Media ja viihde ›

Miesten keihäästä on tulossa näillä näkymin yllätysten kisa - ei ehkä yhtä hurja pommi kuin Lontoossa, mutta lähtökohdiltaan ollaan varsin kaukana alkukauden jytinästä.
 
Röhlerillä on edelleen loukkaantuminen, minkä takia miehen tarvitsee selviytyä pienellä vaivalla karsinnasta ja heittää finaalin ekalla pitkälle. Selkä tai olkapää voi mennä siinä, muutenkin kun on kyse noin kriittisistä paikoista ei maksimitehoja saa helposti kun varoo alitajuisesti vetovaiheessa.
 
Pitkämäellä on joko leikattu nivunen ärtynyt tai sitten muuta hajalla, mutta keppi ei vaan lennä sinne 85 metrin taakse. Mies alkaa olla siinä iässä, että olympiamitalin kirkastus olisi melkeinpä tehtävä nyt, sillä loukkaantumiset vaanivat seuraavan olympiadin aikana entistä häijymmin. Lontoon pettymys meinasi lopettaa uran, ja jos Riossa tulee takkiin, on motivaatiota vaikea kaivaa enää - olkoonkin vaikka kyse olisi loukkaantumisesta.
 
Ruuskanen on ollut toipilaana, mutta valmentajan mukaan kunnossa. Kisoja on takana ennätysvähän, mikä voi haitata ainaisen tekniikkamurheen kanssa taistelevaa Anttia. Jos tuohon lisätään vielä paikkojen varominen, menee tekniikka todennäköisesti entistäkin pahemmin sekaisin.
 
Julius Yego taas on sekoillut teknillisesti koko kauden sen vähän mitä on kilpaillut. Ei ainuttakaan sattumaa sinne 85 metrin paremmalle puolelle, mikä on viime vuoden suvereenilta kuninkaalta outoa. Treeni ei Piirosen mukaan ole juuri kiinnostanut - ainakaan Kuortaneella - ja valmennussuhde tulikin päätökseensä hiljattain. Nyt on todella suuri kysymysmerkki, saako kenialainen keihäsvalmennus Yegon tekniikan jengoilleen, ja kuinka paljon valmennussuhteen muuttuminen vaikuttaa urheilijan itsevarmuuteen. Youtube on varmaan kuormittanut läppärin internetselaimen kymmenine avonaisine välilehtineen.
 
Vitezslav Vesely heittää 87,50 ja voittaa olympiakultaa. Kunto on kohonnut koko kesän tasaisesti ja Pekingin pettymys lienee tuonut uralle uutta buustia kuluneella harjoituskaudella. Yksi varmimmista heittäjistä viime vuosina, joskin ailahteluakin on ollut. Jos Riossa sattuu hyvä päivä, tässä on kultamitalisti.
 
Keshorn Walcott puolustaa mestarina, mutta mieheltä vaadittaisiin ihmeitä mestaruuden uusimiseen. Heinäkuun lopulla kauden notkahdus korjautui, eli kurssi näyttäisi olevan varovaisesti nousussa. Yhdeksänkympin mies kyseessä, eli sieltä voi tietenkin tulla mitä tahansa. Pekingin outo karsiutuminen finaalista voi uusiutua tänäkin vuonna, sen verran varovaisia vetoja on kisoissa tullut yhtä 86-metristä lukuunottamatta.
 
Zigismunds Sirmais lähtee Rioon ilman paineita. Euroopanmestarilla ei ole hävittävää ja lataus on todennäköisesti hälvennyt pääosin Amsterdamissa. Silti, voi heittää taas sinne 86 metrin päälle, jolloin hämmennetään pakkaa sopivasti ja ollaan lähellä mitaleita. Kinnusen opeilla luulisi ainakin jalkatyöskentelyn olevan avainasemassa pitkiin kaariin. Rento mies tuo latvialainen, joskin vetohetkellä räjähtää sitten kunnolla. Tukijalka ei välttämättä tule kestämään kauaa, joten heiton saattamisessa tuen yli olisi harjoiteltavaa vielä.
 
Ihab Abdelrahman katsoo luultavasti kisat padiltaan jonkun dopinglaboratorion odotushuoneessa jossain päin maailmaa. Välillä mies hörähtää kun kisamaskotti pääsee kuviin. Paavo Nurmen skaboissa niukasti yliastuttu rajusti kyntänyt 84-metrinen kertoi sen, että kova tulos on tuloillaan, mutta miehen tilanne on mikä on.
 
Mustina hevosina tietysti Suomen Ari Mannio, jolla olisi kaikki saumat tehdä se temppu, mitä mieheltä on seitsemisen vuotta odoteltu. Joko Ari Mannio räväyttää? Harjoituksissa leireillä keihäs lentelee parhaimmillaan 89 metrin tienoille, mutta kisoissa ei sitten lähde. Onnistuminen karsinnassa, siitä itseluottamusta ja finaalissa pommi. Siinä se olisi, taas yksi suomalainen siinä herkullisessa altavastaajan asemassa, kun kukaan ei odota enää mitään, eli vähän kuten Räty Atlantassa, joka heitti tukijalan petettyä 86,66 ja vielä pronssille viimeisellään.
 
Nuoret saksalaiset voivat venyä mihin vaan, mutta todennäköisesti jäävät 85 metrin nurkille. Japanin Arai on kilpaillut säästeliäästi, takana pari 84-metristä, joskin miehen käsi on niin sähköinen, että saa pelkällä käsivedolla jo 83-84-metrisen. Tekniikka jos loksahtaa kohdalleen, ei 87 metriä ole mikään ihme.
 
Kulta tullaan uskoakseni ratkomaan Pitkämäki-Ruuskanen-Vesely-Yego-Röhler-Vetter-akselilla. Ysikymppistä tuskin tarvitaan, mutta 87-88 metrin tienoilla voi olla ahdasta. Toki Ruuskasella olisi nyt elämänsä tilaisuus heittää se ysikymppinen heti alkuun, jolla löisi hampaat kurkkuun vastustajilta. Pitkämäelle sen kullan soisi mieluusti myös, joskin mies virnuilee joka tapauksessa tuli mitä tuli. Olosuhteet ovat aika mukavat; pyörinevät 25 ja 30 asteen nurkilla. Mitali tulossa, melkeinpä pakko.