Musiikin teoria ja säveltäminen ›

EP:
E: Mun mielestä soinnut ja harmonia on usein ihan eri käsite!
 
Tavallaan näin: pelkkä vertikaalinen ajattelu ei kerro koko totuutta. Juurikin tuollaisissa linjatilanteissa harmonian ajatus yksittäistä sointua pidemmälle konkretisoituu äärimmäisen yksinkertaisesti.

Epämuusikko sanoi asian tosi hienosti, mutta jotenkin noin minäkin asian ajattelen. Varsinkin basistina yleensä hahmotan ensin kadenssin ja sitten mietin bassot. Kait tämä on mennyt jotenkin selkäytimeen, kun vähintään 50 % nuoteista on sellaisia, että niissä on vain reaalisoinnut ja melodia. Huomaan kitaraa soittaessani lähestyväni harmoniaa samalla tavalla: kokonaisuutena, en yksittäisenä sointuna.

EP: Tiiä noista vertikaaleista (eiks se oo turuussa?), mutta tarkotan ihan komppaamista päntissä esim. kitaralla ja sointuja niin aika hienostelua puhua harmonioista yhtään mitään!!
Ainoo joka vähän harmoniaa vois aatella on basisti tehdessään jouhevia bassolinjoja sointujen välille ..UGH! :)
 
On toki bändejä, joissa komppaamisen ja harmonioiden välillä ei ole havaittavaa yhteyttä.

Ainoo joka vähän harmoniaa vois aatella on basisti tehdessään jouhevia bassolinjoja sointujen välille
 
Tämä on mannaa minulle. Olen yrittänyt dorkan lailla tehdä duunia oppiakseni tästä asiasta jotain ;-)

EP: Tiiä noista vertikaaleista (eiks se oo turuussa?), mutta tarkotan ihan komppaamista päntissä esim. kitaralla ja sointuja niin aika hienostelua puhua harmonioista yhtään mitään!!
Ainoo joka vähän harmoniaa vois aatella on basisti tehdessään jouhevia bassolinjoja sointujen välille ..UGH! :)
 
asioilla on monta puolta.
e: ja tässä välissä oli helvetisti sekavaa horinaa jonka kuitenkin poistin.
Bottom line:
 
-soinnut ~ asteikot ~ soiva todellisuus. Aseta itsesi johonkin tuolla. Jos esim. jazz-komppaus rajoittuisi vallitsevan sointumerkin puitteissa tapahtuvaan neljään ensimmäiseen oikeaan säveleen niin hiljaista olisi.
-soinnut koostuvat intervalleista. Intervallit best.
-musiikki on aikaan sidonnaista. Jos äänenkuljetuksen sääntöjä on uskominen niin horisontaalinen tsekkailu kannattaa aina. Siellä tulee niin yhteisten äänten sidonnat ynnä muut äänenkuljetusknopit, kuin yleinen linja-ajattelu näin helppoheikistä kevarinäkökulmasta yms.
-
-olen hieman poissa tolaltani, mutta se ei johdu edes m.netistä.
 
Helppohan se on näin rumpalina huudella kun en mistään mitään ymmärrä.

-------------

Epämuusikko: -------------
 
Tuskin mikään on typerämmän kuuloista, kuin se, että joku horisontaalinen asia, olkoon vaikka laskeva bassolinja, on kirjoitettu sisään reaalisointumerkkeihin, ja sitten joku soittaa näistä merkeistä (kitaralla) satunnaiset opettelemansa käännökset, joissa nämä horisontaaliset asiat vaihtavat oktaavialaa vailla logiikan hiventä. Erityisen typerältä kuulostaa mikäli näin kirjoitetut soinnut vaihtuvat tiuhaan tahtiin, kuten yleensä on tapana.

