Kitarat: kitarakamat ›

tuskiz: Mutta jossain on menty mönkään kun kopio maksaa enemmän kuin aito asia, puhumattakaan alkuperäisistä 70-luvun soittimista...
 
Hmm.. 2619 on toisinto 2619:sta.. Meinaten se "alkuperäinen" oli juurikin 70-lukulainen, tarkemmin 76-79. Tuossa välillä 79-80 se mallisarjahan muuttui 26xx :sta AR-sarjaan, jonkinmoisella "ylimenokaudella" tosin, eli transition period AR-Artisteissa voi hyvin olla esmerkiks 26xx -sarjalaisen ohuempi runko, smooth heel-kaulaliitos tai jotain muita ominaisuuksia..
2619 muuttuis siis AR 300 -malliksi joka oli tuonne vuoteen -86 tuotannossa. Sen jälkeen sitte on toki ollut esmerkiks korealainen AR 300 ja uudempiakin versioita on toki. Mutta siis, nuo ekat versiot, eli 2619 Artist ja Artist AR 300 vissiin on niitä mitä tarkoitat?

hallu: Ibanez Artist - ...ostajat voi vähän vierastaa näitä uustuotanto kitaroita kun ei näitä enää tehä japaniassa...
 
Tämä juuri on se ongelma kun porukat ei ota laitetta käteen vaan mieluummin luottaa kirjoitettuun tekstiin. Ei se uustuotantokitara nyt niin huono voi olla. Hei ihan oikeesti.
Ihan sama missä Ibanez Artist on tehty, se vaan ei voi olla millään tavoin huono kun se on Ibanez brändin tuote.

Ei mene kaupaksi, kuten jo tiesimmekin, mutta ei onnistu vaihdotkaan. Olen tuhat ja yksi vaihtotarjousta esittänyt, eikä ole onnistunut. Se on, boijjaat, turha enää höpistä vaihdoistakaan.

Osteri: Tämä juuri on se ongelma kun porukat ei ota laitetta käteen vaan mieluummin luottaa kirjoitettuun tekstiin. Ei se uustuotantokitara nyt niin huono voi olla. Hei ihan oikeesti.
Ihan sama missä Ibanez Artist on tehty, se vaan ei voi olla millään tavoin huono kun se on Ibanez brändin tuote.
 
Tsorgen osteri, piti poistaa edellinen vastaus kun jäin pohtimaan viestisi piilomerkityksia :-). Tyydyn toteamaan, että periaatteessa joo jos kitara on hyvä niin ihan sama missä se on tehty :-). Ibanez on kuitenkin itse päättänyt, että ne vähän paremmat tai kalliimmat kepit tehdään japanissa. Se voi vaikuttaa myös meidän kuluttajien ajatteluun.

hallu: Tsorgen osteri, piti poistaa edellinen vastaus kun jäin pohtimaan viestisi piilomerkityksia :-). Tyydyn toteamaan, että periaatteessa joo jos kitara on hyvä niin ihan sama missä se on tehty :-). Ibanez on kuitenkin itse päättänyt, että ne vähän paremmat tai kalliimmat kepit tehdään japanissa. Se voi vaikuttaa myös meidän kuluttajien ajatteluun.
 
Joo, ja koska Koreasta, Kiinasta, Thaimaasta, ym. haetaan vain ja ainoastaan kustannussäästöjä (ei näihin maihin siksi mennä, että arvostetaan niiden osaamista ja työmoraalia), niin tottakai se vaikuttaa kuluttajan ajatuksiin, että nämä on nyt mahdollisimman halvalla tehtyjä eli kaikesta on tingitty - myös osien laadusta, laaduntarkkailusta, työvoiman ammattitaidosta ym.
 
Eipä sitä kannata ihmetellä, että jengi vetää kiinalaisten kohdalla yhtäläisyysmerkin sekundan kohdalle, koska suurimassa osassa tapauksista ne ovat juuri sitä. Halpaa kertakäyttökulttuuria edustavaa massatavaraa...

