Kitarat: kitarakamat ›

EHX Big muff ja mxr distortion+. Ihme pöristimiä.

Juzpe: Semmonen pieni ristiriitahan tässä kyllä on, että matala action + kireä (=pieni) radius aiheuttaa bendatessa helposti kielen kanittamista nauhoihin. Koitahan sillä tiluaction-kitaralla jossa on 7,25" radius nääs bendata joku suuri terssi ja kerro kanittaako.
Mä oon suosinu 10-16 compound-radiusta ja tekis mieli koittaa pientä scallopointia joskus esim 7. nauhalta ylöspäin.
 
Riippuu tietty paljon kitarasta ja soittajastakin. Kyllähän kovat blues heebot vetelee ihan älyttömiä bendejä vintage stratoillansa.
 
Mulla on tuossa Mojossa rosterinauhat, ne ovat vähän perusnauhoja liukkaammat, tämä auttaa hieman bendeissä. Samoin nuo suosimani Elixir kielet ovat peruskieliä vähän liukkaammat. Muutenkin tuo kitara on kyllä helpposoittoisin kaikista noin pienellä radiuksella olleista.

Mikä sitten on tiluaction? Tarkistin vielä nyt erikseen mitalla niin Kärnän säätöjen jälkeen tuossa Mojossa näyttääkin olevan ihan tarkalleen 1,6mm(E)-1,2mm(e) 12. nauhaväliltä mitattuna, siis nauhan harjan ja kielen alapinnan väli. Taisi kitaratohtori sanoakin niin että ei laittaisi alle 1,5mm-1mm actionia jotta ei olisi kohtuuttoman työläs soittaa. Minusta tuo on ollut nyt todella hyvissä säädöissä. Ei ole liian korkea, barre otteet ja näppäily on tosi miellyttävää koko kaulan matkalta.. muttei ole niin matala että se olisi kohtuuttoman kireä pikku bendeissä tai olisi mitään särinää. Soitto-opekin tykkäsi että tuo on todella mukava kitara soittaa vaikka siinä on vintage radius/nauhat, hänkään ei niiden perään ole.
 
Ja onhan mulla tuossa tuo Ruokankaan VSOP myös. Nappaan yleensä sen jos pitää tehdä reilumpia bendejä tms. Siinä on vähän eri speksit ja säädöt tarkoituksella: 12" radius, keskikokoiset nauhat ja action on 1,9mm(E)-1,4mm(e). H-S-S mikitys jne. Sopivat työkalut kuhunkin hommaan.
 
naavanka_: Mulle asia on aivan kitarakohtainen.
 
Tätä ei voi kyllin alleviivata kyllä!
 
Laulava Kylätohtori: Juu, ei tietysti mikään ole sinänsä toista parempi. Ja hulluimmat ne soittelee skallopoiduillakin, joten mikään ei ole mahdotonta. :D
Sellainen mukavan matala, muttei liian, on itselle paras. Muistelisin, että joskus olisin mitannut stratosta korkeudeksi 1,6 mm, kun se oli hyvä. Tuosta selvästi korkeampi action on jo hankala soittaa ja jos menee paljon alle, niin tuntuu, ettei pysty soittamaan rajummalla tatsilla, eikä kielistä saa kunnolla "kiinni", kun yrittää bendailla ym...
 
Itse olen myös vintage nauhojen ja 7,25" radiuksen ystävä. Gibson johdannaisissa 12" radius menee kyllä, mutta stratoissa en 7,25" isompaa hyväksy. Isoilla nauhoilla itsellä menee soitto epävireiseksi, joten siksi en niistä välitä. Pitää saada keskittyä itse soittamiseen, eikä hiplaamiseen oikealla herkkyydellä... :)
 
