Lyriikka: Sairaat kahvipuut (13.7.2016)
Kuin kivettynyt ranta
maa vailla vettä
on välillämme tunne,
tää päättyy tähän
sairaat kahvipuut,
ja lantti pajatsoon,
kuin metsittynyt puutarha
talo vailla meitä
on totta tunne
tää päättyy tähän
sairaat kahvipuut
ja lantti pajatsoon
kertsi:
kaksin tulimme tähän rantaan
toinen toiselle liikaa
liikuimme kivillä
ja nuoruus oli ja meni
kävimme sentään täällä
aurinko antoi
ja viivyimme toistemme päällä
kun räme räntää piiskaa
maailmalta kuuluu
tää päättyy tähän
sairaat kahvipuut
ja lantti pajatsoon
kaksin tulimme tähän rantaan
toinen toiselle liikaa
liikuimme kivillä
ja nuoruus oli ja meni
kävimme sentään täällä
aurinko antoi
ja viivyimme toistemme päällä.
aurinko antoi
ja viivyimme toistemme päällä.
merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | 
soihtu55
