Media ja viihde ›

dixi19: En tiedä onko ollut elokuvateatterikierroksella Suomessa, mutta ainakin VUDU:sta voi vuokrata reilulla vitosella (vaatii tosin proxy-palvelun katsomista varten, esim. Smart DNS).
 
http://www.vudu.com/movies/#!content/761091/Green-Room
 
Eipä ole, tosin pienemmän budjetin helmistä Midnight Special ja The Witch käväisi todella lyhyen aikaa. Pitänee odotella, josko tuo päätyisi Netflixiin, kuten Saulnierin edellinen leffa Blue Ruin.

Tuli nyt katseltua Martyrs alkuperäinen versio ja ei voi taas kun ihmetellä miten se jenkkiversio on onnistuttu kusemaan niin laimeana. Tässä oli sitä jotain.

dixi19: Green Room
 
Punkkibändi saa vähän erikoisemman keikan ja sitten alkaa tapahtua. Pitkästä aikaa todella virkistävä trilleri, jossa ei ole mitään tökeröjä twistejä tai tyylinmuutoksia, vaan selkeästi ja tehokkaasti etenevä, ytimekäs ja älykkäästi kirjoitettu, brutaali pätkä. Ja parit hyvät punkrallit soundtrackilla.
 
4-/5
 
Yllättävän menevä pätkä. Hekottelin paljon, hyvää huumoria.

The Cranes Are Flying (Letyat zhuravli) tuli juuri katsottua neljättä kertaa. Ehkäpä kaikkein koskettavin elokuva ikinä.

Drive.
 
Kasaria, yhtäkkistä suht rajua väkivaltaa, ei mikään paras mahdollinen juoni. Perustuu kuuleman mukaan johonkin kirjaan, mikä pitänee lukea jossain vaiheessa.
 
En alkaisi kovin korkealle pistämään parhaat elokuvat-listallani, mutta hyvinhän tuon katsoi tollaisena aivot narikkaan-viihteenä. 3/5.

Juu Green Roomia tuli pidemmän aikaa venailtua ja kyllähän se asiansa ajoi.
Patrick Stewartin hahmo ois voinu olla pari astetta tylympi mutta kiva kuitenkin nähdä natsipahiksena niin symppis vanha pappa. Olikohan tää nyt sitte Anton Yelchinin viiminen rooli kun hiljattain menehtyi...?

tomaattiorava: Juu Green Roomia tuli pidemmän aikaa venailtua ja kyllähän se asiansa ajoi.
Patrick Stewartin hahmo ois voinu olla pari astetta tylympi mutta kiva kuitenkin nähdä natsipahiksena niin symppis vanha pappa. Olikohan tää nyt sitte Anton Yelchinin viiminen rooli kun hiljattain menehtyi...?
 
Tuo leffahan tuli jo viime vuoden puolella. Tais sillä useampikin leffa tulla tuon jälkeen, ainaski uusin Star Trek.

Millions ways to die in the west
 
Aika huonoja arvosteluja näköjään saanut mutta kyllä tuo itelle meni hekotteluksi väsyneenä, kun kattelin. Eihän tuossa mitään ihmeellistä ollut ja peruskakka huumoriakin oli mukana mutta kyllä katson näiltä näkymin mielellään uudestaankin. Charlize Theron on kaikista ihkuin nättelijätär.
 
3,5/5

Jez: Charlize Theron on kaikista ihkuin nättelijätär.
 
Tai näyttelijätär, ihan kummin vain. :)
 
E: Tarkoitan siis, että onhan hän siis sekä nätti että myös hyvä näyttelemään.

NHR: Tai näyttelijätär, ihan kummin vain. :)
 
Freudilainen lipsahdus? :P

Sicario - Tämä tuli nähtyä lentokoneessa alkuvuodesta mutta halusin katsoa uudestaan rauhassa. Tässä leffassa väkivalta on rumaa, ja raadollista on meno muutenkin. 4/5
 
Purge: Anarchy - Harvoin jatko-osa pistää ykköstä paremmaksi mutta nyt kävi näin. 3/5
 
Star Trek Beyond - Jatkaa näiden uusien ST leffojen tuttua linjaa. Vanhan pierut ei näistä uusista kuulema tykkää, mutta tämä vanha pieru on kyllä viihtynyt 3,5/5

Tuli ostettu Fast and Furious bluray-boksi, kun edullisesti irtosi.
 
The Fast and the Furious
 
Tää on ehkä vähän arvostelun ulkopuolella, koska on omissa kirjoissa niitä nuoruusvuosien huippuleffoja. Tämä ja kylkeen Need for Speed Underground 2, siitä oli monet kesäpäivät nuoren miehen kesälomalla tehty.
 
Autot on järkyttävän rumia ja muoti aivan hirveää. Nauratti ihan.
 

