| Aihe: kuinka nero luo teoksensa? | |
|---|
|
megatherium: en tunne lainkaan beatlesin tuotantoa koska pop musiikki ei kiinnosta minua vaan ainoastaan klassinen musiikki joka tuottaa suvereenisti korkeampia ja ylevämpiä psykofyysisiä tiloja ja tahtomisen ulos tajunnasta tungetuksi tulemisen transsinnomaisia ja pakahduttavia kokemuksia kuin pop musiikki.
Kannattaisi tutustua ja parasta kiinnostaa, jos ylipäätänsä musiikista on kiinnostunut. Muuten joudumme lukemaan tämmöistä elitististä kuvotusta.
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä." | |
jazzmies: Kannattaisi tutustua ja parasta kiinnostaa, jos ylipäätänsä musiikista on kiinnostunut. Muuten joudumme lukemaan tämmöistä elitististä kuvotusta.
Plussa tärähti. | |
jazzmies: Kannattaisi tutustua ja parasta kiinnostaa, jos ylipäätänsä musiikista on kiinnostunut. Muuten joudumme lukemaan tämmöistä elitististä kuvotusta.
Ei myöskään kannata duumata klassisen musiikin harrastajia (ja/tai ammattilaisia) nimimerkki megatheriumin suoltaman hölynpölyn perusteella. Hän ei edusta minkääntasoista musiikin tuntemusta tai osaamista, minkä pitäisi olla ilmeistä kirjoitusten sisällön perusteella.
Tuossa tapauksessa on pikemminkin yksi kiihkeä ja umpimielinen fanittaja, jolla perusteettoman suuret käsitykset omasta asiantuntemuksestaan. Vähän kuin ne vanhat äijät, jotka luulevat tietävänsä paremmin ja huutelevat lätkäkatsomosta koko ajan ohjeita valmentajille ja pelaajille.
Laudoista takki päälle vaan, sitten sä kelpaat manalaan. |  megatherium
26.08.2016 16:27:38 (muokattu 29.08.2016 00:25:55) | |
|
LesPaul70: Ei myöskään kannata duumata klassisen musiikin harrastajia (ja/tai ammattilaisia) nimimerkki megatheriumin suoltaman hölynpölyn perusteella. Hän ei edusta minkääntasoista musiikin tuntemusta tai osaamista, minkä pitäisi olla ilmeistä kirjoitusten sisällön perusteella.
Tuossa tapauksessa on pikemminkin yksi kiihkeä ja umpimielinen fanittaja, jolla perusteettoman suuret käsitykset omasta asiantuntemuksestaan. Vähän kuin ne vanhat äijät, jotka luulevat tietävänsä paremmin ja huutelevat lätkäkatsomosta koko ajan ohjeita valmentajille ja pelaajille.
kyllä oma kokemus musiikista kertoo enemmän kuin sata kliseetä. Les paul se taitaa hölynpölyä suoltaa edustamatta minkääntasoista musiikin ymmärtämystä. Taidan olla vieläpä ainoa jonka mielipiteet ovat omia eikä muilta plagioituja.
Vuosikymmenten ajan klassista kuunnelleena todellakin omaan jonkintasoisen musiikin ja säveltäjien teosten tuntemuksen ja kykenen vastaanottamaan, kokemaan ja omaksumaan syvällisesti objektiivisessa havainnossa josta tahto on pois tungettu, korkealaatuiseen taidemusiikkiin valetun puhtaan mielteen alueelle heijastuneen älyn mukaisen objektivoidun tunteen ja tahdonliikkeet ja maailman syvimmän olemuksen,sen olemuksen sinänsä.
