Etno, proge, latin ›

Jaahas. Eikös Anderson itse ole niitä new age-miehiä? Ja takavuosina kutsui sen "gurunsa" tai jonkun sen tapaisen lavallekin (liekö vielä tänä päivänäkin)...

No nyt se Anderson/Stolt-yhteistyölevy on virallisesti julkaistu, spotifystakin löytyy. Kolme kuuntelukertaa takana ja vanhat hipit ovat saaneet aikaiseksi kyllä aivan korvia hivelevää ja pehmeästi soljuvaa progemusiikkia. Andersonin ääni ihmetyttää, missä hemmetin aikakapselissa sitä on pidetty. Menisi läpi 70-luvun tuotannosta. Invention of Knowledge, Yes-levy jota ei koskaan ollut.

Andersonin ääni varmaan kärsi siitä koomasta 2008 mutta
on parantunut . Tai parantui kun jätti huimausaineet 2001 jotain.
En kuuntele ennekuin saan levyn.
 
----- päivitys.
 
Nyt kahdesti kuunneltu, ekaks kuulosti ihan turhalta.
Toisella kerrallakan ei anna mitään.
Ei tämä kyllä kuullosta Yesiltä.

Andersonin levyt Vangeliksen kanssa
on paljon parempia.

Hmm siis oliko se Andersonin astma (ainakin medioissa mainittiin tuo) sitten niin paha että äijää piti pitää koomassa?
 
edit:Siis astmaa tarkoitin;)...

Hyvin vakavia astmakohtauksia.
Kuolema oli lähellä.

Here's a song called Clap.

Heh tuo Clap oli ekan kerran kuultuna aika "outo" Howen soolospotti kun vertaa Yesin muuhun tuotantoon;)... Ennemminkin bluegrassia otaksun?

Dave Dangerous: Andersonin ääni varmaan kärsi siitä koomasta 2008 mutta
on parantunut . Tai parantui kun jätti huimausaineet 2001 jotain.
En kuuntele ennekuin saan levyn.
 
----- päivitys.
 
Nyt kahdesti kuunneltu, ekaks kuulosti ihan turhalta.
Toisella kerrallakan ei anna mitään.
Ei tämä kyllä kuullosta Yesiltä.

Andersonin levyt Vangeliksen kanssa
on paljon parempia.
 
No eihän tää Yesin levy olekaan. Flower Kings-fanina tykkään muuten paitsi muistin levyä kuunnellessa miksi Yes ei ole ihan täysillä koskaan kolahtanut. En tykkää Andersonin äänestä. Kokonaisuutena kuitenkin ihan kuunneltavaa progea.

Sulle taisi käydä melkein sama juttu kuin mulla Rushin kanssa. Kun aikanaan totuin Geddyn ääneen niin avautui Rushin musa täpöllä;)... Jonkun sortin siedätyshoitoa vaan kehiin kyllä se siitä.

Andersonin ääni on melkeimpä eroottisen nautinnollinen kun siihen tottuu. Sama homma Geddy Leen kanssa. No homo.

Anderson on ääneltään uniiikki ja
nautittava. Geddy ja Rush ei kiiinnosta.
Yes ja Rush on kaukana toisistaan.

Regalis Apertura: Sulle taisi käydä melkein sama juttu kuin mulla Rushin kanssa. Kun aikanaan totuin Geddyn ääneen niin avautui Rushin musa täpöllä;)... Jonkun sortin siedätyshoitoa vaan kehiin kyllä se siitä.
 
Monen bändin kanssa sama. Kaiken maailman määkijöitä laulajina, parhaina esimerkkeinä vaikkapa Quidam, Believe ja IQ. Pahimmillaan ihan hirveitä lauluosuuksia muuten minuun uppoavassa musassa.

Progebändeissä laulajat keskimäärin ovat se heikoin lenkki tai jotenkin bizarre. Tietysti poikkeuksiakin löytyy (Ian Anderson, Wetton, Lake, Gabriel/Collins). Muissa rockin lajeissa ja muissa tyyleissä ylipäätänsä laulajan täytyy olla todella kova. Progessa riittää jonkinlainen keskinkertaisella lauluäänellä/taidolla maahismainen/keijukaismainen/maalattu roolihahmo täyttämään solistin tontin.
 
Proge rocklajina kun syntyy autotallissa, ovat soittajatkin varsin kotikutoisia. Harva soittajista on perinpohjin ottanut soitintaan haltuun, paitsi isot kosketinsoittajat tai viulistit, joilla on klassisen musiikin opinnot taustalla. Muissa soittimissa hajonta on huomattavaa. Yksilöitä kuitenkin löytyy tyyliin Bruford, Howe ja Fripp, jotka ovat kotonaan myös jazztyyleissä, mutta kehnommin rockissa. Kun Howe alkaa soittamaan Owner of the Lonely Heartin riffiä, niin onhan se aika karua.

jazzmies: Progebändeissä laulajat keskimäärin ovat se heikoin lenkki tai jotenkin bizarre. Tietysti poikkeuksiakin löytyy (Ian Anderson, Wetton, Lake, Gabriel/Collins). Muissa rockin lajeissa ja muissa tyyleissä ylipäätänsä laulajan täytyy olla todella kova. Progessa riittää jonkinlainen keskinkertaisella lauluäänellä/taidolla maahismainen/keijukaismainen/maalattu roolihahmo täyttämään solistin tontin.
 
Proge rocklajina kun syntyy autotallissa, ovat soittajatkin varsin kotikutoisia. Harva soittajista on perinpohjin ottanut soitintaan haltuun, paitsi isot kosketinsoittajat tai viulistit, joilla on klassisen musiikin opinnot taustalla. Muissa soittimissa hajonta on huomattavaa. Yksilöitä kuitenkin löytyy tyyliin Bruford, Howe ja Fripp, jotka ovat kotonaan myös jazztyyleissä, mutta kehnommin rockissa. Kun Howe alkaa soittamaan Owner of the Lonely Heartin riffiä, niin onhan se aika karua.
 
Kyllä sanoisin että ainakin nuoremmissa progesoittajissa löytyy todellakin soittimensa haltuun ottaneita, kaukana kotikutoisesta olevia heppuja. Eivätkä ole viulisteja tahi kiipparivelhoja.

antnis: Hyvissä progebändeissä on lähes poikeuksetta ollut myös hyvä solisti (huom. Rush ei edelleenkään ole progea). Soittajista olen samaa mieltä.
 
Genesis ja Yes eivät ole progea.

Mikään, mistä minä en tykkää, ei ole progea.

Mikään ei ole progea.

Tää on kyllä tämän progehiekkalaatikon ihme puoli. Aina löytyy jokaiseen keskusteluun se, joka ilmoittaa mikä ei ole progea. Oli alkuperäisen keskustelun aihe mikä tahansa. Ei ihme, että sanotaan progen olevan kuollut. Kai se onkin, sillä kun kaikki bändit mitkä eivät ole progea listataan ei jäljelle jää yhtään mitään.
En käsitä enkä ymmärrä miksi tällaista lokerointia pitää olla joka välissä tekemässä. En ehkä ole oikea progehörhö. Ei se mitään, kuuntelen silti progena pitämiäni bändejä tietäen, että ei ne kuitenkaan oikeasti mitään progea ole.

MInä kuuntelen ihan mitä vaan ,en välitä mitä sen genreksi sanotaan,
toistaiseksi en ole ihastunut yhteenkään
tangoon ja räppiin kutsutuksi kappaleeksi, kaikkeen muuhun kyllä.
 
mitäs se on se progressiivinen verotus ?