Piti tarkentaa ettei tuo aiempi ollut suoraan noottina sulle vaikka laitoinkin sen tuohon lainauksen alle. :D Moni vain tuppaa jostain syystä vetämään herneen nenuunsa jos toinen ei tykkää samoista säädöistä, malleista tai merkeistä kuin mistä itse tykkää. Vaikka nehän ovat pelkästään subjektiivisia kokemuksia ja mielipiteitä/tottumuksia.. eivätkä kerro niistä edellä mainituista yhtään mitään. Eikä niitä pitäisi ottaakaan kritiikkinä tai dissauksena itse tai omia suosikkemerkkejään kohtaan. Mulle on henkilökohtaisesti ihan yhdentekevää vaikka joku soittelisi kaikkein mieluimmin jollain todella ohkaisella tikkukaulalla, lättänällä radiuksella, jumbonauhoineen, koverretun otelautansa kanssa ja tykkäisi vielä aktiivimikeistä. Tällaiselle soittajalle nuo minun kamat olisivat varmasti todellinen painajainen. :D Onhan musaakin paljon erilaista... ja minusta on ihan älyttömän hienoa että on mahdollisimman paljon eri tyylejä ja tapoja itsensä ilmaisuun.
 
No niin, sullahan on sama kieltenkorkeus kun mulla. :) Minustakin tuo on aika passeli. Minkä paksuisia kieliä muuten käyttelet nykyään?

Gabe: Riippuu tietty paljon kitarasta ja soittajastakin. Kyllähän kovat blues heebot vetelee ihan älyttömiä bendejä vintage stratoillansa.
 
Lähinnä tässä olikin kyse tuon actionin ja radiuksen keskinäisestä suhteesta. Satuinpa eilen törmäämään tähän asiaan kun ainoa äänityspajalla ollut sähkis oli strato, josta on kaularauta säätämättä. Aiheutti sen, että about 8-14 nauhaväleissä bendit hirtti kiinni eli joku seuraavista nauhoista sammutti kielen jossain vaiheessa. Sama homma käy väistämäti soittajasta riippumatta jos käyttää liian matalaa actionia radiukseen nähden.

Kielten korkeudesta vielä. Mulla on näin:
 
Ala e
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5738957/Action%201.jpeg
 
Ylä e
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5738957/Action%202.jpeg

s8na: EHX Big muff ja mxr distortion+. Ihme pöristimiä.
 
Noista vaan tulee helposti laitettua liikaa surinaa. Maltillisilla säädöillä vallan mukavia.

Kefiiri:
Mutta Simble... höh. Puoli päivää sai ruuvata että löytyi tolkun rutinat. Yleensä aina kun löysi edes jotenkin käyttökelpoiset säädöt, sai huomata soundin vielä rutkasti paranevan kun polkaisi värkin pois päältä :)
 
Simbleä en ole koskaan kokeillut...
 
Itse olen laittanut niin vahvareista kuin efekteitäkin sellaisen merkille, että jos siitä ei saa sitä hyvää soundia pienellä ruuvaamisella...Niin korva jotenkin turtuu niihin erilaisiin ääniin. Sitten kun on sitä todella monipuolista vehjettä taikka ihan yksinkertaistakin(olipa se sitten efekti tai vahvistin) käännelyt ja ruuvannut puolikin tuntia, niin yleensä siitä ei enää saa edes sitä soundia mistä lähettiin. Soundit tahtoo vaan huonontua, mitä enemmän niitä etsii ja vääntää.
Siksi itse tykkään yksinkertaisista asioista. Monikanavaiset putkinupit joissa on joka kanavalle kauhea määrä erilaisia säätöjä ja vielä lisäksi erilaisia muitakin korostus nappuloita ja kytkimiä...ei oikein enää kiinnosta, eikä ole hermoja ja mielenkiintoakaan.
VHT:n Pitbull nuppi oli joskus ja siinä oli vaikka minkälaisia soundeja, mutta jotenkin minulle liian vaikea käyttää. Soundit vain huononivat kun yritti parempaa etsiä, vaikka siitä nupista olisi taatusti saanut hyviäkin soundeja vaikka kuinka ja paljon.
Siksipä sitten palasin itselle tuttuu Peaveyn VTM 60 nuppiin, jota olin tottunut käyttämään ja se onkin huomattavasti yksinkertaisempi peli. Senkin kanssa kyllä meni oma aikansa aikoinaan.
Monikin vahvistin kun pitää laittaa erilaisiin säätöihin pienellä volumella ja yksinsoittaessa, jos vertaa bändisoittoon ja isompiin volumeihin.

mpekkanen: Sitten kun on sitä todella monipuolista vehjettä taikka ihan yksinkertaistakin(olipa se sitten efekti tai vahvistin) käännelyt ja ruuvannut puolikin tuntia, niin yleensä siitä ei enää saa edes sitä soundia mistä lähettiin. Soundit tahtoo vaan huonontua, mitä enemmän niitä etsii ja vääntää..
 
