Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Squierrel: En minä mitään säätöjä kaipaa. Haluan vain, että soundi vastaisi "tone täysillä" -asetusta.
 
Tuo "Tone täysillä" tarkoittaa käytännössä siis sitä, että virtapiirissä on aina kiinteästi mukana jonkun tietyn resistanssin omaava Tone-potikka. Eli Tone täysilläkin on siis joku tietty resistanssi olemassa. Ja sen lisäksihän on yleensä myös erillinen Volumepotikka.
Jos molemmat potikat napataan kitarasta pois, ei soundi tällöin tietenkään ole "Tone täysillä", vaan ennemminkin "Volume ja Tone kokonaan poistettu". Eli todennäköisesti aiempaa hieman äänekkäämpi ja kirkkaampikin. Riippuen mikeistä ja mahdollisista muista kytkennöistä. Eli tämäkään muutos ei mitenkään automaagisesti ole aiempaa soundia parempi tai huonompi.
 

 
No Load -potikoiden (löytyy ainakin Fenderiltä) idea on simppelisti se, että täysille käännettäessä ne naksahtavat irti virtapiiristä. Eli aivan kuin ei olisi koko potikkaa enää kytkettynä. Käytännössä tämä tarkoittaa mikeistä yms. riippuen pikkuisen kirkkaampaa soundia. Tai ainakin se mikin luontainen resonanssipiikki on jonkun verran korkeampi. Yleensähän se sijaitsee jossain treble-alueella.
Kyse on kuitenkin lähinnä soundin hienosäädöstä, eikä mistään rajusta efektistä. Vaikka ko. resonassipiikki kait voi olla usemmankin dB:n verran korkeampi joillain mikeillä. Eli mistään plasebostakaan ei siis ole kyse. Vaikutus on tietenkin aina lievempi, kuin mitä kaiken elektroniikan ohittamalla saavutetaan.
 
Simppelimpi "No Load" -ratkaisu on se, että ei ole lainkaan Tone-potikkaa, kuten vaikkapa joissain vanhemmissa Eddie Van Halenin kitaroissa. Eli pelkkä Volume-potikka (jossa tosin lukee "Tone") ja yksi humppari tallapaikalla. Volume on tälläisessä tapauksessa usein tärkeä soundinmuokkaaja, jolloin sitä ei siis voi karsia pois. No tokihan senkin periaatteessa voisi korvata Volume-pedaalilla jne.
Angus Youngin Gibson SG:stä (2 humpparia, 2 Volumea, 2 Tonea), tai ainakin siitä Gibsonin törkykalliista signature-mallista, on kokonaan jätetty johdot pois Tone-potikoista. Oletan, että ihan vain kirkkaamman soundin vuoksi. Itse laittaisin No Load -potikat tilalle.
 

 

 
Ja ainahan on mahdollista asentaa jonkunlainen ohituskytkentä. Joka siis ohittaa kaiken halutun. Yleensä kait niin, että pelkkä tallamikki yhdistyy suoraan outputtiin. Jolloin volume, tone, mikinvalitsin yms. eivät ole mukana. Näitä kytkentöjä on eriasteisia ja erilaisilla nimillläkin (Blower Switch, Passing Lane, Bypass).
 
Eli jos potikat ja kytkimet sinänsä eivät ole itselle esteettinen tai filosofinen haitta, on mahdollista saada suoran kytkennän mahdollistama maksimaalisen voimakas ja kirkas soundi erillisen kytkimen avulla. Joka voi toki olla myös integroituna kitaran potikkaan niin, ettei se näy ulospäin (Fender S-1, sekä perinteiset Push-Push ja Push-Pull). Se voi olla myös erillinen, pieni pyöreä painonappi, kuten joissain HSS stratoissa. Tässä asia mukavan yksinkertaisesti piirrettynä: http://www.seymourduncan.com/blog/t … ing-explored-adding-a-blower-switch
 
Tässä HSS Strato, jossa em. napin pohjaan painaminen ohittaa Volumen, Tonen ja mikkivalitsimen. Eli pelkkä tallahumppari sellaisenaan: http://www.premierguitar.com/articl … ender_Passing_Lane_Stratocaster_Mod
 

 
Eräs ohituskytkimen käyttötapa on sellainen, että normiasennossa Volume on tarkoituksella paljon pienemmällä ja ohituskytkimellä saadaan paljon kovempi soolosoundi tms. Toki voisi käyttää moisen sijaan multiefektiä, Booster-pedaalia, vahvistimen kanavanvaihtokytkintä tms. Eli lähinnä makuasioita ja henk.koht. valintoja, että mikä kulloinkin on se itselle mieluisin ratkaisu.
Vain aktiivielektroniikalla saadaan aikaan sellaisia todella rajuja boostauksia suoraan kitarasta. Jopa kymmeniä desibelejä, tyyliin Eric Clapton Stratocaster. Tai vaikkapa "ikuinen" sustain, kun käytetään Sustainer-mikkiä perinteisen kaulamikin tilalla.

