Moi.
Ibleeddust: Onkohan kenelläkään hajua kun omistan vanhan landolan joka ollut pölyttymässä. Lukee s-23 sisällä mutta en löyd tietoja kyseiselle landolalle..onko arvokas vai? /missä kannattaisi myydä kysestä kitaraa :) kiitos paljon nyt jo! Vanhaan teinilehtien kirjeenvaihtoilmoituksen henkeen: Foto olis kiva.
Ja
http://www.landola.fi/ kautta saanee kysyttyä nykyomistajaltakin josko infoa löytyisi.
Samaa mieltä kuin
discominister yllä, yleisesti ottaen ei juurikaan rahallista arvoa.
Jollei kyseessä ole firman alkupään tuotantoa.
Etäveikkauksena 70-luvulla ja sen jälkeen tehdylle kymppi, kaks jos kyseessä on nylonkielinen peruskoulumalli.
Metallikielinen on usen hivenen halutumpi (tuplahinta?) vaikkakin säädettävän kaularaudan puuttuminen tekikin monet Landolat seinäkoristeiksi jo alkutaipaleellaan.
Kierokaulainen on melkolailla arvoton koska niistäkään ei steampunk-taiteilijoilla juuri pulaa ole.
Itsellä on muutama 12 kielinen jäänyt seinälle, ja en ainakaan itse moisista viittä kymppiä enempää maksaisi.
Nylonkilisen pitäisi olla todella erikoinen että kymppi irtoaisi, sen verran on meikäläisen ikäluokalle jäänyt peruskoululandola-antipatioita.
Tunnearvo onkin vanhoissa Landoloissa usein se määräävä tekijä, eikä ainakaan omasta mielestä millään tavalla väheksyttävä asia.
Tunnearvon muuttaminen ostajan maksuhalukkuudeksi onkin sitten toinen juttu :).
Tokihan noista 70-80-luvun tekeleistäkin pyydetään suuria summia, mutta vuotuisten valmistusmäärien ollessa kymmeniä tuhansia, korkeista vientimääristä huolimatta tänne meillekin on jäänyt verraten paljon materiaalia. Eli harvinaisuuksista on harvoin kyse.
MUTTA.
Landola on kautta aikojen tehnyt kaikkea erikoisempaa, mm. 2 kaulaisia akustisia, puoliakustisia, bassoja, erikoismalleja jne. joten jo kärkeen kaipailemani kuva helpottaisi huomattavasti haarukointia.
20 sarjan numero ei toki kummoisia anna odottaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä ;).
T:Samuli
Ibleeddust
discominister
Tailor Pale