Näin mulla Simblen kanssa kävi. Editoin koko Simble-mollauksen pois, mutta olit tietysti ehtinyt lainaamaan :D
 
Vehje oli mulla vain kokeiltavana. En löytänyt mitään sellaista sointia mitä olisin halunnut kokeilla bändin kanssa. Ilman efektiä kuulosti tosiaan aina paremmalta.

tender.insanity: Kielten korkeudesta vielä. Mulla on näin:
 
Ala e
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5738957/Action%201.jpeg
 
Ylä e
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5738957/Action%202.jpeg
 
Aika korkealla näyttää olevan vai onko tuo vain optinen harha... Ei vain pysty hahmottamaan tuon plektran avulla.
 
Tässä on näppärä työkalu kielten ja mikkien korkeuden mittaamiseen:
http://www.ebay.de/itm/Stainless-st … h=item41a90bfe70:g:2JAAAOSwYmZXFKM-
 
Omassa PRS:ssä taitaapi olla kielet tällä hetkellä E 1,5...1,75mm ja e 1,25mm korkeudella 12. nauhan kohdalla. Kielet saisi kyllä alemmaksikin ilman särinöitä, mutta bendaaminen vaikeutuu jos ohuita kieliä laskee liikaa. Pojan Fernandes Dragonfly-kitarassa saisi kielet ehkä vielä matalammalle ja bendauskin onnistuisi todella matalalla actionilla, sillä siinä on jumbo- tai extrajumbonauhat, jolloin sormen pää ikäänkuin tarttuu kieleen paremmin kuin vintagenauhoilla.
 
Ai niin, alkuperäiseen aiheeseen liittyen voin todeta että huonoissa säädöissä olevat kitarat eivät ole toimineet minulle. Ehkä huonoin muisto liittyy Squier Affinity-stratoon, jossa yksi mikki särisi cleanilläkin, kaula oli liian ohut ja en osannut säätää kitaraa pätkääkään, jolloin relief oli varmaan mitä sattuu ja action väärä. Myin sitten pois ja ostin J&D LP:n tilalle. Se tuntui oikealta kitaralta Affinityn jälkeen. Oli varmaankin säädöt vahingossa jo suunnilleen oikein heti kun vain viritin kitaran. Nykyään onneksi ymmärrän jo jonkin verran kitaran säätämisestä.
 
Niin ja toinen kitara joka ei sopinut mulle lainkaan, oli Ibanez RG321 vai mikä se kaikille suositeltu aloittelijamalli nyt olikaan. Sain kitaran halvalla joten Sulo Vileninä ostin sen. Kaula oli niin ohut että sain soittaessa melkein jännetuppitulehduksen. Myyntiin meni. Eli mulla ei toimi liian ohuet kaulat kitaroissa. Jokaisen pitää aina itse kokeilla mikä toimii ja mikä ei. Ei voi pelkän muusikoiden.netin kollektiivisen suosituksen perusteella ostaa.
 
-iec

Juzpe: Lähinnä tässä olikin kyse tuon actionin ja radiuksen keskinäisestä suhteesta. Satuinpa eilen törmäämään tähän asiaan kun ainoa äänityspajalla ollut sähkis oli strato, josta on kaularauta säätämättä. Aiheutti sen, että about 8-14 nauhaväleissä bendit hirtti kiinni eli joku seuraavista nauhoista sammutti kielen jossain vaiheessa. Sama homma käy väistämäti soittajasta riippumatta jos käyttää liian matalaa actionia radiukseen nähden.
 
No mikä sinun mielestäsi on liian matala action 7,25" radiukseen nähden?