Usein olen vielä lainannut musiikkititeilijöiden teosanalyysejä ja musiikkikirjailijoiden musiikkikirjoituksia joiden luulisi vastaavan jotakin asiantuntemusta musiikista ja sekä sisäistä käsitystä siitä toisin kuin les paul väittää. Ehkä hän luulee ymmärtävänsä musiikkia paremmin kuin esmes Professori salmenhaara, haapanen ym.jotka Olivat musiikin huippuammattilaisia. Melartin on suurimpia jollei suurin sinfonikko suomessa, emotionaalisesti kuitenkin vaikuttavin.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
Ennen nero ja muut säveltäjät hankkivat sulkakynän, mustetta ja nuottipaperia. Nykyään taitavat suosia jonkinlaista nuotinnussoftaa muistiinpanovälineenä. | |
gary field: Ennen nero ja muut säveltäjät hankkivat sulkakynän, mustetta ja nuottipaperia. Nykyään taitavat suosia jonkinlaista nuotinnussoftaa muistiinpanovälineenä.
Veikkaanpa, että jos ns. "sulkakynäaikana" olisi ollut nykyiset mahdollisuudet toteuttaa nuotinkirjoitusta ja koko sovituksiin liittyviä toimia eri partituureineen, niin niitä olisi käytetty meilläkin ja esim. mm. Sibeliuskin sävellystoimissaan. Tämä näin entisen tanssimuusikon näkökulmasta ajatellen ja esiintuoden kykylaitteillaan rallejaan tehden ja niitä luoden, sekä kaupaten, esiintuoden.
" Kunka nero luo teoksensa"-otsikkokysymykseen vastaisin vielä, että populaarimusiikin eri genreistä löytyy paljon hyviä, jopa sinfonisia teoksia, jos osaa vain etsiä ja sovittaa niitä isoille kokoonpanoille. Minä en osaa. Neroutta voi olla /onkin, luoda pienikin teos, asettaa se raameihinsa uskottavin tekijöin ja muusikoin, jotka aiheuttavat nautittavia kuulemistunnetiloja kautta koko maailman monenlaista musiikkia kuunteleville eri ihmisille.
Kun kuuntelee upeaa viihdemusiikkia isoine pändeineen, kuten vaikkapa esim. Frank Sinatran ja Nat King Colen taikka vaikkapa bossanovan isän A.B. Jobinin tuotantoa, niin ainakin minulla kunnioitus heitä kohtaan on hyvin suuri. Muitakin esimerkejä kyllä löytyy. Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan ja
jos on vain valmis vastaanottamaan, eikä kuuloelimiään ennakkoluuloineen sulkemaan.
Lopuksi: "Kylla hyvä iskelmä aina huonon sinfonian voittaa" (lainattu toteama ja kenen lie oivaltama )
Jätän tämän palstan osaltani mullle lisäkommentoitavaksi erilaisine näkemyksineen. Toivotan kaikille tällä palstalla käyville vierailijoille hyvää alkavaa syksyä kaikissa toimissaan musiikkinsa parissa ja palaan omalle, omimman genreni sivulle / sivuille omine näkoalanäkemyksineni. :) | |
Eläkeläissoittaja: Veikkaanpa, että jos ns. "sulkakynäaikana" olisi olisi ollut nykyiset mahdollisuudet toteuttaa nuotinkirjoitusta ja koko sovituksiin liittyviä toimia eri partituureineen, niin niitä olisi käytetty meilläkin ja esim. mm. Sibeliuskin sävellystoimissaan. Tämä näin entisen tanssimuusikon näkökulmasta ajatellen ja esiintuoden kykylaitteillaan rallejaan tehden ja niitä luoden, sekä kaupaten, esiintuoden.
Välineitähän ne ovat, liittyen eri aikakausiin, ei niihin liity arvoasetelmaa. Siinä missä nykypäivän prosaisti turvautuu tekstinkäsittelyyn, käyttää säveltäjä tarkoitukseen soveltuvaa ohjelmaa. No, jääriäkin on, mutta monotonisten työvaiheiden läpikäyminen ei itsessään tuo lopputulokseen sitä eikä tätä. |  musamies
04.10.2016 00:29:37 (muokattu 04.10.2016 00:37:01) | |
|
megatherium: en tunne lainkaan beatlesin tuotantoa koska pop musiikki ei kiinnosta minua vaan ainoastaan klassinen musiikki joka tuottaa suvereenisti korkeampia ja ylevämpiä psykofyysisiä tiloja ja tahtomisen ulos tajunnasta tungetuksi tulemisen transsinnomaisia ja pakahduttavia kokemuksia kuin pop musiikki.