Nelisormimangusti: Tuskin mikään on typerämmän kuuloista, kuin se, että joku horisontaalinen asia, olkoon vaikka laskeva bassolinja, on kirjoitettu sisään reaalisointumerkkeihin, ja sitten joku soittaa näistä merkeistä (kitaralla) satunnaiset opettelemansa käännökset, joissa nämä horisontaaliset asiat vaihtavat oktaavialaa vailla logiikan hiventä. Erityisen typerältä kuulostaa mikäli näin kirjoitetut soinnut vaihtuvat tiuhaan tahtiin, kuten yleensä on tapana.
 
totta turiset. Tämän takia joskus esim. tykätään muutaman sointumerkin kohdalle laittaa nuotti ja saateteksti "top note of voicing". Toinen hyvä on käyttää tylysti kauttasointuja vaikka saman asian voisi ilmaista lisäsävelin (esim. G13sussan kirjoittaa Fmaj/G)

Nelisormimangusti: Tuskin mikään on typerämmän kuuloista, kuin se, että joku horisontaalinen asia, olkoon vaikka laskeva bassolinja, on kirjoitettu sisään reaalisointumerkkeihin, ja sitten joku soittaa näistä merkeistä (kitaralla) satunnaiset opettelemansa käännökset, joissa nämä horisontaaliset asiat vaihtavat oktaavialaa vailla logiikan hiventä. Erityisen typerältä kuulostaa mikäli näin kirjoitetut soinnut vaihtuvat tiuhaan tahtiin, kuten yleensä on tapana.
 
Tätä minäkin vihaan suunnattomasti. Niin monesti on tuo basso sekoitettu sointumerkkeihin, tai sitten LAULUMELODIAN sävel ahdettu kitaran sointumerkkiin, jolloin sonoriteetti muuttuu täysin. Lappujen laatijoiden täytyisi osata erottaa melodia ja harmonia.

Epämuusikko: asioilla on monta puolta.
e: ja tässä välissä oli helvetisti sekavaa horinaa jonka kuitenkin poistin.
Bottom line:
 
-soinnut ~ asteikot ~ soiva todellisuus. Aseta itsesi johonkin tuolla. Jos esim. jazz-komppaus rajoittuisi vallitsevan sointumerkin puitteissa tapahtuvaan neljään ensimmäiseen oikeaan säveleen niin hiljaista olisi.
-soinnut koostuvat intervalleista. Intervallit best.
-musiikki on aikaan sidonnaista. Jos äänenkuljetuksen sääntöjä on uskominen niin horisontaalinen tsekkailu kannattaa aina. Siellä tulee niin yhteisten äänten sidonnat ynnä muut äänenkuljetusknopit, kuin yleinen linja-ajattelu näin helppoheikistä kevarinäkökulmasta yms.
-
-olen hieman poissa tolaltani, mutta se ei johdu edes m.netistä.
 
Helppohan se on näin rumpalina huudella kun en mistään mitään ymmärrä.
 
Juu, kyllä mä taisin ymmärtää sen poistetunkin tekstin.
Näin asioilla on monta puolta, aattelin vaan tuoda esiin yhden puolen joka joskus hmm.. itseä ärsyttää.
 
Tolaltaan poissa olo eri syistä on hyvin ymmärrettävää..

Onko mollin tai duurin kadenssille bVII - I mitään omaa nimeä? Reaalisointuina siis vaikkapa Bb - Cm tai Bb - C.
 
Tai sitten vielä jatkettuna: bVI - bVII - I eli reaalisointuina Ab - Bb - Cm tai Ab - Bb - C. Joku voisi leimata tuon harhalopukkeeksi, mutta mielestäni se on virheellinen termi, jos biisi menee koko ajan mollissa.

ThrashGuitarist: Onko mollin tai duurin kadenssille bVII - I mitään omaa nimeä? Reaalisointuina siis vaikkapa Bb - Cm tai Bb - C.
 
Tai sitten vielä jatkettuna: bVI - bVII - I eli reaalisointuina Ab - Bb - Cm tai Ab - Bb - C. Joku voisi leimata tuon harhalopukkeeksi, mutta mielestäni se on virheellinen termi, jos biisi menee koko ajan mollissa.
 
Mieleen tuli tuo takaovi, mutta näköjään wikin mukaan siihen sisältyy edeltävä kakkonen tai nelonen.
 