Toisaalta Kiina on uusi Japani, menee muutama vuosi niin sielläkään ei tehdä kohta mitään. En myöskään ihan heti osaa sanoa, miksi Kiinassa tehty Ipad Airini olisi huonompilaatuinen (tai nopeammin hajoava, no aika näyttää) kuin vanhemmat versiot. Trendi on joka tapauksessa se, että yhä pienempi osa tuotteista tehdään tai kasataan kalliin työvoiman maissa.

antnis: Toisaalta Kiina on uusi Japani, menee muutama vuosi niin sielläkään ei tehdä kohta mitään. En myöskään ihan heti osaa sanoa, miksi Kiinassa tehty Ipad Airini olisi huonompilaatuinen (tai nopeammin hajoava, no aika näyttää) kuin vanhemmat versiot. Trendi on joka tapauksessa se, että yhä pienempi osa tuotteista tehdään tai kasataan kalliin työvoiman maissa.
 
Kiina alkaa tosiaan olemaan monin paikoin jo liian kallis. Mutta uusin trendihän on se, että yhä enemmän firmat tulevat takaisin Kiinasta. Mutta vaikka firmat tulevat, työpaikat eivät tule - kiitos automaation. Nykyään, kun työt automatisoidaan yhä pidemmälle, ei ihmistyön hinnalla ole enää merkitystä. Automatisoitu robotti toimii Suomessa/länsimaissa samalla hinnalla kuin Kiinassa. Kiinassa tosin on kallimmat kuljetus-, ja logistiikkakulut, pidemmät toimitusajat, ym. ongelmia, mitä kotimaassa ei ole...

Laulava Kylätohtori: Kiina alkaa tosiaan olemaan monin paikoin jo liian kallis. Mutta uusin trendihän on se, että yhä enemmän firmat tulevat takaisin Kiinasta. Mutta vaikka firmat tulevat, työpaikat eivät tule - kiitos automaation. Nykyään, kun työt automatisoidaan yhä pidemmälle, ei ihmistyön hinnalla ole enää merkitystä. Automatisoitu robotti toimii Suomessa/länsimaissa samalla hinnalla kuin Kiinassa. Kiinassa tosin on kallimmat kuljetus-, ja logistiikkakulut, pidemmät toimitusajat, ym. ongelmia, mitä kotimaassa ei ole...
 
Kannattaa huomata, että halpa työvoima ei ole aino asyy mennä kiinaan. Toinen tärkeä tekijä on kiinan isot markkinat jotka ovat viimeisiin vuosiin saakka voimakkaasti kasvaneet eli yritykset myös hakevat sieltä kasvua. Mitä automatisaatioon ja robotiikkaan tulee, niin se on seuraava teollinen vallankumous ja tulee muuttamaan ihan kaiken ja se on nyt edessä. Kannattaa huomata, että kiinassa on edelleen ne 1300 miljoonan ihmisen markkinat ja kiinan kymmenenvuotissuunnitelmassa on jo mainottu teollisuuden automatisoiminen ja robotiikan vallankumous, jossa kiinalaiset aikovat olla edelläkävijöitä toteamalla, että ensin mullistetaan kiinan tuotanto ja sen jälkeen koko maailman tuotanto.
 
Kiinalaisen tuotannon huono laatu on huomattavasti vanhempaa perua kuin tämä -90 luvun puolivälin tienoilla alkanut teollinen nousukausi. Kiinalaisen tuotannon taustalla voidaan nähdä myös maon kommunistinen utopia, johon sisältyi järjenvastainen ajatus kansan toteuttamasta tuotannosta. Niillä oli jonkin ihme fantasia siitä, että ihmiset voisivat himassa jolastaa metalleja ja luoda korkealaatuisia teollisia tuotteita. No ei onnistunut tapahtui se ilmeinen seuraus, että kun ihmiset yrittivät toteuttaa tuota tolkuttomuutta he oikeasti sulattivat hyvälaatuisia kattiloita ja kasareita huonolaatuiseksi epäpuhtaaksi metalliksi josta he tekivät sitten huonolaatuisia kattiloita ja kasareita. Kannattaa huomata, että kansa jolle vuosikymmenet on opetettu kuvien kumartamista ja sitä että tärkeää ei ole se miten asiat on vaan se miltä ne näyttävät. Niinpä se kansa nyt ajattelee tämän länsimaisen teollisen maihinnousussa samalla tavalla (" auton ei tarvitse olla BMW, riittää että se näyttää siltä"). Meidän on aika vaikea sitä ymmärtää, mutta se ei ole ihan hetkessä syntynyt asia eikä siitä ihan hetkessä pois opita.
 