Itse puolestani olisin odottanut mieluummin jotain klassiseen viittavaa kun Lahdessa suuren suihkulähteen luona kuulin uutta musiikkivalikoimaa. Diggailen siis sitä musiikkia, missä on tilanteeseen sopivat fiilikset.
Ei toisaalta häirinnyt ollenkaan vaikka vähän pidemmällä automatkalla kun piti ratissa olla virkeäni sattui radio Nostalgia ja sieltä tuli pirteää, mutta kuitenkin jo aika perinteikästä rokkia tai poppia. Taisin jotain laulella mukanakin.
Kun kuuntelee upeaa viihdemusiikkia isoine pändeineen, kuten vaikkapa esim. Frank Sinatran ja Nat King Colen taikka vaikkapa bossanovan isän A.B. Jobinin tuotantoa, niin ainakin minulla kunnioitus heitä kohtaan on hyvin suuri. Muitakin esimerkejä kyllä löytyy. Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan ja
Näkisin näissä hyvänä puolena, että motivaatiota tulee kun voi itse myös treenata noita. Kynnys ei ole liian suuri. Monessa oikein hienossa klassisessa helmessä on korkea kynnys esittämiseen.
En tiedä onko niin tärkeää olla mikää musiikin asiantuntija kun hyvän biisin oli se sitten klassista tai muuta voi tunnistaa ihan vaan fiilispohjalta vaikka jo lapsena. Toiset biisit on monimutkaisempia kuin toiset ja niitä pitää pureskella enempi. Toisaalta liian yksinkertaisista biiseistä on hankala saada hyviä fiiliksiä ainakin jos itseä kiinnostaa oppia uutta. | |
En tiedä onko niin tärkeää olla mikää musiikin asiantuntija kun hyvän biisin oli se sitten klassista tai muuta voi tunnistaa ihan vaan fiilispohjalta vaikka jo lapsena. Toiset biisit on monimutkaisempia kuin toiset ja niitä pitää pureskella enempi. Toisaalta liian yksinkertaisista biiseistä on hankala saada hyviä fiiliksiä ainakin jos itseä kiinnostaa oppia uutta.
Oikein hyvin todettu. :)
| |
Eläkeläissoittaja: Oikein hyvin todettu. :)
Katselin netistä, että esim. ooppera Carmen näyttää olevan vuodelta 1875 ja kyllä meikäläinenkin pystyy loilottemaan sitä Toreador kohtaa, jossa samaa toistetaan. Joissain vanhahkoissa biiseissä on jonkin verta kynnystä, että menis hyvin.
Mieleenpainuva biisi kuitenkin joiltain osin siinä missä joku vähän nykyaikaisempikin hitti.
Oopperoissa nuorempana ehkä vierastutti jonkin verta laulutapa. | megatherium
23.10.2016 16:05:40 (muokattu 05.11.2016 00:00:51) | |
|
sinfoniaorkesterit esittävät älyllisintä, emotionaalisesti vaikuttavinta ja kultivoituneinta musiikkia mitä maailmassa on koskaan sävelletty, suuria ja pakahduttavan kauniita sinfonioita absoluuttisen musiikin ja länsimaisen taiteen korkeimpana muotoilmentymänä, eivätkä mitään ylen kaavamaista, pinnallista ja turhanpäiväistä sentimento poppia ajankuluksi ja surkeaksi taustamusiikiksi..
