormenpäillä soittaa esim. https://rmclassicalguitar.com/
Jos tuosta linkistä etsii muita kaltaisiani ilman kynsiä soittavia, niin voi todeta että mitään kuuluisia konserttikitaristeja ei löydy. Rob myös käyttää jotakin erikoiskieliä, pelkkä nailoni ei kelpaa. Mutta sinänsä hyvä saundi.
Nuotiokitaran soittoon minulta löytyy plektra myös klassiseen. Että jotakin ääntä peliin ;)
Sinänsä apoyando tekniikka sopii hyvin peukalo soittoon, varmaan jopa paremmin kuin kynsillä. |
|
Sinänsä apoyando tekniikka sopii hyvin peukalo soittoon, varmaan jopa paremmin kuin kynsillä.
Peukalosoittoon sopii hyvin myös Wesmont Gomery-tekniikka.
|
|
Ahti Tuumiainen: Peukalosoittoon sopii hyvin myös Wesmont Gomery-tekniikka.
No varmaan paremmin sitten peukaloplektra. Käytän lähinna tavallista plektraa teräskielisen soittoon. En paljon usko sormenpäitten kovettumiseen ja lisäksi akkarin kielten väli on minulle liian pieni sorminäppäilyyn.
Siinä tulee peukalo helposti kipiäksi jos West Montgomeryn soittoa yrittää, varsinkin akustisella.
Teräskielinen kitara, sähkö tai akustinen on minulle plektrasoitin. |
|
Jarmo_S: No varmaan paremmin sitten peukaloplektra.
Peukaloplektra on kyllä Wes-tyylin vastakohta. Kyllä se peukalon nahka kovettuu, kokemusta on.
Itse olen muuten joskus yrittänyt opetella soittamaan peukkuplekulla, mutta kyllä se vaan tuntuu niin luonnottomalta. Tai ehkä ne mun plekut on vain olleet liian järeitä. Kai niitä on erilaisia olemassa. Mutta kyllä itse tykkään soittaa ihan ilman mitään leproja. Nakit ja vähän kynttä, se on hyvä kombinaatio. |
|
Peukaloplekussa muoto on tärkeä ja kannattaa aloittaa lyhyellä mallilla tai viilata se. Itse soitan vain teräskielistä pikaten ja käytän peukkuplekujen kaverina Alaskapik-plekuja tai pikemminkin kynsien korvikkeita. Toimii meikäläiselle loistavasti, kun kynnet ei kestä.Teräskielisisä on muuten erilaisia kielivälejä eli sormisoittoon leveempi kaula ja tallan kielten jako.
Slack'n Rag Music |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
