Elektroniikka ja soitinrakennus ›

73nd3r: Auttaaks sua tämä kytkentäkaavio, seuraat piuha piuhalta: http://support.fender.com/service_d … ier_DeluxeActive_JazzBassV_SISD.pdf
Ja jos sulla on erilainen niin muita löytyy täältä: http://www2.fender.com/en-FI/suppor … ringed-instruments-service-diagrams
 
Kiiitoos! En löytänyt itse noita piirrustuksia mistään. Nyt pelittää!!!

Tervehdys. Hankin itselleni vanhan Dynacord Eminent vahvarin ja sen kunto kiinnostaa. Soi ihan mainiosti, mutta haluaisin mielipiteen sisuskaluista. Omasta mielestä näyttää ihan siisitiltä mutta ajattelin kysäistä täältä osuuko linkin https://dl.dropboxusercontent.com/u … 7513642/Kuvia%20folder/Dynacord.jpg kuvasta jollekin silmään jotain hälyttävää. Seuraavaksi ohjelmassa on sisuskalujen putsaus paineilmalla ja imurilla.

bussoli: Tervehdys. Hankin itselleni vanhan Dynacord Eminent vahvarin ja sen kunto kiinnostaa. Soi ihan mainiosti, mutta haluaisin mielipiteen sisuskaluista. Omasta mielestä näyttää ihan siisitiltä mutta ajattelin kysäistä täältä osuuko linkin https://dl.dropboxusercontent.com/u … 7513642/Kuvia%20folder/Dynacord.jpg kuvasta jollekin silmään jotain hälyttävää. Seuraavaksi ohjelmassa on sisuskalujen putsaus paineilmalla ja imurilla.
 
Hyvältä näyttää. Elkot näyttää alkuperäisiltä ja tuskin enää omaavat alkuperäistä kapasitanssia. Mutta jos vahvistin toimii ja soundi on mitä pitääkin, niin ei muuta kun kovaa käyttöä vaan. Potikat kannatta suhauttaa putsaukseen sopivalla aineella samalla kun konehuone kerran on auki.
 
Noiden vanhojen piirilevykoneiden piirilevyt ovat etenkin putkien ympäriltä todella hauraat, eli ole putkien vaihdossa varovainen!

Tuossa dynacordissa oli hiukan treblet vähissä joten vaihdoin siihen uudet putket. Pistin päälle ja huomasin että toinen pääteputki ei ala hehkua, seurasi pieni välähdys putkessa rahina kaiuttimesta -> virrat pois. Mulla oli aikoinaan vanhassa bassmanissa samanlaista ongelmaa, ääni katkoi ja ratinaa/poksahtelua kaiuttimesta. Syynä tuohon oli löystynyt putken kanta. Nyt taittaa olla samaa vikaa koska uudet putket menevät paikoilleen kuin liukumalla ja heiluvat ollessaan paikoillaan.
 
EDIT. Uudet pääteputket joilla koitin tuota olivat JJ EL34L ja olivat siis todella löysästi kiinni kannassa, kokeilin tilalle myös vanhaa EHX EL34 paria jotka taas menivät tiukasti paikoilleen -> ääni tuli ja oli hyvä. Voisiko noissa JJ:n putkissa olla jotenkin pienemmät pinnit tms.?

Voi hyvinkin olla eroa pinneissä. Monasti johtuu siitä, että aikoinaan käytettiin tuumamitoitusta, joka sitten muutettiin epätarkasti milleiksi. Ja taisi vielä USA:n tuuma erota Englannin tuumasta.
 
Näkyy elkoista päätellen olevan vuodelta -62.Mulla on tollanen vm. -64.

