Bassot ›

Ei kannata pistää bassokorostusta täysille, tulee usein vaan bassomössöä. Uset levyt on jo valmiiksi miksattu niin että basso on pelkkää mössöä. Kyllä se korva kehittyy, ja itse pitäisin sävysäätöjä aikalailla neutraaleina. Ehkä jonkinverran diskanttia pois.
 
Totta. Ei huminasta mitään erota.
 
Ja komppaan myös tuota tabulatuurijuttua. Otan itsekin aina oman korvan kauniiseen käteen ja blokkaan biisit itse. Ne osat, joita ei oma ymmärrys kykene käsittämään, voikin sitten luntata tabeista/nuoteista.

Eikö ollenkaan harmita kun basso on metallimusiikissa miksattu yleensä naurettavan alas.
 
Eräs maallikkokaverini kysyi: Mitä järkeä on soittaa soitinta mikä ei kuulu?
 
Minua harmittaa, mutta onneksi on edes joitain bändejä kuten esim. Tool missä basso on kunnon roolissa kun se kerran on vaivauduttu bändiin ottamaan.

Ne osat, joita ei oma ymmärrys kykene käsittämään, voikin sitten luntata tabeista/nuoteista.
 
Taikka sitten kehittää jotain omaa, mikä on opettavaisempaa, hauskempaa ja kuulostaa usein (jos ei muuta niin omaan korvaan) paremmalta kuin jonkun muun tekemän kuvion apinointi.

Minua harmittaa, mutta onneksi on edes joitain bändejä kuten esim. Tool missä basso on kunnon roolissa kun se kerran on vaivauduttu bändiin ottamaan.
 
Näin on! Ja muutenkin - miksei kitarat voi olla useammin hiljaa esimerkiksi juuri hevimusiikissa? Kontrasteja ei käytetä mielestäni tarpeeksi.

Näin on! Ja muutenkin - miksei kitarat voi olla useammin hiljaa esimerkiksi juuri hevimusiikissa? Kontrasteja ei käytetä mielestäni tarpeeksi.
 
Kitarat voi hyvin korvata koskettimilla ja jykevällä basson soitolla ja saundilla. Kitarointia voi hyvin käyttää pelkkiin kertosäkeistöihin jolloin saadaan kertseihin enemmän potkua.
Vaikkei musiikkimme mitään suoranaista heviä olekkaan, niin tämä toimii ainakin meidän bändimme raskaammassakin linjassa.
 
www.minoria.org

...Heittäkääpä vinkkejä amatöörille.
 
Olen jonkun verran tehnyt bassotauja ja basso nuotteja. Varmasti löytyy monta tapaa tehdä asiat "oikein" mutta itse teen seraavalla tavalla. Jos vain on mahdollista pitäisi kuunnella sitä kappaletta niin paljon kuin mahdollista. Autossa, lenkillä, ja uudelleen ja uudelleen kyllästymiseen asti, tai ainakin niin paljon että se on "sisäistetty".
Sitten löytyy hyviä teknisi apuvälineitä. Joku player millä saa hidastettua kappale autta paljon saamaan rytmit oikein. Vielä parempaa on jos siinä soittimessa vielä on sellainen hienous mikä esim. minun ohjelmasta "Transcribe" löytyy. Mahdollisuus hidastaa kappale. Lisäksi vielä voi nostaa virettä jopa 2 oktaavia ja säilyttää tempo, tai jopa hidastaa tarpeen vaatiessa. Tsekkaa linkki "Transcribe" ohjelmaan sivultani. Kaiken huipuksi ohjelma vieläpä näyttää soivat äänet "piikkeinä" pianokeayboardilla. Kappalleen plokkaamiseen ja nuotintamiseen menee kenties muutama tunti. Kaiken kaikkiaan tärkeintä on, teki sen millä tavalla tahansa, että kappale tulee mahdollisimman tutuksi paljolla kuuntelemisella.

Hiljaa hyvää tulee periaatteella, eli ekaksi alan muuten vaan soittelee kaikkee mitä päähän tulee, kuuntelen jotain biisei radiosta tahi seedeiltä, soitan ne perässä "oikein" tai muuten vain samassa rytmissä. Yht`äkkiä huomaan että olen lämmennyt, teoriassa kuumana, jaksan soittaa pitkiä sessioita väsymättä ei maito hapot laukea pitkään aikaan.
 
Sen jälkeen otan käteeni hyvän lätyn ja tunkaisen sen seedee soittimen sisään varovasti, mutta varmasti. Aloitan kuuntelun, kuulen rummut, kitaran sekä basson, sen jälkeen aloitan itse työn eli aloitan soittaa korvakuulolta. Soitan saman biisin monta kertaa peräkkäin, haen välissä kahvia, jonka jälkeen soitan ja soitan samaa biisiä...
 
Kannattaa muistaa ettei rasita itseään liikaa, sillä kuitenkin tekee mieli hiplailla kultaansa ehkä vielä myöhemmin.

Kyllä mulla ainakin korva harjaantunu sillee et sen kuulee ilman mitään korostustakin :)
 
Mulla semmoset poppistereot. Ja sitten voi vielä korostaa, niin kuulee naapurikin.

Itsekin metallia ja metallicaa kuuntelevana olen todennut näiden "keskiäänet kitarasta pois" soundeilla vetävien orkestereiden basistin roolin melko olemattomaksi. Hetfield vissiin ihastui siihen kitaransa soundiin A.J.F.A:lla niin paljon ettei bassolle jääny enää tilaa...
Onneksi löytyy joitain hyviä metallipuolen orkestereita joissa on bassokitaralla omat kuvionsa.

Hommahan on näin, että joillain bändeillä on yleensä tyypillinen kuvio basson rytmityksissä (esim. Maiden) ja paljolla kuuntelulla siitä selviää. Mutta jos ei sitä oikeaa rytmiä löydä, ei kuuntelemalla eikä nuoteista, niin parasta on että vauhdissa kokeilee semmoista mikä itseään miellyttää.

Niin, bassokorostusta vaan. Niitä oppii tietysti kuulemaan, mutta audioeditorissa (GoldWave, SoundForge jne) voit miksata ja leikellä biisejä mielesi mukaan..vaikka hidastaa puolella jos siltä tuntuu =)
 
Helpoimmalla pääsee kun kattoo vaan netistä parit tabit, parantelee sit siitä mikä niissä kuulostaa huonolta =)
 
Mulla semmoset poppistereot. Ja sitten voi vielä korostaa, niin kuulee naapurikin.
 
Hehheh, sama juttu. Kaikissa näissä avaruusaluksen näkösissä laitteissa (5v vanhat Panasonicit) on aina joku MegaBassBoost(tm)-kytkin. Eipä onneks naapurit valittele vaikka joka seinällä on naapuria =) Kitaransoitosta kerran yks kääkkä valitteli mut se on muuttanu pois tai kuollu..aika wanhakin oli ;-)