Voi myös huomata, että länsimaiset yritykset viedessään tuotantoa kiinaan, vievät sinne myös valtavan määrän osaamista ja ne vievät sinne myös yrityskulttuurinsa josta kiinalaiset myös ottanevat oppia. Eihän se mene aina samalla tavalla se kiinaan tuotannon vieminen. Yritys voi tilata kiinalaiselta tehtaalta sen haluamansa tuotteen haluamillaan spekseillä ja ltkäistä siihen oman logon lapaan. Tai sitten yritys voi valita avainhenkilönsä jotka menevät itse sinne kiinaan ja perustavat tehtaan, palkkaavat ja kouluttavat henkilökunnan ja luovat toimintaverkoston. Veikkaan että noilla kahdella tavalla on melkoinen ero lopputuotteen suhteen ja silti molempien tuotteiden lavassa lukee made in kiina.
 
Minä siis olen edelleen sitä mieltä, että pitää arvioida tuotetta eikä sitä missä se on valmistettu. Olen kyllä samaa mieltä, että aika huonolaatuisia tavaroita sieltä välillä tulee, mutta minulla on henkilökohtaisia kokemuksia myös todella korkealuokkaisista kiinalaisista tuotteista.

hallu: Kannattaa huomata, että halpa työvoima ei ole aino asyy mennä kiinaan. Toinen tärkeä tekijä on kiinan isot markkinat jotka ovat viimeisiin vuosiin saakka voimakkaasti kasvaneet eli yritykset myös hakevat sieltä kasvua. Mitä automatisaatioon ja robotiikkaan tulee, niin se on seuraava teollinen vallankumous ja tulee muuttamaan ihan kaiken ja se on nyt edessä. Kannattaa huomata, että kiinassa on edelleen ne 1300 miljoonan ihmisen markkinat ja kiinan kymmenenvuotissuunnitelmassa on jo mainottu teollisuuden automatisoiminen ja robotiikan vallankumous, jossa kiinalaiset aikovat olla edelläkävijöitä toteamalla, että ensin mullistetaan kiinan tuotanto ja sen jälkeen koko maailman tuotanto.
 
Kiinalaisen tuotannon huono laatu on huomattavasti vanhempaa perua kuin tämä -90 luvun puolivälin tienoilla alkanut teollinen nousukausi. Kiinalaisen tuotannon taustalla voidaan nähdä myös maon kommunistinen utopia, johon sisältyi järjenvastainen ajatus kansan toteuttamasta tuotannosta. Niillä oli jonkin ihme fantasia siitä, että ihmiset voisivat himassa jolastaa metalleja ja luoda korkealaatuisia teollisia tuotteita. No ei onnistunut tapahtui se ilmeinen seuraus, että kun ihmiset yrittivät toteuttaa tuota tolkuttomuutta he oikeasti sulattivat hyvälaatuisia kattiloita ja kasareita huonolaatuiseksi epäpuhtaaksi metalliksi josta he tekivät sitten huonolaatuisia kattiloita ja kasareita. Kannattaa huomata, että kansa jolle vuosikymmenet on opetettu kuvien kumartamista ja sitä että tärkeää ei ole se miten asiat on vaan se miltä ne näyttävät. Niinpä se kansa nyt ajattelee tämän länsimaisen teollisen maihinnousussa samalla tavalla (" auton ei tarvitse olla BMW, riittää että se näyttää siltä"). Meidän on aika vaikea sitä ymmärtää, mutta se ei ole ihan hetkessä syntynyt asia eikä siitä ihan hetkessä pois opita.
 