SirElwood: Tästä on hetki kulunut kun näiden kanssa on viimeeksi paininut, mutta mieleen on jäänyt ettei standardiin kuulu 6,35mm TRRS liitin. Eli kaikki neljän kontaktin plugit ja jakit ovat 3,5mm. Niin sanottuja nato-liittimiä on ilmailupuolella, ja ovat helvatan hyviä. Tosin soitinlaitekäytössä ei yhteensopivuutta löydy. Tuosta alaspäin kelaten helikopteriliittimet -> neljän ja viiden kontaktin nexus-liittimet: http://www.paratronic.fi/ilmailujohdot.shtml
 
Yamahan sähkörummuissa on " TRRS-liitäntää käytössä. Pitäis saada duunattua muutama tuollainen kiinni useampaan TRS-liitäntään.
Täytyy varmaan vaan duunata sellainen boksi johon juotan johdot kiinni kiinteästi ja boksin kylkeen TRS-ulostuksia eteenpäin.

Puavali: Pätkä johtoa, kunhan on jonkinlainen maapisteen ja tallan välissä
Okei, eli ei pahemmin väliä millanen johto. Mikä tää maapiste oikein on? Eli siis mihin kohtaan tota potikka/kytkin-systeemiä kolvaan sen tallasta tulevan johdon?

Soittolapio: Okei, eli ei pahemmin väliä millanen johto. Mikä tää maapiste oikein on? Eli siis mihin kohtaan tota potikka/kytkin-systeemiä kolvaan sen tallasta tulevan johdon?
 
Kielet toimivat antennina kaikenlaiselle sähköiselle pörinälle, ja kielien maaton tarkoitus on johtaa nämä häiriöt ns. sellaiseen potentiaaliin jossa niistä ei ole harmia. Eli nollapotentiaaliin, maahan.
Tähän hommaan piisaa ihan mikä tahansa kytkentälanka, joka kytketään kieliin yhteydessä olevan metalliosan - kielipitimen, tallan, kammen jousia pitävän "kouran" - ja soittimen elektroniikan maan - aika usein potikoiden kopan - väliin.
Telen ja kiinteätallaisen straton tallan puoleisen pään johdosta voi laittaa tallan ja rungon väliin puristuksiin. Piisaa kun syntyy galvaaninen kosketus, siis metalli metallia vasten. Omassa telessä tein niin, että vuorasin takamikin poteron kupariteipillä ja vedin liuskan kupariteippiä poterosta tallan alle. Kielimaan piuhan juotin mikkipoteron vuoraukseen.

(EDIT. Uudet pääteputket joilla koitin tuota olivat JJ EL34L ja olivat siis todella löysästi kiinni kannassa, kokeilin tilalle myös vanhaa EHX EL34 paria jotka taas menivät tiukasti paikoilleen -> ääni tuli ja oli hyvä. Voisiko noissa JJ:n putkissa olla jotenkin pienemmät pinnit tms.?)
 
Oli tuossa aiemmin puhetta löysistä kannoista jne. no syy oli lopulta se että toinen JJ:n putkista oli paskana.

Mulla on tuollainen Akain 70-80 -luvun taitteen viritinvahvistin jossa lienee joskus ollu valot tuossa virittimessä. Ei nyt toimintaa haittaa, mutta näyttäishän se kivemmalle ja muistaisi virratkin joskus sammuttaa jos valot saisi takaisin. Osaako joku sanoa minkäköhänlainen homma lienee? En ole edes harrastelijatason sähkömies enkä ole moisia laitteita koskaan avannut.
 
Malli on AA-1115.

slowdive: Mulla on tuollainen Akain 70-80 -luvun taitteen viritinvahvistin jossa lienee joskus ollu valot tuossa virittimessä. Ei nyt toimintaa haittaa, mutta näyttäishän se kivemmalle ja muistaisi virratkin joskus sammuttaa jos valot saisi takaisin. Osaako joku sanoa minkäköhänlainen homma lienee? En ole edes harrastelijatason sähkömies enkä ole moisia laitteita koskaan avannut.
 
Malli on AA-1115.
 
Eipä ole kyseistä laitetta käsillä, mutta kuvien mukaan pitäisi päädyissä olevat ruuvit avaamalla saada laite etukautta ulos kotelosta. Sitten tutkimaan millaiset lamput sieltä löytyy.