 
2 Fast 2 Furious
 
Ihan ok, vähän meni heikommaksi, kun ei Vinkku Diisseli ja kumppanit olleet mukana.
 

 
The Fast and the Furious: Tokyo Drift
 
Tämä nyt oli melkoinen pökäle, irrallinen osa (vaikka ei sitten ollutkaan) ja melko karsea muutenkin.
 

 
Fast & Furious (2009)
 
Pieni parannus, kun mukana oli taas kuitenkin Vinkku ja Paul Walker. Juoni ihan ok ja tässä nyt oli sentään vielä autotkin mukana.
 

 
Fast Five
 
Tästä eteenpäin sarja alkoikin mennä toimintaelokuviksi, autot jäi taka-alalle. Ihan kelpo viihdettä, ei sen enempää.
 

 
Fast & Furious 6
 
Sama meno jatkui, enemmän vain räiskettä ja tuhoamista. Kelpo kertaviihdettä.
 

 
Furious 7
 
Pilvenpiirtäjästä toiseen ja toisesta kolmanteen autolla ja sitä rataa. Yhä yliampuvammaksi meni, ihan viihdyttävää menoa silti. Tätä elokuvaa tietenkin painoi se Walkerin kuolema melko paljon.
 
Uutta osaa on tulossa, mun mielestä olisivat voineet kyllä haudata tämän sarjan viimeiseen osaan, ilman Walkeria puuttuu kyllä iso osa sarjaa.

Sormusten herrat tuli kateltua nyt loppuun kun aiemmin olin vain ekan nähnyt. Loppua kohden alkoi jännitys nousta josko jossain vaiheessa nähtäis rantalentiskohtaus mutta ilmeisesti jäi leikkauspöydälle ikärajasyistä. Em. syystä annan 3/5 koko paskalle.

Jormaz: Sormusten herrat tuli kateltua nyt loppuun kun aiemmin olin vain ekan nähnyt. Loppua kohden alkoi jännitys nousta josko jossain vaiheessa nähtäis rantalentiskohtaus mutta ilmeisesti jäi leikkauspöydälle ikärajasyistä. Em. syystä annan 3/5 koko paskalle.
 
https://www.youtube.com/watch?annot … c_vid=4QAlt4Sfl7Q&v=ArQe1jBTAEg

John Wick
 
Yleensä ampumiskohtaukset toimintaelokuvissa ovat sillisalaattia joista en hirveästi nauti mutta tämän elokuvan toimintakohtauksia seurasi erittäin mielellään. Tosi tiukkaa menoa. Juoni oli melko suoraviivainen mutta onnistuneet hahmot ja näyttelytyö paikkasivat sitä hyvin.
 
3,7/5

Suicide Squadin kävin tänään kattomassa. Alla saattaa olla jotain kevyitä SPOILEREITA, joten olkaa varuillanne jos arkoja semmoisille olette.
 
- SPOILERS -
 
Emmää tiedä. BvS jäi itseltä kokonaan välistä, kun arvioita alkoi tippua ja tuumasin, että ei taida näistä DC:n leffoista tulla oikein mitään. Suicide Squad tuntui kuitenkin siinä määrin erilaisemmalta idealta, että päätin nyt sitten käydä sen vilkaisemassa ihan näin uunituoreena. Ja ei näistä kyllä taida tulla oikein mitään.
 
Ei tämä nyt sysipaska ollut. Yritystä oli ja välillä oli ihan hauskaakin. Cast (yhtä poikkeusta lukuunottamatta, siitä lisää alla) oli hyvä ja silloin kun Squad pääsi kunnolla riffittelemään keskenään niin oli ihan hauskaa. Tykkäsin dynamiikasta Deadshotin ja Harley Quinnin välillä erityisesti ja Quinn oli muutenkin erinomainen. Kuitenkin tuntui, että suurin osa niistä hauskoista jutuista oli jo trailerissa ja muu aika kului sitten lähinnä kai ampuen ja tapellen. Ja välillä synkistellen.
 
Suurin ongelma oli, että olivat mokomat unohtaneet kirjoittaa tähän tarinan. En oikein meinannut päästä kärryille, että mitä tässä pitäisi oikein tapahtua. Ja joo, tottakai tää on siis supersankarirymistelyä, joten en nyt tarkoita tarinalla mitään Shakespearea, mutta edes ne vähimmäiselementit, joiden perusteella seurata mitä tapahtuu. Nyt oli vähän sellainen että "ai, nyt kävi näin ja oho nyt ne on tuolla ja tietääkö ne nyt... no eihän ne tiedä, ja kato nyt ne menee tonne ja oho nyt se tekikin noin, mutta sitten toi teki noin" Se runko jäi hämäräksi.
 