Korkeakulttuuria ja korkeimpia ihmiskunnan saavutuksia edustava klassinen taidemusiikki hienoimmillaan yltää häikäiseviin korkeuksiin ja sielun sisimpiin sopukoihin puhtaan mielteen alueelle heijastuvina älyn mukaisine tahdonliikkeiden vastineina taidokkaassa arkkitehtonisessa muotoajattelussaan.
Melartin on, kuten todettua, ehdottomasti sibbeä vaikuttavampi, uskottavampi ja valovoimaisempi sinfonikko postromanttisen saksalaisen sinfonikkokoulukunnan traditiolle ominaisessa emotionaalisessa voimassaan, melodisten linjojensa ylevässä kauneudessaan, teemojensa kontrapunktisessa käsittelyssä ja musiikin pakahduttavassa hehkussa ja paatoksessa, vaikka toden totta myös tuukkasenkin sinfoniset monumentit korventavat sydämen karrelle pitkälinjaisten ja upeasti kaartuvien lauluteemojensa hehkuvalla lyyrisellä kauneudellaan suvereenisti sibben frigidiä ja steriiliä klassismia vakuuttavammin, jonka sävelkieleen ja syntaksiin ei professionalistinen, kompleksisten ja laajojen romanttisten suurten lauluteemojen käyttö ole milloinkaan kunnolla istunutkaan melodisten oivallusten heikkoudesta ja myöhäissinfonioissaan klassismia uudelleen idealisoivista esteettisistä pyrkimyksistä johtuen motiivityöskentelyä painottavassa temaattisen kasvuprosessin ja alkuitujen metamorfoosimaisen transformaatiotekniikan periaatteessaan, joka teoreettishypoteettisesta konseptiostaan huolimatta ei tuottanut tyydyttäviä tuloksia realisoiduttuaan ideatasolta valmiiksi konseptiksi, lopullisen teoksen muotoon, vaan pikemminkin sibben tyyli on lähellä anakronistisia minimalistisia ideaaleja motiivisessa tautologisuudessaan kudosteknisellä tasolla.
Mutta, leiviskä, pesonen, aaltonen, linko, linnala, karjalainen, tuukkanen ym. Sävelten mestarit ovat fasinoivampia, tuoreempia ja kiehtovampia sinfonikkoja pakahduttavassa kauneudessaan kuin vaisu sibbe kitschinomaisessa ilmaisussaan josta ekspressiivinen melodinen kauneus ei lyhyiden kolmisävelaiheiden mosaiikkia suosivalta viljelyltä liiemmin silmään pistä.
Sibbe ja hänen saamansa naurettavan suuri status ovat lähinnä vain pelkkä kuriositeetti ja surullinen osoitus kansakunnan arvokkaan kulttuuriperinnön turmelemisesta yhden kliseemäistä kitchitaidetta edustavan amatöörikompositöörin surkean valheen alttarille vaikka olkoonkin että popmusiikki onkin surkeinta sekundaa mitä kukaan on koskaan säveltänyt.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | megatherium
31.10.2016 15:37:00 (muokattu 12.11.2016 22:55:21) | |
|
jazzmies: Kannattaisi tutustua ja parasta kiinnostaa, jos ylipäätänsä musiikista on kiinnostunut.