Groke: Tuo "Tone täysillä" tarkoittaa käytännössä siis sitä, että virtapiirissä on aina kiinteästi mukana jonkun tietyn resistanssin omaava Tone-potikka. Eli Tone täysilläkin on siis joku tietty resistanssi olemassa.
 
Nimenomaan. Siksi ajattelin juuri laittaa sen potikan maksimiresistanssia vastaavan vastuksen sinne.
 
Kyse on kuitenkin lähinnä soundin hienosäädöstä, eikä mistään rajusta efektistä.
No, sittenhän tuon kuulee, kun kokeilee.
 
Eli jos potikat ja kytkimet sinänsä eivät ole itselle esteettinen tai filosofinen haitta, on mahdollista saada suoran kytkennän mahdollistama maksimaalisen voimakas ja kirkas soundi erillisen kytkimen avulla.
En minä tarvitse mitään kytkimiä, kun en tarvitse niitä potikoitakaan. Body on jo veistetty ilman mitään potikkakoloja. Mikiltä jakille menee vain onkalo.
 
Eli hienosäädöstä on tässä kyse. Sen kuulee sitten, että toimiiko suorakytkentä. Jos ei toimi, juottelen väliin jonkun tone täysillä- kytkennän.

Itse en ole törmännyt liian kirkkaaseen soundiin suorakytkennällä jota on tullut harrasteltua mikkitestauksien yhteydessä. Ennemmin ehkä se soundi on silloin parhaimmillaan omaan käyttöön, kaikki säädöt vahvistimesta mulla tapana. Varmaankin jokin taiteilija nostaa päätään, mutta jos kerran tekee yksinkertaista, niin sitten tekee yksinkertaista: ei konkkia :D
 
Ja lisäänpä kysymyksen: mistä saa on/off-kytkimen kitaraan ja löytyykö mistä? Sellainen vipu joka on kahdessa asennossa ja näyttää perinteiseltä les paulin mikkikytkimeltä. Joskus yritin etsiä, jäi löytämättä. Itse asiassa ehkä olisikin parempi jos sen saisi volapotikan tilalle, eli kitara jossa on pelkkä on/off jonka saa ruuvattua volapotikan reikään ettei tarvitse jyrsiä/tehdä peruuttamattomia.

trih: mistä saa on/off-kytkimen kitaraan ja löytyykö mistä? Sellainen vipu joka on kahdessa asennossa ja näyttää perinteiseltä les paulin mikkikytkimeltä. Joskus yritin etsiä, jäi löytämättä. Itse asiassa ehkä olisikin parempi jos sen saisi volapotikan tilalle, eli kitara jossa on pelkkä on/off jonka saa ruuvattua volapotikan reikään ettei tarvitse jyrsiä/tehdä peruuttamattomia.
 
Joku tuollainen?
http://www.uraltone.com/soitinraken … oinen-spdt-1xon-off-vipukytkin.html
 
Jakille menevä piuha keskinastaan. Mikin "kuuma" toiseen reunaan, mikin ja muut maat toiseen laitaan. Eli maadoittaa kitaran lähdön off-asennossa ettei hurise. Sitä en sitten tiedä että kuuluuko poks kytkintä käyttäessä - pitäisi kokeilla.

Pelimonni: Turhin kapistus maanpäällä, Tonepotikka. Kaikista kitaroista, joilla enempi soitan ,olen poistanut.
 
Itsekin on tullut huomattua että kaulamikin tonea ei ole tullut käytettyä, on tullut poistetuksi. En mittaillut muutosta mutta pään sisällä ääni ainakin kirkastui :) Monessa käytössä vois olla kova juttu jos vaihtais kaulamikin tonen bassoleikkuriks.
 
Jos et paa volumepotikkaa, on se sama asia, kun laadukaspotikka auki.
 
Jos laadukaspotikka meinaa tuommoista irtikytkeytyvää no-load-tyyppistä, niin toki näin, muutenhan se on siinä mikin kuormana kuitenkin, potikan laadusta riippumatta.

luppa: Itsekin on tullut huomattua että kaulamikin tonea ei ole tullut käytettyä, on tullut poistetuksi. En mittaillut muutosta mutta pään sisällä ääni ainakin kirkastui :) Monessa käytössä vois olla kova juttu jos vaihtais kaulamikin tonen bassoleikkuriks.
 

 
Jos laadukaspotikka meinaa tuommoista irtikytkeytyvää no-load-tyyppistä, niin toki näin, muutenhan se on siinä mikin kuormana kuitenkin, potikan laadusta riippumatta.
 
Tarkoitan laadulla sitä, että 0 ohmia on nolla ohmia, eikä vaikkapa sata ohmia. Se on sama kun vastus kitarapiuhan päässä, eli vaimentaa ainakin yläpäätä.
On hyviä, ja huonoja potikoita. Kitaratohtorilla hyvä testi. Eli vaikka ylihintainen valikoitu jenkkipotikka,niin susi oli. . Vanha japsi parempi.