Voi myös huomata, että länsimaiset yritykset viedessään tuotantoa kiinaan, vievät sinne myös valtavan määrän osaamista ja ne vievät sinne myös yrityskulttuurinsa josta kiinalaiset myös ottanevat oppia. Eihän se mene aina samalla tavalla se kiinaan tuotannon vieminen. Yritys voi tilata kiinalaiselta tehtaalta sen haluamansa tuotteen haluamillaan spekseillä ja ltkäistä siihen oman logon lapaan. Tai sitten yritys voi valita avainhenkilönsä jotka menevät itse sinne kiinaan ja perustavat tehtaan, palkkaavat ja kouluttavat henkilökunnan ja luovat toimintaverkoston. Veikkaan että noilla kahdella tavalla on melkoinen ero lopputuotteen suhteen ja silti molempien tuotteiden lavassa lukee made in kiina.
 
Minä siis olen edelleen sitä mieltä, että pitää arvioida tuotetta eikä sitä missä se on valmistettu. Olen kyllä samaa mieltä, että aika huonolaatuisia tavaroita sieltä välillä tulee, mutta minulla on henkilökohtaisia kokemuksia myös todella korkealuokkaisista kiinalaisista tuotteista.
 
Kiinan markkinoille mentäessä on tietysti edullista toimia Kiinassa, itse puhuin lähinnä näistä länsimaisista markkinoista.
 
Olen kyllä pitkälti samaa mieltä. Tosin itsellä ei ole kokemusta Kiinalaisesta huippulaadusta. Tai jos sellaista on, niin se ei enää olekaan niin halpaa. Ja silloin kannattaa jo imagosyistä ostaa muualta kuin Kiinasta. Hassu anekdootti on esim. sellainen asia, että omalla työpaikalla kiinalaisille ei saa olla yhtään kiinalaista osaa lopputuotteessa. Samoin omassa firmassa on etsitty komponenttitoimittajia vaativille osille Kiinasta, mutta ei ole löytynyt. Ei voida luottaa, että kriittisissä osissa laatu on jatkuvasti, mitä pitää. Halvemmaksi, helpommaksi ja kokonaisedullisemmaksi tulee ostaa ne laatua vaativat osat muualta kuin Kiinasta.
 
Se, että firma menee Kiinaan ja vie sinne omat ukkonsa ja oman laadunvalvontansa, ei tarkoita, että se lopputuote olisi samaa tasoa kuin esim. Suomessa tehty. Johtuen juuri mainitsemastasi erosta työkulttuurissa ja -moraalissa. Suomalainen on sitoutunut, oma-aloitteinen ja kykenee työskentelmään yli organisaatiorajojen päinvastoin kuin kiinalainen. Siellähän on tavallaan loukkaus, jos joku sooloilee ohi "komentoketjun".
 
Ja itse uskon, että ennen kuin Kiina saavuttaa lähellekään länsimaista tasoa, niin teollinen vallankumous on tosiasia ja koko homma mullistunut pohjia myöten. Kiinalaisten uhossa kannattaa kuitenkin muistaa vanha suomalainen viisaus, että ei suuret sanat suuta halkaise. :)

.....jos kiinasta puhutaan uutena japanina, niin kannattaa varmaan muistaa tietty kulttuurinen ja historiallinen ero, aika lailla erilaisista kansoista ja tekemisen moraalista on kyse, puhumattakaan ihmisarvosta?
 
Kustannustehokkuus, jatkuva kasvu ja globalisaatio, siinähän sitä on yhtälöä kerrakseen...