korkeakulttuuria edustavista taiteista jaloin, evokatiivinen ja apoteoosimainen subliimi klassinen taidemusiikki, kuten mozart joka puhuu dionyysisen hurmion kieltä aivan toisissa ja korkeammissa sfääreissä kuin mikään alakulttuuria edustava primitiivinen popmusiikki milloinkaan, joka ei ole aitoa saati millään tavoin syvällistä, merkittävää tai suurta musiikkia lainsinkaan, päinvastoin, kaikkea muuta, ja siksi se halpahintaisilta tyylikeinoiltaan ihmisen reseptiokykyä ja älykkyyttä aliarvioivassa simppelissä struktuurissaan ja yleisön kosiskelussaan sentimentaaliselle ja pinnalliselle kertakäyttöviihteelle tyypillisessä soivassa repetitiivisessä ja tautologisessa äänikulississaan tai-maisemassaan taustamusiikkina on kaikkinensa varsin epämiellyttävä ja epäilyttäväkin musiikillisen raiskaamisen lajimuoto lyömäsoitinten luomaa mekaanisen monotonisesti ja tasaisesti jumputtavaa, korostetun läpitunkevaa ja miltei osoittelevan päällekäyvää rytmitaustaa vasten, jos sitä siksi haluaa kutsua, jo nuorena mozartin nerouden korkeimmat huiput tiedoitsemisen puhtaan subjektin tahdosta irtautuneen älyn puhtaan mielteen alueella objektiivisessa havainnossa älyn mukaisten objektivoitujen tahdonliikkeiden vastineiden objektiivisen olemuksen sinänsä tiedoinneena tahdolle uskottomaksi tulleen ja siitä erkaantuneen älyn tunkiessa tahtomisen ulos tiedoitsemisen puhtaan subjektin tajunnasta tahdonliikkeiden heijastuessa puhtaan mielteen alueelle kiihdyttäen vain näiden älyn mukaisia vastineita kokiessamme katharsiksen
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | megatherium
08.11.2016 22:13:05 (muokattu 11.11.2016 22:54:28) | |
|
musamies: Itse puolestani olisin odottanut mieluummin jotain klassiseen viittavaa kun Lahdessa suuren suihkulähteen luona kuulin uutta musiikkivalikoimaa. Diggailen siis sitä musiikkia, missä on tilanteeseen sopivat fiilikset.
minulle ajattomassa ja subliimissa klassisessa taidemusiikissa on tärkeintä sen kompetenssi tyydyttää emotionaalisten kokemusten tarpeita ja varsinkin wieniläisklassisen tyylikauden täysklassismin ja mozartin kyky tuottaa voimakkaita korkeammanasteisia transsinomaisia transsendentaalisia psykofyysisiä tiloja, joka on suurten musiikillisten nerojen vertaansa vailla olevan suurten mittojen objektivoimiskyvyn ja kyvyn reprodusoida näiden psykofyysisten tilojen sisimmän olemuksen tulosta, johon suinkaan läheskään kaikki aikaisemmat tai myöhäisemmät suuretkaan säveltäjät eivät ole kyenneet, sitä heikommin mitä uudemmasta, usein atonaalisesta, sävellajittomasta musiikista, sarjallisesta, jälkisarjallisesta tai spatiaalisesta spektraalimusiikista on kyse koska siltä puuttuu yleisesti hyväksytty emotionaalinen referenssisysteemi.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
megatherium: tautologisessa
tiedoitsemisen puhtaan subjektin tahdosta irtautuneen älyn puhtaan mielteen alueella objektiivisessa havainnossa älyn mukaisten objektivoitujen tahdonliikkeiden vastineiden objektiivisen olemuksen sinänsä tiedoinneena tahdolle uskottomaksi tulleen ja siitä erkaantuneen älyn tunkiessa tahtomisen ulos tiedoitsemisen puhtaan subjektin tajunnasta tahdonliikkeiden heijastuessa puhtaan mielteen alueelle kiihdyttäen vain näiden älyn mukaisia vastineita kokiessamme katharsiksen
Jätän tämän vain tähän.
Funkånaut: Noi naisten halut kuulostaa kyllä melko paljon luodilta mukesin katossa poistutettuja varusmiehiä kutittelemassa eiku mun perseeseen. | |
Eläkeläissoittaja: Ok. Ei minullakaan ole mitään klassista musiikkia vastaan tai länsimaista taidemusiikkia, jos ilmaisu on oikeampi. Hyvästä popmusiikista toki pidän kuten myös esim. Sibeliuksen teoksista. Makunsa kuölakin. :)
minulle melartin, tuukkanen, leiviskä, aaltonen, ranta, karjalainen, saikkola jne ovat lähellä sydäntä mm.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | megatherium
13.11.2016 16:44:08 (muokattu 13.11.2016 23:50:20) | |
|
Vessajono: Jätän tämän vain tähän.
se onkin sitä korkeampaa musiikin metafysiikkaa, jonka vain älyköt taitavat.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
megatherium: se onkini sitä korkeampaa musiikin metafysiikkaa
Ei vaan tautologiaa.