Turhin kapistus maanpäällä, Tonepotikka.
 
Näin ajattelevat eivät taida tarvita semmoista pehmeää jazz-soundia.

Pelimonni: Tarkoitan laadulla sitä, että 0 ohmia on nolla ohmia, eikä vaikkapa sata ohmia.
 
Ja kummassakin tapauksessa potikan toinen pää on joka tapauksessa maassa, ja potikan rata on mikille kuormana. Potikkahan ei ole yksittäinen säätövastus, eikä se volumessa ole sellaiseksi kytketty.
 
Se on sama kun vastus kitarapiuhan päässä, eli vaimentaa ainakin yläpäätä.
On hyviä, ja huonoja potikoita. Kitaratohtorilla hyvä testi. Eli vaikka ylihintainen valikoitu jenkkipotikka,niin susi oli. . Vanha japsi parempi.
 
joku 100 ohmia (sarjassa) on normaalissa kitarakäytössä ihan merkityksetön, kun vahvarin tai pedaalien sisäänmenon impedanssi on yleensä jossain megaohmiluokassa, virtaa ei juuri liiku. Jos logaritminen potikka on kytketty kitaran volaksi, sen nastan mihin mikin kuuma karva kytketään, ja keskinastan eli ulostulon, välinen resistanssi menee nollasta yli kymmeneen kiloon aivan mitättömällä nykäisyllä, ja harva tätäkään eroa edes noteeraa. Ja tässä on kuitenkin kyse jännitteenjakajasta.
 
Jos meinaatte pistää tuollaisia susipotikoita roskiin, niin pistäkää ensin privaviestiä mulle, mää voin ne ottaa pois vaivoistanne :)
 
Alkuperäiselle kysyjällekin piti vastata että on aivan sama kumminpäin konkka ja vastus laitetaan tuossa kytkennässä. Itsekin testaisin ensin kyllä ihan vaan suoralla kytkennällä.

Klezberg: Näin ajattelevat eivät taida tarvita semmoista pehmeää jazz-soundia.
 
No, volumella JA tonella tehdään säröpalettiinkin paljon sävyjä lisää.

Zeeboo: No, volumella JA tonella tehdään säröpalettiinkin paljon sävyjä lisää.
 
Juu, uskon ja tiedänkin kyllä.

Klezberg: Juu, uskon ja tiedänkin kyllä.
 
Juu, uskon ja tiedän että tiedät ;)
 
Itselläni oli tone-on-turha-asenne varmaan parikymmentä ensimmäistä soitteluvuotta. Sitä kun silloin poikasena kun luuli, että mielipiteet olivat faktoja.

Klezberg: Näin ajattelevat eivät taida tarvita semmoista pehmeää jazz-soundia.
 
En kaipaa . Pitää olla ohmi nolla, ja hyvä piuha.
Ei tarvi harakoille soittaa.
Aika harva on koskaan tonepotikkaan koskenut.
Vahvistimen tone on ainakin minulle se saundintekijä.

Zeeboo: No, volumella JA tonella tehdään säröpalettiinkin paljon sävyjä lisää.
Riippuu käytetystä vahvistimesta ja efekteistä mitä niillä saa aikaan. Jotkut efektit/esivahvistimet reagoi input-signaalin muutokseen ihan eri lailla kuin toiset.

Rodger: Riippuu käytetystä vahvistimesta ja efekteistä mitä niillä saa aikaan. Jotkut efektit/esivahvistimet reagoi input-signaalin muutokseen ihan eri lailla kuin toiset.
 
Varmaan totta. Tosin, kaikki ne kamppeet joita olen itse matkan varrella käyttänyt reagoivat.

Jos ei halua kitarasta säätää mitään niin ei niitä potikoita tarvita. Yksi funktio mikä tonekytkennällä on on radiotaajuuksisien häiriöiden poisto mikä menetetään. Tosin sekin voidaan toteuttaa vaikka kaapeliin plugin sisälle.
 
Jos tavoitellaan puhtainta saundia niin kitaran lähtö olisi hyvä saada matalaimpedanssisemmaksi jotta se ei olisi niin herkkä ulkoisille häiriöille ja kuorman vaikutukselle. Yksifettinen etuaste ja vaikka phantomilla tai stereokaapelin toisella karvalla syötetty käyttöjännite voisi olla hyvä ratkaisu . Etuvahvistimelle ohituskytkin jos virtaa ei ole saatavilla.

Itse laitoin parhaillaan rakentamaani stratoon on-off kytkimen tone-piirille - eli on-asennossa tone on kytketty volumepotikkaan ja off-asennossa tuo yhteys yksinkertaisesti katkeaa.

Tone-konkan arvo on labraamisen asia. Omissa soittimissa on 10n single coileilla ja 18n humbuckereilla. Näillä arvoilla, 250k ja 500k potikoiden kaverina soundi ei mene tumpuksi, vaan tonen pakittaminen tuo lämpöä soundiin. Vieläkin pienemmät voisivat olla, 6,8n ja 12n, esmes.