Kitarat: kitarakamat ›

erty: Oot oikeessa ettei voida olettaa, että kyseiset direktiivit koskisivat myös yksityishenkilöä. Mutta linkkaamani ohje koskee myös yksityishenkilöjä ja käytettyjä laitteita. http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko … almistus_maahantuonti_ja_myynti.pdf
Suora lainaus kyseisestä oppaasta:
 
1. Johdanto:
"Ensisijainen vastuu sähkölaitteiden vaatimustenmukaisuudesta on valmistajilla ja maahantuojilla. Sähköturvallisuuslain (410/1996) mukaan vastuu sähkölaitteen turvallisuudesta ja häiriöttömyydestä on myös jokaisella laitteen luovuttajalla, kuten tukkumyyntiportaalla, vähittäiskaupalla sekä käytetyn tavaran myyjällä tai kierrättäjällä."
 
2.4. Jakelija:
"Jakelijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka asettaa sähkölaitteen saataville markkinoilla eli tuo kansallisille markkinoille EU:n alueella valmistetun tai EU:n markkinoille jo aikaisemmin saatetun laitteen. Jakelijoita ovat myös sähkölaitteiden vähittäis- ja tukkumyyjät sekä liiketoimintaa harjoittavat käytetyn tavaran kauppiaat, kuten kierrätyskeskukset ja kirpputorit."
 
Alkaa kiertää kehää tarina ja siksi saa jäädä osaltani tähän. Kyselit miten säädöksiä pitäisi tulkita ja sait tiivistetyn vastauksen, haluat laajentaa sen yleiselle tasolle. Siksi pari kysymystä mietittäväksi:
 
Millaiselta taholta vastauksen haluat jos säädöksiä valvovan viranomaisen tulkinta ei sinua miellytä?
 
Minkälaisen vastauksen haluat kuulla?
 
Halusitko kuulla vastausta ollenkaan vai olla ainoastaan eri mieltä?
 
Tuossa valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuita uuden laitteen markkinoille saattamiseksi kuvaassa ohjeistuksessa viitataan yleiseen sähköturvallisuuslakiin 1996/410. Aivan samaan siis kuin yksityishenkilöiden väliseen kauppaan annetussa ohjeistuksessa.
 
Säännökset koskee markkinoille saattamishetkellä voimassa olevia asetuksia. Vaatimustenmukaisuuden ylläpitovelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että jos määräykset muuttuvat, on myös valmistusta muutettava uusia säännöksiä vastaavaksi. Ei siis sitä, että markkinoille vuosien saatossa saatettuja laitteita käydään muuttamassa uusia vaatimuksia vastaaviksi. Käytettyjen laitteiden tulee täyttää niitä valmistettaessa voimassa olleet määräykset.
 
Jos tuonkin jakamasi dokumentin lukee kirjaimellisesti eri kohdista sopivasti lainaten, voi aikaansaada hyvinkin mielenkiintoisia tulkintoja. Esimerkiksi:
 
Jakelija (johon yksityishenkilö voidaan rinnastaa) muuttaa käytetyn laitteen rakenteen uusia määräyksiä vastaavaksi. Tässä vaiheessa jakelija muuttuu valmistajaksi, jota koskee valmistajan vastuut. Tämä ei varmaankaan ole lainsäätäjän tarkoittama ajatus, vaikka se tuosta dokumentista on suoraan luettavissa.
 
Jos kyseinen nimimerkki on susta anonyymi niin ok!
 
Anonyymi nettikirjoitus on nimimerkillä nettiin saatettu kirjoitus riippumatta siitä kuinka hyvin tai huonosti nimimerkin takana olevan henkilön tunnen.
 
Mä heitän yksinkertaisen esimerkin:
 
Jos täysin originaali ns. "death capillä" ja 0-luokan pistotulpalla varustettu vanha vahvistin vaihtaa omistajaa täysin toimintakuntoisena, mutta vikaantuukin (vanhuuttaan) juuri tuon konkan osalta uudella omistajalla. Pahimmassa tapauksessa uusi omistaja menettää henkensä. Onko myyjä vastuussa tapahtuneesta? Olisiko vahvistin pitänyt muuttaa kyseisten komponenttien osalta nykypäivän määräysten mukaiseksi vai onko tuonlaisen sähkölaitteen myyminen sallittua?
 
Kirjaimellisesti ottaen laite täyttää sitä valmistettaessa voimassa olleet määräykset. Sikäli myyminen on ok, mikäli laite on sitä koskevien määräysten mukaisessa kunnossa. Mukaanlukien kyseinen konkka.
 
Käytännössä viimeistään laitteen käydessä huollossa rakennetta on syytä muuttaa. Näin vaikka huoltoa koskeva ohjeistus neuvoo noudattamaan alkuperäistä rakennetta. Esimerkiksi Jucciz kirjasi asiallisen listan käytännön kohteista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Näistä kaksi ensimmäistä on sellaisia, jotka valveutunut huolto hoitaa kuntoon vaikkei asiakas sitä erikseen pyydäkkään. Tätä ei voi kuitenkaan tehdä ilman asiakkaan suostumusta. Vastaavasti laitetta ei voi ottaa huoltoon ollenkaan ellei asiakas näihin muutoksiin suostu. Näiden toimenpiteiden jälkeenkään laite ei vastaa nykymääräyksiä (ellei laitteesta poisteta lyijyllistä juotostinaa, valovastuksia tremolopiireistä jne.) Silti laite voidaan tulkita sähköturvalliseksi ja myyntikelpoiseksi.
 
Sähköturvallisuuslain luvussa 5 _ todetaan seuraavaa:
 
Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että:
 
1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa;
 
2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä
 
3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti.
 
Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä 1 momentin edellytyksiä, sitä ei saa saattaa markkinoille eikä ottaa käyttöön.
 
Luvussa 13 _ taas todetaan seuraavaa:
 
Sen, joka Suomessa pitää kaupan tai luovuttaa toiselle sähkölaitteita, on voitava osoittaa, että ne ja niiden valmistus täyttävät 5 _:ssä ja 5 a luvussa säädetyt sekä 6 _:n nojalla määrätyt vaatimukset.
 
Kyseinen opus on mulla tuossa pöydällä. Kuvaako laittamasi lainaus mielestäsi paremmin vai huonommin yksityishenkilön käytännön vaatimuksia, kuin TUKEsin yksityishenkilöiden kauppaa koskevan tiedotteen auki kirjoitettu lista käytännön toimenpiteistä?