| Aihe: Paras plektra akustiselle? | 1 |
|---|
|
Miten porukalla on kokemusta näistä vähän erityisemmistä plektroista teräskielisten akustisten kanssa? Plektralla on varsin suuri merkitys soundiin ja nykyään onkin tarjolla mitä erilaisempia plektroja mehukattipurkista leikattujen lisäksi.
Bluegrass soittajien kesken nykyään tuolla Ameriikan maalla taitaa olla suosittu BlueChip, jonka hinnat hipovat aina 35-75 dollariin kappale.
http://www.bluechippick.net/
Red Bear tuntuu myös olevan kovassa maineessa, jotka nekin kustantaa yli 40 dollaria Suomeen rahdattuna.
http://www.redbeartrading.com
Timber Tones taas tekee valtavan määrän eri plektroja eri luonnon materiaaleista aina kivestä, eksoottisiin puihin ja jalometalleihin. Näitä saa Suomestakin?
http://www.timber-tones.com/
Onko kellään kokemusta näistä ja mikä on sinun suosikkisi?
Itse en uskalla kokeilematta sijoittaa noin paljoa plektraan, vaikka tunnistankin sen tärkeyden soundiin liittyen. Tällä hetkellä omana suosikkina ihan perinteinen UralTonen plektra, joka hyvin kiillotettua muovia. Kitarapajalta tuli ostettua kokeilumielessä Chicken Picks a 7,50€ ja se on kyllä outo otus. Harjauksessa ei toimi, mutta pickauksessa jotenkuten. Outo kalskahdus siinä jokatapauksessa on. |
 JoKo
30.06.2016 12:27:16 | |
|
Tuli tuommoinen Blue Chip tilattua mandoliinin soittamiseen ja ymmärrän kyllä miksi sitä niin paljon hehkutetaan. Sen paino, muoto ja materiaali jotenkin helpottivat soittoa tehden oikean käden liikkeestä ketterämpää ja soundista hävisi kaikki "kitkutus" verrattuna esim. vanhaan Dawgin mandoliiniplektraan. Kitarassa tuota en ole vielä kokeillut.
John Pearsella on sellainen lajitelma missä on plektroja monista eri materiaaleista josta kannattaa lähteä kokeilemaan. Se on näet vähän kitara-ja kielikohtaista mikä toimii parhaiten. Ja tietysti soittotekniikka ja haluttu meininkikin on oleellinen tekijä.
Ise pidän luisista, kivisistä, kokoospähkinänkuoresta ja synteettisestä kilpikonnankuoresta tehdyistä. Wegenin muovisia plektrojakin tulee joskus käytettyä.
Onhan nää vielä kuitenkin suhteellisen halpa tapa muokata soundia, ainakin verrattuna kitaroiden, efektien ja vahvistimien keräilyyn. |
 pappasfin
30.06.2016 12:55:06 (muokattu 30.06.2016 12:56:13) | |
|
Jaa, hyvä kysymys. Noista mainitsemistasi en ole yhtäkään kokeillut.
Olen käyttänyt plektroja lähtien 0,53 mm - 2,5 mm plekuihin (jopa 3 millin plekua), olen kokeillu eri materiaaleja ja erillaisilla pinnoilla olevia plekuja ja ne tuovat hyvää variaatiota soittamiseen.
Tällä hetkellä suosikkini menee siinä 1 mm - 2 mm plekuissa, joissa osalla on matta-pinta ja osalla kirkas liukuva pinta ja vähän eri muodoilla ja koolla olevia.
Jos räpsyä haluaa niin ohkaista plektraa kehiin ja jos tuhdimpaa niin paksumpaa, ite en enää perusta noista 0,53 paksuuksista ja tosissaan tykkään n. 1mm - 2mm plekuista jotka ovat tarpeeksi paksuja.
Itse noissa päätän käytettävän plekun sen mukaan haenko vähän tummempaa soundia vaiko kirkkaampaa ja soitanko samalla muilla sormilla ja menen myös fiiliksillä.
Itse en allekirjoita minkään kalliin plekun nimeen eli lähtis niitä ostamaan vaan ihan perusplekuista valtisisin eri pinnoilla, muodoilla ja paksuuksilla olevia plekuja.
Jos nyt omista valikoimista pitäisi mainita jotain plekuja niin mm. Planet Wavesin 1.23 mm. plekut (pimeässä hehkuva ja se ultex pinnalla oleva) on kivoja. Sitten käytän Dunlopin jotain perus plekuja mattapintaisia ja yhtä kiiltävä pintasta joiden paksuus on 1,5 mm. Dunlopin Ultex pintaset on kanssa kivoja.
Sitten on yksi pleku, mikä on jostain jääny käteeni, sellainen normimuotoinen mutta suht paksu Allison merkkinen, joka on kyllä kanssa mainio.