Alkaa kyllä tuntua siltä että olis vaan parempi pitää toikin Ibanezi vaan itsellä jos asenteet kitaroihin on valmistusmaan katsomien jälkeen luokkaa soittamatta paskaa, yleensä tämmöset ihmiset onkin niitä renkaanpotkijoita jotka vois mennä sinne lähimmälle Ärrälle täyttämään sitä veikkauskuponkia josko kohta tulis se pikavoitto millä ostaa se maailman paras 4000 euron PRS. Muut on tervetulleita koska vaan kokeilemaan itse miltä kuulostaa 600 euron "halpa kiinakitara"
 
Ei sikäli ettäkö itse olisin pyhimys, Epin 300 euron SG:t on aika kamalia.

Jukka Häikiö: HD-28:lle Iba ei kyllä sitten enää pärjännyt, tosin hintakin ihan eri sfääreissä.
 
Nyt herää kysymys, että onko sun D-28 ollut jotenkin viallinen tai aivan todella huono yksilö? Jos parin sadan Ibanez pesee ja linkoaa D-28:n, mutta ei pärjää HD-28:lle, niin aika oudolta kuulostaa. Niissä nyt ei kuitenkaan mitään aivan todella radikaalia eroa ole, vaikka HD-28 hiukan parempi onkin.
 
Mulla ei ole tullut vielä vastaan yhtään Ibanezin akustista, joka olisi pärjännyt minkään hintaluokan Martinille.

Laulava Kylätohtori: Kiinan markkinoille mentäessä on tietysti edullista toimia Kiinassa, itse puhuin lähinnä näistä länsimaisista markkinoista.
 
Olen kyllä pitkälti samaa mieltä. Tosin itsellä ei ole kokemusta Kiinalaisesta huippulaadusta. Tai jos sellaista on, niin se ei enää olekaan niin halpaa. Ja silloin kannattaa jo imagosyistä ostaa muualta kuin Kiinasta. Hassu anekdootti on esim. sellainen asia, että omalla työpaikalla kiinalaisille ei saa olla yhtään kiinalaista osaa lopputuotteessa. Samoin omassa firmassa on etsitty komponenttitoimittajia vaativille osille Kiinasta, mutta ei ole löytynyt. Ei voida luottaa, että kriittisissä osissa laatu on jatkuvasti, mitä pitää. Halvemmaksi, helpommaksi ja kokonaisedullisemmaksi tulee ostaa ne laatua vaativat osat muualta kuin Kiinasta.
 
Se, että firma menee Kiinaan ja vie sinne omat ukkonsa ja oman laadunvalvontansa, ei tarkoita, että se lopputuote olisi samaa tasoa kuin esim. Suomessa tehty. Johtuen juuri mainitsemastasi erosta työkulttuurissa ja -moraalissa. Suomalainen on sitoutunut, oma-aloitteinen ja kykenee työskentelmään yli organisaatiorajojen päinvastoin kuin kiinalainen. Siellähän on tavallaan loukkaus, jos joku sooloilee ohi "komentoketjun".
 
Ja itse uskon, että ennen kuin Kiina saavuttaa lähellekään länsimaista tasoa, niin teollinen vallankumous on tosiasia ja koko homma mullistunut pohjia myöten. Kiinalaisten uhossa kannattaa kuitenkin muistaa vanha suomalainen viisaus, että ei suuret sanat suuta halkaise. :)
 
No ei minullakaan mitään valtavan isoa kokemusta kiinalaisesta huippulaadusta ole, mutta sen verran, että uskon sitä olevan. Mun akustinen kitara on tehty kiinassa ja se maksaa nykyisin kai jotain tonnin huitteilla ( itse maksoin siitä 850 euroa viis tai kuus vuotta sitten) se on todella hyvä kitara ja kestää vertailun länsimaisiin kilpailijoihin verrattuna (toki se noinkin kalliina on silti vain puolet vastaavasta amerikkalaisesta kitarasta). mutta mulle se on todiste, että kiinassa osataan jos vaan halutaan. Sitten toinen esimerkki oli edellinen tietokoneeni, joka oli paras käyttämäni siihen saakka ja kesti kymmenen vuotta ahkeraa käyttöä ehtaa kiinanrautaa omppulogo persiissä :-). Tämä uutukainen tietsikka on vielä parempi ja oletin tämänkin olevan kiinalainen, mutta en tiedä varmaksi. Netin syövereistä löytyi myös väitteitä, että Apple olisi siirtänyt tuotantoaan takaisin yhdysvaltoinhin (ainakin tämä maksoi tonnin enemmän kuin se edellinen ehkä se tulee valuuttakurssista tai rahdista tai jostain en tiedä). Mutta joo kiinalaisuudestaan huolimatta kalliita tietokoneiksi nämä olivat.
 