Sax-pappa: Eipä ole kyseistä laitetta käsillä, mutta kuvien mukaan pitäisi päädyissä olevat ruuvit avaamalla saada laite etukautta ulos kotelosta. Sitten tutkimaan millaiset lamput sieltä löytyy.
 
No toki varmaan näkee, mutta itselle kun asiat ei ole tuttuja niin se ei oikeastaan kertois vielä mitään. Lähinnä kaipasin vinkkiä että onko tuollaiset yleensä helppoja/vaikeita/halpoja/kalliita löytää, vaihtaa jne.

slowdive: No toki varmaan näkee, mutta itselle kun asiat ei ole tuttuja niin se ei oikeastaan kertois vielä mitään. Lähinnä kaipasin vinkkiä että onko tuollaiset yleensä helppoja/vaikeita/halpoja/kalliita löytää, vaihtaa jne.
 
Tämän linkin toisessa postauksessa (englanninkielinen) kaveri tuntuu tuntevan nuo lamput hyvin. Alkuperäisiä varaosia tuskin löydät mistään, mutta joku elektroniikkaharrastaja helposti väkertää vastaavat paikoilleen. Hommaa helpottaa, että postauksen mukaan lamput saavat sähkönsä omasta erillisestä muuntajan toisiosta. Ei tarvitse kuin pitää huoli, että uusien lamppujen wattimäärä on samoilla hujakoilla alkuperäisten kanssa.
 
Youtubesta löytyy miljuuna videota, joissa vanhojen vaffarien lamppuja vaihdetaan ledeihin. Toiset tykkäävät ja toiset ovat jyrkästi vastaan.
 
EDIT : niin ja se linkki http://www.hifi-forum.de/viewthread-185-5780.html

slowdive: No toki varmaan näkee, mutta itselle kun asiat ei ole tuttuja niin se ei oikeastaan kertois vielä mitään. Lähinnä kaipasin vinkkiä että onko tuollaiset yleensä helppoja/vaikeita/halpoja/kalliita löytää, vaihtaa jne.
 
Tuossa joutuu tekemään kohtuullisesti työtä varaosien hankkimisessa ja vaihtamisessa. Onko se helppoa vai vaikeaa riippuu osaamisestasi. Ensiaskel jokatapauksessa on selvittää millaiset lamput sieltä löytyy. Ilmeisesti juottamalla kiinnitetyt johdolliset lamput, joita ei välttämättä täsmälleen samanlaisia löydy.

Tovi takaperin ukkonen kävi vähän tekemässä tuhoja kotosalla. Tai ei ukkonen suorastaan, vaan ukkonen vähän laittoi sähköt solmuun pääsulakkeiden tienoilla ja nollajohdin paloi poikki, jonka seurauksena pistorasioihin tuli melkoinen ylijännite. Hajonneiden tavaroiden seassa oli mm. Topfieldin digiboksi, joka tosin oli ylijännitesuojan takana. Otin tuon boksin nyt huvikseni auki kun siinä ei takuutakaan enää ole.
 
Boksin kiintolevy toimii, juuri kokeilin sitä tietokoneeseeni. Muutama vuosi sitten tuohon boksiin tehtiin takuutyönä konkkaremppa ja uuden kiintolevyn vaihto, koska noiden boksien virtalähteen kondensaattorit ovat heikkolaatuisia, ja tuo on tiedostettu tyyppivika. Boksin malli on TF600PVRT, eli antenniverkon malli. Pyörittelin virtalähdetta aikani, ja heti virtapiuhan läheisyydessä on 150uf 400V kondensaattori, joka on pullistunut ja vuotanut melkoisen pahoin. Mitään muuta ulkoisia vikoja tuossa virtalähteessä ei ole näkyvissä. En tiedä onko täällä kyseisen digiboksimallin tuntijoita, mutta mikä/mitkä komponentit yleensä ensimmäisenä kärähtävät, kun 220V koneelle tulee 370V jännite? Kytkentäkaavio löytyy täältä: http://members.optusnet.com.au/toppytools/pwrcircuit.htm#new-pcb
 
Kumma kyllä että tuo ylijännitesuoja oli lauennut ja loppulaskussa hajonnut, ylijännitesuojan takana olleet telkkari, bluray-soitin ja vanha pleikkari 2 olivat kaikki ehjiä, mutta digiboksi ei enää toimi. Mietin tässä vain sitä, että yritänkö jotenkin etsiä viat tästä virtalähteestä vai ostanko suoraan uuden tallentavan boksin tuohon.