Loppuun toteamus, että kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ja kun niistä löytyy joku itselle sopiva niin menee sillä, ite ole tottunu erillaisiin plekuihin ja niiden mukanaan tuomaan erillaiseen sointiin eli suosisttelen kyllä muillekin käytön suhteen erillaisia plekuja, toki jokainen menee oman makunsa mukaan ;D
PappaSFin |
JoKo
30.06.2016 13:10:04 | |
|
Se vielä unohtui sanoa että hyvä nyrkkisääntö on mitä paksummat kielet (tai tiukempi jännite) niin sitä paksumpi/jäykempi/painavampi plektra. Jos on ohuet tai löysäjännitteiset kielet niin sitten taipuisaa materiaalia oleva taikka pieni ja kevyt plektra on paikallaan.
Näin plektrakäsi joutuu tekemään vähemmän töitä ja soittaminen helpottuu. |
|
En tiedä onko paras muttä tämä sopii minulle:
http://www.thomann.de/fi/harley_benton_guitarpick_medium.htm
Kannattaa ostella halvimpia plektroja ja katsoa mikä istuu käteen parhaimmin. Tälläinen perinteinen pyöristetty kolmio ainakin sopii minulle. Taidan tilata ensi kerralla muutamia paksumpia heavy vastaavia.
Nämä 25 sentin plektrat sopivat sormiin paremmin kuin esim. ne seuraavat Dunlopin 39 sentin nailoniset, joista minulla on pitkään ollut käytössä 0.73 mm paksuinen. Ei kulu käytössäni, mutta häviää helpommin kuin tuo sininen.
En tiedä onko nailonin vika tai ehkä tuo pyöristetympi yläreuna, jottei Dunlopit niin miellytä. |
|
Bluechip soundaa kyllä hyvältä mitä olen kokeillut. Maniskassa käytän wegenin isoa kolmion muotoista TF-140 mallia. D'Adrean samankokoinen plec oli suosikkini ennen wegeniä mutta selvästi hiljaisempi ja tummempisoundinen.
Kitaralla ihan tavallisen kokoinen tuntuu mulla toimivan paremmin. En tiedä miksi. Jotenkin olen tykästynyt dunlopin derlinmuovisiin 2 tai 1,5 mm paksuisiin perusmalleihin. Wegenin bluegrassmalli,olikohan se 1,5 mm oli oikein hyvä, kirkkaampi ja äänekkäämpi. Kitarassa ero ei vaan ole yhtä selvä kuin mandoliinissa.
Nuo Wegenit on vielä alle kympin kappaleelta kohtuuhintaisia jos niitä ei kylvä ympäriinsä. Vältän kovin ohuita ja karheapintaisia plekuja. Joskus ohuessa voi olla sopiva soundi, mutta kirkassoundiselle kitaralle paksummat toimii mielestäni paremmin. Maku- ja soittotyyliasioita nämä varmaan paljolti on.
Plekuja ei ole kallista kokeilla ja vaikutus soundiin on suuri. Otteen rentous ja plekun kulma kieleen nähden vaikuttaa ehkä vielä enemmän. |
|
rattledad:
Nuo Wegenit on vielä alle kympin kappaleelta kohtuuhintaisia jos niitä ei kylvä ympäriinsä. Vältän kovin ohuita ja karheapintaisia plekuja. Joskus ohuessa voi olla sopiva soundi, mutta kirkassoundiselle kitaralle paksummat toimii mielestäni paremmin. Maku- ja soittotyyliasioita nämä varmaan paljolti on.
Eilen tuli postista paketti Wegenin Bluegrasseja. On kyllä varsin hyvin pleku! Joskin en voi sanoa, että soundiero olisi mikään ihan mahdottoman suuri verrattuna Fenderin muoviplekuun. Mutta varsinkin ohuilla kielillä huomaa eron, enemmän massaa tulee soundiin. Tänään pitäisi sitten tulla Thomannin paketti ja sen mukana runsaasti erityisplekuja. Vois kai tänne jotain kokemuksia niistä kirjoitella kun on soitellut läpi. |
|
Tulipas aikamoinen setti sekä luonnonmateriaaleista, että synteettisistä valmistettuja plekuja! Sieltä löytyi kaikenlaista mielenkiintoista ja osasta pystyi kyllä sanomaan heti, että ei ole itselle käyttöä.
Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan vaihtamaan tai ostamaan kerran kokeiltuja premium-plektroja, niin täältä löytyy, pikaviestiä vain tulemaan. Löytyy mm. aidosta helmiäisestä tehty plektra.