Tulee kiinasta paskaakin ei siitä mihinkään pääse enkä halua mitenkään vähätellä kiinalaista huonoa laatua ja räjähteleviä akkuja. En erikseen fanita kiinalaisa tuotteita, mutta halusin vain oikeasta sitä mielestäni yksioikoista käsitystä että kiinassa ei olisi tai sieltä ei tulisi mitään hyvää.

konehes: Nyt herää kysymys, että onko sun D-28 ollut jotenkin viallinen tai aivan todella huono yksilö? Jos parin sadan Ibanez pesee ja linkoaa D-28:n, mutta ei pärjää HD-28:lle, niin aika oudolta kuulostaa. Niissä nyt ei kuitenkaan mitään aivan todella radikaalia eroa ole, vaikka HD-28 hiukan parempi onkin.
 
Mulla ei ole tullut vielä vastaan yhtään Ibanezin akustista, joka olisi pärjännyt minkään hintaluokan Martinille.
 
Tota noin, eihän se ollut uutena mikään parin sadan Iba, vaan Artwood-sarjan yläpäästä(niinkuin tekstistä taisi käydä ilmi). Eikä se ollut mikään huono yksilö se D-28, toi Iba nyt vaan sattui olemaan hemmetin hyvä, se oli se juttu, jota yritin julkituoda, eli jotain oikeasti hyvää voi saada todella edullisesti(siis käytettynä), marttia ei, edes käytettynä.
Kyllä noissa muuten ihan radikaali ero on D:n ja HD:n välillä.
3 marttia on ollut HD edelleen, sellainen 00016GT oli joskus ja se kyllä kalpeni jo aika monellekin Iballe.
Mutmut, tämä vain oman kokemuksen koettelemana, jokunen noita akkareitakin on ollut, amerikanpeleistä:Pari vanhempaa Guildia, pari tuoreempaa, G:n Hummingbird ja 3 marttia, muutamat Ibat ja pakolliset Landolat.
 
Martinilla ei varmasti ole halua päästää yhtään huonoa, saati sitten todella huonoa luuttua markkinoille. Kaikkihan ne on vimpan päälle tehty ja stemmaa joka asemasta, mut joskus vaan voi käydä niin, et se Iba soi paremmin, niin kuin edellämainittu D-koppainen solid-wood korean ihme, ei siinä sen kummallisempaa.
 
E. Sen verran piti vielä lisätä, et mulla oli D ja HD samaan aikaan, oli hyvä vertailla ihan aabeenä.

Ostaisin, jos myyjä vastaisi. Nihkeää ostaa ilman kommunikaatiota.

Tällä hetkellä myynnissä Jubilee reissue torilla myynnissä 800e eikä pikaviestin pikaviestiä. Eihän tuota enää uskalla ostaakkaan mitään, kun ei tiedä pääseekö kamoista ikinä eroon ellei ilmaiseksi anna pois.

postan

Saakeli kun on halpa, ostaisin jos tartteisin toisen.
https://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=1186083

Ihan selvästi on kaupankäynti vilkastumaan päin! Erään myytävän tuotteen osalta joku kyseli, että "onko tuote vielä kaupan?", johon minä vastasin myöntävästi. Noh, sen jälkeen ei kyllä ole ko. kyselijästä kuulunut pitkään aikaan mitään...;). Hyvä on välillä tarkistaa, että onko ne myytävänä olevat tuotteet myytävänä...