Funkånaut: Noi naisten halut kuulostaa kyllä melko paljon luodilta mukesin katossa poistutettuja varusmiehiä kutittelemassa eiku mun perseeseen. | megatherium
14.11.2016 00:19:25 (muokattu 14.11.2016 21:55:13) | |
|
Vessajono: Ei vaan tautologiaa.
länsimainen klassinen taidemusiikki on vivahteikkain, kehittynein sekä korkeimmalle jalostettu musiikillisen ilmaisun muoto monitasoisessa professionalismissaan jonka ihmisäly on luonut ja mozart, bach ym. Korkeimpia älyjä koko maailmankaikkeudessa kun popmusiikki vain trviaalimusiikillinen kevyen viihteen nuori lajimuoto ilman historiallista perspektiiviä.
Poplaulujen useimmiten yksinkertaiset ja kaavamaiset säkeistämuotoiset rakenteet rytmismonotonisessa jumputuksessaan ja sentimentokarakterissaan ovat tautologista musiikillista ilmaisua ilman minkäänlaista vaihtelua.
Tuskin kukaan muu kuin schopenhauer itse on kyennyt pääsemään asian ytimeen musiikin metafysiikassaan jota en suinkaan kokonaisuudessaan ole tässä siteerannut tai soveltanutkaan. Vain muutamaa keskeistä ideaa taitehikkaasti varioinut. Mistä tahansa asiasta tulee tautologiaa, saman toistoa, kun sitä toistetaan tarpeeksi uutterasti ilman ajatusta.
Tieto-opillinen teoria kokonaisuudessaan on paljon kompleksisempi ja laajempi filosofinen järjestelmä kuin mitä parilla kontekstistaan irrallisella lauseella voidaan ilmaista. Tärkeintä on se idea ja neron objektiiviseen havaintoon perustuva korkein totuus jota nämä metafyysiset lauseet representoivat. Ne eivät ole vain sanahelinää, sanataiteella keikarointia tai merkityksettömiä käsitteitä.. Ideoiden käsittämisen edellytys on että tiedoitseva on tiedoitsemisen puhdas subjekti ja äly tunkee tahtomisen ulos tajunnasta.
Tässä itse asiassa ilmaistaan kiteytettynä koko eksistenssin magnum mysterium, koko se vaativin ja miltei yli-inhimillistä kontemplaatiota edellyttävä psykofyysinen ja emotionaalisälyllinen tahdon ja älyn erkaantumis prosessi joka reprodusoi artefaktiin focusoituneen objektiivisimman geniuksen absoluuttisen eksistenssin psykofyysisen olotilan joka on sanalla sanoen korkeiden ja jalojen taiteiden reseption produsoima katharsis, sielun kuorman kirvoittuminen ja valaistuminen neron älyn kirkkaudesta joka ilmaisee maailman objektiivisen olemuksen, sen olemuksen sinänsä.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | megatherium
14.11.2016 22:07:52 (muokattu 14.11.2016 23:55:54) | |
|
musamies: Katselin netistä, että esim. ooppera Carmen näyttää olevan vuodelta 1875 ja kyllä meikäläinenkin pystyy loilottemaan sitä Toreador kohtaa, jossa samaa toistetaan.
bizet ei ollutkaan mikään kehittelytaidon ja varioimisen mestari kuten saksalaiset virkaveljensä ja säveltäjäkollegat.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | megatherium
21.11.2016 17:06:57 (muokattu 23.11.2016 18:19:16) | |
|
melartin taitaa olla suomen nerokkain säveltäjä ja sinfonikko jonka miellekyky oli kehittynyt voimakkaammin mitä tahdon palveleminen edellyttää
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