Olisiko kellään ylimääräisenä Bluechipiä tai Red Bearia vaihtaa? |
|
Dunlopin heavy peukkuplektra+3 Alskapik-"sormustin sormipelktraa" paras setti meikäläiselle. Normiplekuun en koske.
Slack'n Rag Music |
 Jarmo_S
05.07.2016 16:50:20 (muokattu 05.07.2016 16:52:39) | |
|
JPHappo: Dunlopin heavy peukkuplektra+3 Alskapik-"sormustin sormipelktraa" paras setti meikäläiselle. Normiplekuun en koske.
Ymmärrän hyvin tämän, se on soittotyylin valinta. Ja teräskielikitaralla todella hyvä sormisoittoon.
Mutta mutta, jos mennään normaali plektroihin jolla rämpytellään, niin mielestäni niillä on akustisella kitaralla tärkeää että bassosävelet niinkuin bluegrass mielessä onnistuvat hyvin siinä sivussa rämpytellessä. Ei varmaan joku Brian Mayn kolikko siihen ole hyvä.
Se myös koskee varmaan ja sulkee pois useita niitä kalliita plektroja joita edellä ollut postaaja on juuri ostanut. Joten siksi minun postini aivan halvimmista perus plektroista.
Peukaloplektrasta muuten, en koskaan ole saanut samanlaista soolosoiton hallintaa kuin sillä, sellainen Dunlopin musta versio. On vaan niin intuitiivinen. Ja sitten aivan sopimaton rämpyttelyyn ;) |
|
Mulla on Blue ChipTP40 ja se on hyvä saundiltaan ja ergonomialtaan. Wegeneissä mulla on ollut ongelmana löytää sopivan mallinen plektra. Nykyisin käteen osuu useimmiten Fenderin heavy selluloidiplektra, sekä akustisella että sähkiksellä soitettaessa.Tämä tosin kuluu älyttömän nopeasti. Dunlopin 1,0 mm Ultex on myös hyvä. Teardropeja soita pyöreällä kulmalla. |
|
milahtee: Mulla on Blue ChipTP40 ja se on hyvä saundiltaan ja ergonomialtaan. Wegeneissä mulla on ollut ongelmana löytää sopivan mallinen plektra. Nykyisin käteen osuu useimmiten Fenderin heavy selluloidiplektra, sekä akustisella että sähkiksellä soitettaessa.Tämä tosin kuluu älyttömän nopeasti. Dunlopin 1,0 mm Ultex on myös hyvä. Teardropeja soita pyöreällä kulmalla.
Ultex on mun makuun ollut taas ihan liian kirkas ja kilisevä. Mutta varmaan kiinni paljon kitarastakin. Wegenillä ei taida ihan perusteardroppia? |
|
rattledad: Ultex on mun makuun ollut taas ihan liian kirkas ja kilisevä. Mutta varmaan kiinni paljon kitarastakin. Wegenillä ei taida ihan perusteardroppia?
Wegenin Bluegrass on ihan perus: https://s3.amazonaws.com/gryphon-sp … s/254561/product/73.jpg?1437569110. |
|
discominister: Wegenin Bluegrass on ihan perus: https://s3.amazonaws.com/gryphon-sp … s/254561/product/73.jpg?1437569110.
Se on vähän pyöreämpi yläkulmistaan kuin tuo tavallinen 351 shape.
http://www.musiciansfriend.com/guit … tandard-351-guitar-picks--one-dozen |
|
Laitoin ylimääräiset torille kiertoon. Käykää katsomassa, jos sieltä löytyisi itselle kokeiltavaa. |
|
Hienon plekun saa Sarviksen valkeasta vanhasta muoviämpärin kannesta.
On pehmyt soundi. Itse muotoilen normaalin plekuaihion sen jälkeen reijitän plekun mieleisekseni jotta saan siihen sopivasti joustoa. Viimeistellään hiomapaperilla särmät reunoista mieleiseksi. Reijytykseen on hyvä tuollainen nahkanreijitysvehje jossa on monta reikä kokoa. Ihanan pehmeä sointi. |
IoD
18.09.2016 12:34:26 | |
|
Yllättävän iso vaikutus plekuilla on soundiin. Ostin rei'itetyn Wegenin, siinä paljon parempi soundi kuin tavallisissa & pysyy hyvin sormissa. Soitonopettaja soitti sillä ja omalla Blue Chipillään. Niin hyvä kuin Wegen oli, vielä olin kuulevinani selvän eron BC:n eduksi. |
|
Pearsen synteettinen kilpikonna käytössä. Pysyy aivan eri tapaan näpeissäni ja soundaa hyvälle. Pajalta kustansi kympin. |
|
Lapista itse noudettu taatusti luomutuotantoa poronsarvinen.
Ei kulu kovin äkkiä ja kaikki paksuudet saa itse viilaamalla.
. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