Gabe: No mikä sinun mielestäsi on liian matala action 7,25" radiukseen nähden?
 
Eihän asiaa minulta kysytty, mutta liian matala action on tosiaan se, kun kieli venytettäessä demppaantuu nauhoja vasten.

Gabe: No mikä sinun mielestäsi on liian matala action 7,25" radiukseen nähden?
 
Sellainen, että suuren terssin bendissä kieli sammuu seuraavia nauhoja vasten.
 
Asiaan vaikuttaa satulan korkeus, kaulan relief, tallan korkeus kielisetti ja se minkä nauhavälin kohdalla reliefin "matalin" piste sijaitsee. Noilla tiedoilla asian pystyy ihan itsekin laskemaan.

Juzpe: Sellainen, että suuren terssin bendissä kieli sammuu seuraavia nauhoja vasten.
 
Asiaan vaikuttaa satulan korkeus, kaulan relief, tallan korkeus kielisetti ja se minkä nauhavälin kohdalla reliefin "matalin" piste sijaitsee. Noilla tiedoilla asian pystyy ihan itsekin laskemaan.
 
M.netmäisesti sekaannun vielä asiaan: ei kai satulan korkeus vaikuta tuohon juttuun?

Kefiiri: M.netmäisesti sekaannun vielä asiaan: ei kai satulan korkeus vaikuta tuohon juttuun?
 
Mietin asian laskemista/ mallintamista samalla kun kirjoitin, niin se tieto ainakin mallin laatimiseen tarvitaan.

iec: Aika korkealla näyttää olevan vai onko tuo vain optinen harha... Ei vain pysty hahmottamaan tuon plektran avulla.-iec
 
Joo, on mulla semmoinen ibanezin mittatikku paikassa x.
 
Mutta joo, itse tykkään kun kielet on korkealla. Ei liian korkealla kuitenkaan.

Kefiiri: Eihän asiaa minulta kysytty, mutta liian matala action on tosiaan se, kun kieli venytettäessä demppaantuu nauhoja vasten.
 
Näin olen myös tähän asti toiminut. :)
 

 
Juzpe: Sellainen, että suuren terssin bendissä kieli sammuu seuraavia nauhoja vasten.
 
Asiaan vaikuttaa satulan korkeus, kaulan relief, tallan korkeus kielisetti ja se minkä nauhavälin kohdalla reliefin "matalin" piste sijaitsee. Noilla tiedoilla asian pystyy ihan itsekin laskemaan.
 
Olen ulkoistanut nuo pähkäilyt paikalliselle soitinrakentaja mestarille, käytän nuo kitarani siellä pari kertaa vuodessa siellä näytillä/säädettävänä. Olen antanut ohjeeksi että niin matalalle kuin hän saa niin ettei soitto kärsi tai ilmene särinää, ja hyvä se on kyllä ollut. Sen verran se kommentoi että alle 1,5mm ei pysty enää laittamaan ilman ongelmia. Kuulemma on aika paljon kitarakohtainenkin tuo juttu. Se CS Strato mikä mulla oli joku vuosi sitten saatiin säädettyä 1,9-1,7mm actioniin niin että oli vielä hyvä, tuo Mojo on ollut nyt pikkuisen matalammalla.
 
Tuo VSOP mulla on tosiaan tarkoituksella vähän eri säädöissä ja spekseillä.

Gabe: Olen ulkoistanut nuo pähkäilyt paikalliselle soitinrakentaja mestarille, käytän nuo kitarani siellä pari kertaa vuodessa siellä näytillä/säädettävänä.
 
Itselläni on tapana säätää itse. Syy: 3 sähkistä aktiivikäytössä, säädöt 2-3 kertaa vuosi per kitara, eli 6-9 säätökäyntiä vuosi, about 50-70 egua/ kerta, eli 300-630 egua vuosi säästöä ku itte tekee.

Juzpe: Itselläni on tapana säätää itse. Syy: 3 sähkistä aktiivikäytössä, säädöt 2-3 kertaa vuosi per kitara, eli 6-9 säätökäyntiä vuosi, about 50-70 egua/ kerta, eli 300-630 egua vuosi säästöä ku itte tekee.
 