Ja sitten tietty itselle puski koko ajan ruudulta läpi se, miten helvetin kovin ne halusivat tehdä tästä Guardians of the Galaxyn. En edes tiedä, kuinka perusteltua moinen fiilis on, en tiedä tuotantoaikatauluja yms, mutta ensemble-cast tämmöisiä valapattoja ja jatkuvasti päälle puskevat (enemmän tai vähemmän) klassikkobiisit joiden avulla elokuvaan koitettiin rakentaa jotain kujeilevaa ja rempseää fiilistä. Ensimmäinen kymmenen minuuttia elokuvasta tuntui melkeinpä joltain montaasilta musiikkivideoita kun jokainen kohtaus aloitettiin jollain tutulla biisillä. Ainoa vaan, että siinä missä Guardiansilla oli kuratorinen logiikka ja jonkinmoinen rakkaus siellä soittolistan takana ja sen teema lisäksi sopi vielä elokuvan tarinaan, niin tässä leffassa oli vaan heitetty ihan summanmutikasta biisejä jostain "Best songs ever" Spotify-listasta, josta löytyi Rollareita, Black Sabbathia, White Stripesia ja Eminemiä ilman mitään koherenssiä. Vähän silleen, että joku pukuherra tuprutellut tapaamishuoneessa, että nyt pojjaat on niin, että selkeästi nuo katsojat tykkäävät tommosesta vähän nostalgisemmasta hittikamasta, joten pistäkäähän sitten sitä sinne leffaanne ja vähän sitten kaikkea, että varmasti kato kaikki saavat omat osansa.
 
Ja samalla logiikalla oli tietty tungettu se Jokerikin sinne. Ei sillä mitään tekemistä ollut, mutta kun ihmiset haluavat nähdä Jokerin, niin sitten se tungetaan sinne. Ainoa vaan, että olivat onnistuneet tekemään siitä niin helvetin tylsän ettei olisi uskonut sen olevan edes mahdollista. Ihan hyvin olisi voinut olla vaan joku hieman ylimeikattu rivipahis. Kaukana olivat Nicholsonin ja Ledgerin kaltaiset saavutukset. Ja mä olin sitä porukkaa, joka ekaa kertaa Jared Leton roolituksesta kuultuani tuumasin lähinnä, että kyllähän sitä Ledgeriäkin aikanaan parjattiin etukäteen. Ja sitten Afleckia myös, vaikka pitkälti kai on pidetty Afleckin bättistä BvS:n parhaana puolena. Sitten kun ne ekat kuvat tuli julki, niin tuumin, että ei tässä nyt mitään, ihan hyvä vaan, että hakevat jotain uutta kulmaa hahmolle, kun Ledger ja Nicholson tekivät omalle tyylilleen aika täydellisen suorituksen. Mutta ei tästä kulmasta kyllä löytynyt mitään. Ihan turhanpäiväinen lisuke ja vaikutti enemmän joltain Jokeri-cosplay-tyypiltä kuin oikealta Jokerilta.
 
No joo, olisikohan siinä jo tarpeeksi. Valituksesta huolimatta, oli mulla paikoin ihan hauskaa tätä katsoessa. Sitten taas paikoin ei.
 
Arvosana kai 2/5. Voisi se ehkä kolmonenkin olla. No ei kyllä voi, nyt kun tarkemmin mietin.

Kun pihalla tuli vettä kuin esterin perseestä, jämähdin sohvalle makoilemaan ja vilkuilin että mitäs olenkaan aikojen saatossa boksille tallentanut. Valikoin katsottavaksi Eastwoodin poliittinen trilleri Rajaton valta (Absolute Power, 1997).
 
Clint on vanha mestarimurtovaras, joka vahingossa näkee asioita jotka eivät kuulu hänen silmilleen, ja kohta onkin sitten perässä jos jonkinlaista verenhimoista tyyppiä. Clint ei itse ole syyllinen, joten hän joutuu ajojahdin kohteeksi.
 
Tykkäsin ihan helkkaristi. Kivasti kuvattu, juoni oli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta melkoisen ennalta-arvaamaton, ja onhan Clint nyt yksi karismaattisimmista näyttelijöistä koskaan. Taitavasti rakennettu trilleri, jonka loppukin vielä pääsi hieman yllättämään.
 
8/10.

Requiem for the American Dream
 
Chomsky selittää värikkäästi ja hyvin yksinkertaisesti poliittisen tilanteen jenkeissä. Ja koko maailmassa oikeastaan. Ei mitään kysyttävää. Täyttä asiaa. Leffa olis kuitenkin voinut olla mielikuvituksellisemmin duunattu.
 
Aihe ja sisältö 5/5, leffana 3/5.

The Nice Guys oli hauska. Paikotellen outo ja epätavallinen mutta ihan raikkaalla tavalla. Vaiks sit 4/5, IMDb:hen laitoin vahvan seiskan.