Aihe: Hiwatt -klooni klippaa jo vaiheenkääntäjässä 1 | |
|---|---|
 s15166928.05.2016 08:12:51 | |
DR201-klooni kyseessä. http://hiwatt.org/Schematics/DR_Pre4Input_v2.gif http://hiwatt.org/Schematics/DR_200wOutput4.gif http://hiwatt.org/Schematics/DR_200wPS.gif Vaiheenkääntäjään menee skoopin mukaan siniä sisään, klippaa ulos tullessaan. Onkos tämä tyypillistä vai ei ? Tehoa näyttää lähtevän 173W, eli melko vähän. Mitattu 14Ohmin resistiiviseen keinokuormaan 16Ohmin lähdöstä skoopilla. B+ on noin 0.95 speksatusta. Asiaan on aika vaikea vaikuttaa, 230V tapsi käytössä muuntajassa, 220V tapsia ei ole. En kyllä ole mitannutkaan paikallista verkkojännitettä. HT3 on noin 0.92 speksatusta. Kuristinta ei virtalähteessä ole vaan 100Ohmin vastus. Tuolla jännitteellä laskeskelin jotta pitäisi lähteä "edes" 190W (muistaakseni). Jos klippaus vaiheenkääntäjässä ei ole tyypillistä, niin mitäs sitten ? Biasointi on (muistaakseni, eihän näitä nyt ylös kannata kirjoittaa) n. 66% maksimista. Vaikutusta asiaan vai ei ? Vaiheenkääntäjän jännitereferenssin vastuksia tuli muljattua hieman jotta päästään arvoihin jotka on listattu tuolla sivun lopussa. http://hiwatt.org/DIY/ Olivat kovin alakanttiin kaikki. Nyt ovat kartalla, paitsi anodijännite jo mainitun verran alaviistossa. Muistaakseni paransi lähtötehoa aikalailla. Vaan mitäs nyt ? Jos on normaalia, niin annetaan olla. Hyvältähän tuo soundaa matalasta tehosta huolimatta. Jos ei, niin ruvetaan hilaamaan vaiheenkäntäjän jännitettä ylöspäin ? Vaikka alkuun puolittamalla se 100Ohmin vastus ? Mikä ei kuvasta näy on se, että HT3:n suotokonkka on kaksi 100uF suoraan rinnakkain, kun nyt sattui olemaan käyttämätön konkka tuossa tyrkyllä. Vai metsästänkö haamuja ? Pääte klippaa, takaisinkytkentä toteaa että pääte klippaa ja pyytää vaiheenkääntäjältä lisää kaasua johon se ei pysty jolloin vaiheenkääntäjäkin klippaa ? Antikitarasankari. Siis basisti. | |
 okabass28.05.2016 10:12:22 (muokattu 28.05.2016 10:18:47) | |
" Biasointi on (muistaakseni, eihän näitä nyt ylös kannata kirjoittaa) n. 66% maksimista. Vaikutusta asiaan vai ei ?" Eihän tuo tehoero ole kuin 0,6 dB. Jos laitat kylmemmälle, niin luulisi B+ nousevan, ja se kyllä vaikuttaa saatavaan tehoon (oliko se nyt jos tuplaat anodijännitteen, niin teho nouseen toiseen potenssiin?) Minä kokeilisin aina 40% max anoditehohäviöstä lähtien. Isoissa putkikoneissa on biasointi monasti kylmemmällä kuin pikku kitarakoneissa. Ja kävisin vielä kerran kytkennän läpi. | |
| s151669 28.05.2016 11:19:24 | |
okabass: " Jos laitat kylmemmälle, niin luulisi B+ nousevan, Onhan tuo vielä kokeilemisen arvoinen. Biasoidessa tosin teho kasvoi sitä mukaa kun veti kuumemmaksi. Nyt on niin kuumalla kuin nykyisellä biaspiirillä saa. Toki tämä oli ennenkuin muuttelin vaiheenkääntäjän katodiseuraajan referenssejä. Biasointi nyt muutenkin pitäisi tehdä soundit edellä, on vaan vähän hankalaa vetää bassoa täysillä ja makustella soundeja samalla kun biasoi. Hyvältä se soundaa nytkin, viimeisiä hienosäätöjä ollaan vain hakemassa. Ja varmistelemassa että laite toimii kuten suunniteltu. Ja kävisin vielä kerran kytkennän läpi. On käyty moneen kertaan kun etsin värähtelyn lähdettä. Joka oli lopulta väärät vaiheet päätemuuntajassa :) Muillekin tiedoksi, jotta väärinpäin oleva takaisinkytkentä sallii pienellä volumella soiton ihan sujuvasti, vasta isommalla alkaa värähtelemään :) Kaikki jännitteet putkien pinneissä myös vastaa tuota taulukkoa, mikä viittaisi siihen että lienee kunnossa. Antikitarasankari. Siis basisti. | |
 uusiipe29.05.2016 10:40:16 | |
Klippaako molemmat puolivaiheet? Jos vain toinen, niin kumpi, invertoitu vai ei-invertoitu? Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
 tommiot29.05.2016 10:59:19 (muokattu 29.05.2016 11:02:56) | |