Onhan se ymmärrettävää jos on paljon kitaroita, se nielee helposti aika kasan rahaa. Mulla on vaan nuo kaksi kitaraa, eivätkä nekään kaipaa paljon säätöä vuoden mittaan. Kaksi kertaa vuodessa on ollut hyvä ylläpitosäädöille, neljästi käytän näytillä (ei maksa mitään). Lisäksi tuo Kärnä saa noista aina niin älyttömän mukavasoittoiset niin siihen mielellään panostaa... ja tukeehan siinä samalla paikallista pienyritystä.

Öö.. jos kitara on kerran säädetty ammattilaisen toimesta kuntoon, ei kai sitä tarvitse muuta kuin kielet vaihtaa ja puhdistaa&öljytä otelauta kerran vuodessa (ellei ole sellainen että ei saa öljytä) ja ehkä siinä samalla nauhojen kevyt kiillotus. Niin ja tietysti pari kertaa vuodessa kaularaudan säädön tarkistus jos kaula elää kosteusprosentin&lämpötilan mukaan.
 
En nyt ymmärrä miten kitara muuten tarvitsisi monta kertaa vuodessa kitarasepän tekemää huoltoa, mutta selventäkää nyt mulle ihmeessä asiaa. Ainoa mikä tulee mieleen on että jos kitaraa kolhii tai sattuu jokin muu hazardi että joutuu oikeasti korjaamaan. Tai sitten siinä vaiheessa jos nauhat kuluvat kuopille tai satulaurat kuluvat yms. Luulisi että ei nyt ihan yhdessä vuodessa mene ihan tärviölle normaalin kulumisen takia.
 
EDIT: siis kieliä joutuu vaihtamaan varmaankin useammin kuin kerran vuodessa :D
 
EDIT2: Nyt luin tarkemmin ja jos Gabe saa ilmaiseksi tarkistuttaa kitaran useamman kerran vuodessa, niin onhan se mukava rupatella kitaroista samalla kitarasepän kanssa kun vie kitaran huoltoon ja hakee sen sieltä.
 
-iec

iec: Öö.. jos kitara on kerran säädetty ammattilaisen toimesta kuntoon, ei kai sitä tarvitse muuta kuin kielet vaihtaa ja puhdistaa&öljytä otelauta kerran vuodessa (ellei ole sellainen että ei saa öljytä) ja ehkä siinä samalla nauhojen kevyt kiillotus. Niin ja tietysti pari kertaa vuodessa kaularaudan säädön tarkistus jos kaula elää kosteusprosentin&lämpötilan mukaan.
 
En nyt ymmärrä miten kitara muuten tarvitsisi monta kertaa vuodessa kitarasepän tekemää huoltoa, mutta selventäkää nyt mulle ihmeessä asiaa. Ainoa mikä tulee mieleen on että jos kitaraa kolhii tai sattuu jokin muu hazardi että joutuu oikeasti korjaamaan. Tai sitten siinä vaiheessa jos nauhat kuluvat kuopille tai satulaurat kuluvat yms. Luulisi että ei nyt ihan yhdessä vuodessa mene ihan tärviölle normaalin kulumisen takia.
 
EDIT: siis kieliä joutuu vaihtamaan varmaankin useammin kuin kerran vuodessa :D
 
-iec
 
Joo, siis sellaisen kunnon säädön jälkeen kyseessä ovatkin enemmän tuollaiset ylläpitosäädöt ja tarkistus. Ei siinä kauaa mene eikä se ole paljon maksanut, aina ei ole tarvinnut edes tehdä mitään:
 
http://musitec.fi/index.php?pageid=11&aid=35&lang=fi
 
Tuo on tuossa lähellä treenistä niin on kätevä aina pari pari kolme kertaa vuodessa käyttää näytillä ja jauhaa paskaa. Kärnä tarkistaa kyllä kaikilta ilmatteeksi tarvitseeko soitin säätöä vai ei, lukee ihan siellä sivuillakin muistaakseni.. reilu mies.