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Backdoor_progression

ThrashGuitarist: Onko mollin tai duurin kadenssille bVII - I mitään omaa nimeä? Reaalisointuina siis vaikkapa Bb - Cm tai Bb - C.
 
Tai sitten vielä jatkettuna: bVI - bVII - I eli reaalisointuina Ab - Bb - Cm tai Ab - Bb - C. Joku voisi leimata tuon harhalopukkeeksi, mutta mielestäni se on virheellinen termi, jos biisi menee koko ajan mollissa.
 
Sointukierroissa Bb7 - C (duurissa) tai H7 - C (mollissa) edeltävä sointu on "relatiivinen" dominantti ja sointukierrolle on Backlund antanut nimen relatiivinen kadenssi ja kyllä se mun mielestä on "backdoor" vaikka toinen aste puuttuukin.
Klasarin "harhalopuke" ideaa on näissä sovellettu.
 
Harhalopukehan on kun mennään duurissa VI asteelle I asemasta:
Dm7 - G7 - Am.
Kun vastaavalla kierrolla mennään I asteelle niin
Fm7 - Bb7 - C
eli relatiivinen kadenssi.
 
Mollissa mennään bVI asteelle:
Dm7 - G7 - Ab
Kun samalla systeemillä I asteelle niin
F#m7 - H7 - C

Heavy-musiikin parissa noista Iron Maidenin suosimista "taikasoinnuista" muodostettua lopuketta on joskus kutsuttu nimellä aiolinen kadenssi (engl. aeolian cadence), esim. F-G-Am.

Bitti-Hiisi: Heavy-musiikin parissa noista Iron Maidenin suosimista "taikasoinnuista" muodostettua lopuketta on joskus kutsuttu nimellä aiolinen kadenssi (engl. aeolian cadence), esim. F-G-Am.
 
Netti kyllä antaa Beatlesit idiksen "keksijäksi" ja pääkäyttäjäksi?

baron: Netti kyllä antaa Beatlesit idiksen "keksijäksi" ja pääkäyttäjäksi?
 
"Netti" on väärässä kuten tapana on, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn linkkiä.

Nelisormimangusti: "Netti" on väärässä kuten tapana on, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn linkkiä.
 
Pistä googleen hakusanaksi "aeolian cadence" ja noin 10 ekaa osumaa on Beatlesin.

baron: Pistä googleen hakusanaksi "aeolian cadence" ja noin 10 ekaa osumaa on Beatlesin.
 
Ja se tekee niistä "keksijän".

Dominic Pedlerin teoksessa "The Songwriting Secrets of the Beatles" on 28-sivuinen juttu aiolisesta kadenssista. Sen mukaan kyseistä termiä olisi ensimmäisenä käyttänyt kriitikko William Mann vuonna 1963 seuraavasti: "... so natural is the Aeolian cadence at the end of Not a Second Time (the chord progression which ends Mahler's Song of the Earth)..."
 
Koko termi "aiolinen kadenssi" on hämärä ja Pedler ehdottaa, että Mann tarkoittaisi sillä Not a Second Timessa esiintyvää harhalopuketta (iii - V7 - vi). En käyttäisi itse koko termiä, mutta jos sille olisi pakko jonkinlainen määritelmä antaa, niin koska aiolisen moodin karakterisävel on b6, pitäisi tällaisessa kadenssissa mollitoonikaa edeltää kyseinen sävel. Ja lisäksi ehkä myös asteikon sävel b7 varmentamaan, että meininki on aiolinen eikä vaikkapa harmoninen molli? Toisaalta nämä sävelet 1, b6 ja b7 ovat myös fryygisessä asteikossa (ja lokrisessa!) Joten jos vielä aiolisessa kadenssissa esiintyviin säveliin lisäisi molliasteikon sävelen 2, tehtäisiin ero muihin diatonisiin moodeihin. Tällä pähkäilyllä aiolisen kadenssin pakollisista sävelistä 1, 2, b6 ja b7 saisi esimerkiksi bVII7 - i (Bb7 - Cm) tai VI - bVII - i (Ab - Bb - Cm) tai iv - bVII - i (Fm - Bb - Cm).