Toimiiko takaisinkytkentä ja onko sitä tarpeeksi? Onhan vaiheenkääntäjänä ECC81 eikä ECC83? | |
 kojones29.05.2016 11:18:19 | |
tommiot: Onhan vaiheenkääntäjänä ECC81 eikä ECC83? Tätä olisin itsekin ekana kysynyt, ehdit ensin. | |
| s151669 29.05.2016 11:41:22 | |
Kyllä se symmetrisesti klippaa. Ja on ECC81 kuten kuuluukin :) Kokeilin ECC83:stakin mutta ei se kuulostanut hyvältä. Väittäisin myös että takaisinkytkentä pelaa koska: - oskillaattorista vahvistimeksi päätemuuntajan vaihe kääntämällä - precense toimii (aika mieto se on mutta eikös se näissä kuulu asiaan ?) Määrä on se mitä kytkentäkaavion mukaisilla vastuksilla tulee. Eli ei kovin paljoa mutta kumminkin. Antikitarasankari. Siis basisti. | |
| tommiot 29.05.2016 19:38:23 (muokattu 29.05.2016 19:54:10) | |
s151669: Kyllä se symmetrisesti klippaa. Ja on ECC81 kuten kuuluukin :) Kokeilin ECC83:stakin mutta ei se kuulostanut hyvältä. Väittäisin myös että takaisinkytkentä pelaa koska: - oskillaattorista vahvistimeksi päätemuuntajan vaihe kääntämällä - precense toimii (aika mieto se on mutta eikös se näissä kuulu asiaan ?) Määrä on se mitä kytkentäkaavion mukaisilla vastuksilla tulee. Eli ei kovin paljoa mutta kumminkin. Jos käyttää ECC83 niin noita 100k bias-vastuksia kannattais vaihtaa isommaksi, koska toi n. 50 kilo-ohmin kuorma on liian matala ECC83:lle. Kyllähän toi vaiheenkääntäjän säröytyminen on noin muuten ihan normaalia ja monesti myös toivottavaa. Ilman tarkempaa tietoa signaalien amplitudeista on vähän vaikee sanoo toimiiko se oikein, kun ei oo henkilökohtaista kokemusta kyseisestä vahvistimesta. Jos vaiheenkääntäjän ulostuloon tarvii lisää swingiä niin yksinkertaisin vaihtoehto on varmaan nostaa anodijännitettä HT3, mutta ilmeisesti sitä nyt ei tässä kytkennässä pääse juuri säätämään, eikä sitä yli 400 volttiin kannata varmaan laittaakaan. | |
| s151669 29.05.2016 22:21:41 | |
tommiot: Jos käyttää ECC83 niin noita 100k bias-vastuksia kannattais vaihtaa isommaksi, koska toi n. 50 kilo-ohmin kuorma on liian matala ECC83:lle. Juu. Mutta tuo ECC81 on osa tämän vehkeen Mojoa. Kyllähän toi vaiheenkääntäjän säröytyminen on noin muuten ihan normaalia ja monesti myös toivottavaa. Ilman tarkempaa tietoa signaalien amplitudeista on vähän vaikee sanoo toimiiko se oikein, kun ei oo henkilökohtaista kokemusta kyseisestä vahvistimesta. Hyvältä se noinkin tosiaan kuulostaa, mutta kovasti vain vaivaa juuri se että toimiiko se kuten suunniteltu. Jos vaiheenkääntäjän ulostuloon tarvii lisää swingiä niin yksinkertaisin vaihtoehto on varmaan nostaa anodijännitettä HT3, mutta ilmeisesti sitä nyt ei tässä kytkennässä pääse juuri säätämään, eikä sitä yli 400 volttiin kannata varmaan laittaakaan. Sen vastuksen voisi kyllä korvata kuristimellakin. http://www.uraltone.com/elektroniik … ristimet/hammond-159t-kuristin.html tai vastaava ehkä. Jostain nimittäin tulee vieno tasasuuntaajan pirinä läpi. Ei haittaa soittoa mutta varmaan DI:llä kaiutinlähdöstä saa miksaajalle päänvaivaa. Niin tai näin, puukon alle laitos pääsee aikaisintaan viikon päästä. Keskiviikkona pitää vetää sillä treenit ja perjantaina keikka. Antikitarasankari. Siis basisti. | |
| teemu-t-k 12.06.2016 13:24:25 | |
Vaiheenkääntäjään menee skoopin mukaan siniä sisään, klippaa ulos tullessaan. Onkos tämä tyypillistä vai ei ? Riippuu... Jokunen vahvistin on suunniteltu säröyttämään ensin vaiheenkääntäjä - ratkaisuun voi olla niin soundillisia, yleiseen toimintaan kuin luotettavuuteenkin liittyviä syitä - mutta haittapuolena on, että potentiaalinen maksimiteho / headroom jää kyseisellä järjestelyllä käytännössä saavuttamatta. Tuosta syystä valtaosa vahvistimista on suunniteltu klippaamaan ensin pääteputket, jolloin maksimi tehon rajoitteena on vain pääteputkien tehonkesto ja