Tuomoo: Pyörittelin virtalähdetta aikani, ja heti virtapiuhan läheisyydessä on 150uf 400V kondensaattori, joka on pullistunut ja vuotanut melkoisen pahoin. Mitään muuta ulkoisia vikoja tuossa virtalähteessä ei ole näkyvissä. En tiedä onko täällä kyseisen digiboksimallin tuntijoita, mutta mikä/mitkä komponentit yleensä ensimmäisenä kärähtävät, kun 220V koneelle tulee 370V jännite?
 
Saattaahan tuosta noita alkupään pikkukonkkia olla kypsänä. Mahdollisesti muutakin.
 
Ihan ekana kyllä silti katsoisin onko tuo tasasuuntaussilta kunnossa. Saattaa olla poikki tai oikosessa.

Tuomoo: Tovi takaperin ukkonen kävi vähän tekemässä tuhoja kotosalla...
 
Jos ensiöpuolelta on passiivikomponentteja mennyt, on sieltä varmasti mennyt myös kaikki aktiivikomponentit, kuten hakkuripiiri ja fetti/fetit. Korjaaminen on, että vaihtaa KAIKKI ensiöpuolen komponentit, ja siltikin voi toisiopuolella olla vielä korjattavaa. Puhumattakaan emolevystä.
 
Olisiko ollut huutonetissä, kun myydään noita virtalähteitä parilla kympillä. Osta sellainen.

uusiipe: Jos ensiöpuolelta on passiivikomponentteja mennyt, on sieltä varmasti mennyt myös kaikki aktiivikomponentit, kuten hakkuripiiri ja fetti/fetit. Korjaaminen on, että vaihtaa KAIKKI ensiöpuolen komponentit, ja siltikin voi toisiopuolella olla vielä korjattavaa. Puhumattakaan emolevystä.
 
Olisiko ollut huutonetissä, kun myydään noita virtalähteitä parilla kympillä. Osta sellainen.
 
En ole vielä tuota sen kummemmin ehtinyt mittailemaan, mutta taidan päätyä siihen että laitan tuon kovon tietokoneen jatkoksi ja ostan täysin uuden tallentavan boksin. Hajonnutta sähkötavaraa oli kuitenkin loppulaskussa niin paljon että piti selvitellä asioita vähän vakuutusyhtiön kanssa. Turhaa tuota on varmaankin korjata nyt sitten enää.

kropotiili: yksi audio in ja yksi out, niin että jos kyseisen pedaalin virrat ei ole kytketty päälle niin pedaali olisi bypass modessa. Periaatteessa siis vain ketjutettuja efektipedaaleita laatikossa.
 
- Miten 9v virta fiksuiten kaikkiin laitteisiin kerralla ilman patteria? Millainen virtalähde tulisi rakentaa?
 
Valmis teholähde lienee yksinkertaisin, jos kolvi ei pysy hyvin kädessä. Kaikki häiriöt ja hurinat, joita saa kätevästi aikaan, on kovasti helppo tuottaa omilla kytkennöillä. Toiseksi: sähköturvallisuus ei ole ihan pikkuasia tällaisessa matolaatikossa.
 
- Onko mahdollista saada pedaali efekti bypassa modeen ilman virtoja? Jos ei niin millaisella vipukytkimellä tuollaisen jalalla painettavan painokytkimen voi korvata?
 
Esmes IronEther nakertaa pedaalit niin, että siellä on rele kytkimen perässä. Jos sähköt katkeavat, rele ei enää vedä ja lanka on suora sisältä ulos. Siten katkon tapahtuessa suora ääni kuuluu, vaikkei efekti enää toimisikaan.