toimintapiste. Siten headroom ei rajoitu ennenaikaiseen klippaamiseen vaiheenkääntäjässä tai muissakaan edeltävissä vahvistusasteissa. Tuolla järjestelyllä saavutetaan myös maksimaalinen "putkipäätesoundi". Pelkän vaiheenkääntäjän klippaaminen kun ei tuota vastaavia elektronisia ilmiöitä joita ovat esim. B+ tai screen jännitteiden putoaminen kuormittaessa, kasvava hilavirta ja klippaaminen hiloilla, räjähdysmäaisesti kasvava screen virta yliohjatessa, bias:in interaktiivinen "ryömintä", jne. Puhumattakaan noiden ilmiöiden tuottamista sivuefekteistä ja vaikutuksesta soundiin. Käytännössä pelkän vaiheenkääntäjän yliohjaaminen tuottaa siis aika "blandin" -efektin oikeaan pääteputkien yliohjaamiseen verrattuna, mutta se on karaktääriltään ja soundiltaan silti enemmän pääteputkisäröä vastaava efekti kuin single-ended -tyyppisten vahvistusasteiden yliohjaaminen. Varsinkin differentiaali -tyyppinen vaiheenkääntäjä säröytyy "pehmeästi" ja verrattain symmetrisesti kuten geneerinen push-pull -tyyppinen putkipääte. MUTTA Kun skooppisi näyttää vaiheenkääntäjän ulostulon säröytyneen niin kannattaa huomioida onko kyseessä todella oikeasti vaiheenkääntäjän säröytyminen, vai ulkoisen tekijän aiheuttama ilmiö joka näennäisesti vaikuttaa vaiheenkääntäjän säröltä. Useimmissa vavistimissa vaiheenkääntäjä on suunniteltu yliohjaamaan pääteputkia helposti headroominsa puolesta, mutta tästä päädytään seuraaviin ilmiöihin: - Takaisinkytkentä: Jos vahvistin hyödyntää takaisinkytkentää on vaiheenkääntäjä todennäköisesti "silmukan sisällä" ja yrittää täten korjata KOKO silmukan kattavan kytkennän tuottamaa säröä muuttamalla reaaliaikaisesti vahvistusarvoaan. Lopputulos on "vastakkainen" särö, joka vääristää signaalia vaiheenkääntäjän ulostuloissa mutta niin tekemällä vastaavasti "korjaa" säröä jota loput piiristä (esim. pääteputket) tuottaisi. Täten vahvistiminen ulostulosignaali voi silti olla käytännössä "kliini" ja kyseessä on vain takaisinkytkentää hyödyntävän piirin normaali toiminta, ei niinkään vaiheenkääntäjän oikea säröytyminen. - Pääteputkien yliohjaus ja kasvanut hilavirta: Kun pääteputken hilaa yliohjataan riittävästi hilavirta kasvaa reippaasti hilan impedanssin pudotessa samanaikaisesti. Efekti on hyvin samanlainen kuin yliohjaisi diodia: Kun forward jännite ylittyy diodin virta kasvaa koska impedanssi vastaavasti laskee. Jos diodi on kytketty riittävän korkeaimpedanssiseen lähtöön signaali klippautuu johtuen kys. jännite/impedanssi jaosta. Näin tapahtuu myös yliohjatessa putken hilaa: Hilan impedanssi putoaa, hilavirta kasvaa räjähdysmäisesti ja korkean ulostuloimpedanssin omaava vaiheenkääntäjä ei kykene enää ohjaamaan hilaa ilman säröä. Signaali klippautuu. Tässö mennään kuitenkin niille rajoille puhutaanko pääteputkien vai vaiheenkääntäjän säröstä. Efekti on käytännössä molempien tulosta, mutta jos irroitat pääteputket tai kytket niiden hiloille riittävästi sarjavastusta huomaatkin, että vaiheenkääntäjän headroom kohoaa ja klippaamista ei esiinnykkään vastaavilla antosignaalin jännitetasoilla. Jos vaiheenkääntäjän ja hilan välissä on vastus voi olla että mittaat verrattain puhtaan signaalin vaiheenkääntäjän outputeissa mutta paljon säröytyneemmän signaalin pääteputkin hiloilta joilla signaalin säröytyminen tapahtuu varsinaisesti. Tuosta syystä pidän tuota ilmiötä käytännössä pääteputkisärönä, en vaiheenkääntäjän särönä: Ilman pääteputkea/pääteputkia sitä ei esiintyisi. Vaiheenkääntäjön arkkitehtuurilla toki on merkittävä vaikutus kys. särön luonteeseen ja millä amplitudeilla klippaaminen tapahtuu. | |
| uusiipe 16.06.2016 07:23:14 | |
s151669: ?..ostain nimittäin tulee vieno tasasuuntaajan pirinä läpi... Googlettele bridge rectifier ja snubber caps. Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)