Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Moro ! Et voisko joku nyt selittää ton jutun mulle, olen lukenut ja lukenut muta kuin hepreaa lukisi, en opi mitään..

Moro ! Et voisko joku nyt selittää ton jutun mulle, olen lukenut ja lukenut muta kuin hepreaa lukisi, en opi mitään..
 
Soinnutko todella, vai sävelet? Sointuteoriaa löytyy faqeista ja otelaudan kaavion joku kiltti sielu tänne toki lätkäisee, jos olikin sävelistä kyse?

Juuuh sori säveliä tahtoisin......
 
Johonkin tiettyyn sointukulkuun?Täsmennä hieman kysymystäsi,ni eiköhän sitä apua jostain löydy.

Johonkin tiettyyn sointukulkuun?Täsmennä hieman kysymystäsi,ni eiköhän sitä apua jostain löydy.
 
Se siinä onkin etten tiedä musiikin teoriasta niinku yhtikäs mitään... Ja sitten ku otan itteäni niskasta kiinni ja tenttaan lopputulos on sama pyöreä nolla.... Et jos sais vähän edes apua mistä lähtee ja sillee, siitä olisi paljon jo apua. Ehkä jos ymmärrän ja sisäistän sen.

Se siinä onkin etten tiedä musiikin teoriasta niinku yhtikäs mitään... Ja sitten ku otan itteäni niskasta kiinni ja tenttaan lopputulos on sama pyöreä nolla.... Et jos sais vähän edes apua mistä lähtee ja sillee, siitä olisi paljon jo apua. Ehkä jos ymmärrän ja sisäistän sen.
 
Opettele vaikka ensin duuri ja molli skaalat. Esimerkiksi C-duuri ja C-molli, aloitat sen sen ensin A kielen kolmannelta nauhalta kun oot oppinu sen siitä niin sitten etsit sen saman skaalan muualta. Siinä sivussa kun opit sen skaalan niin opettelet ne äänet jotka kuuluvan esim. edellä mainittuun C-duuri ja C-molli skaalaan. Samalla opit pikku hiljaa tuntemaan kaulaa jne...
 
Lue vaikka ensin http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=39&t=24161&o=0&co=0
 
Voi olla aluksi vaikee lukunen, ainiin ja kantsii myös opetella tuosta yllä olevasta nuo äänien nimet
 
C, lausutaan c
C#, ylennetty C, lausutaan cis
Db, alennettu D, lausutaan des
D, lausutaan d
D#, ylennetty D, lausutaan dis
Eb, alennettu E, lausutaan es
(C) MacGyver
 
ja myös mikä on esim. skaalan ns.numeraaliset nimet (joku kuka osaa selittää tämän paremmin tehköön sen) eli
 
Skaalan ensimmäinen sävel eli juurisävel on priimi.
Toinen sävel on sekunti.
Kolmas sävel on terssi.
Neljäs sävel on kvartti.
Viides sävel on kvintti.
Kuudes sävel on seksti.
Seitsemäs sävel on septimi.
 
(C) MacGyver
 
Näin ainakin itse sain umpipuuhun itelleni asian. =) Teoria on välillä todella inspiroivaa ja mut yleensä aika tylsää mutta ei missää tapauksessa hyödytöntä.

Näin ainakin itse sain umpipuuhun itelleni asian. =) Teoria on välillä todella inspiroivaa ja mut yleensä aika tylsää mutta ei missää tapauksessa hyödytöntä.
 
Itteäkin inspas toi teoria yhes vaihees todella paljon, mutta lopahti siihen et oli liian "vaikeaa" tekstiä, kun oli lukenut about 4 sivuu, ajattelee jotain ihan muuta.
 
Sittenkun sen hiffaa on se hyödylistä....Oikeesti!

En oikein tiedä mitä tässä alkuperäinen kirjoittaja tarkalleen haki, mutta tässä siis noin teoreettisen bassottelun alkeita:
 
Olettakaamme, että kuvitteellinen esimerkkibiisi alkaa C-soinnulla, jota kitara komppailee mielensä mukaan. C-sointu koostuu seuraavista sävelistä: C, E ja G. Raju punkbasisti soittaa tuon soinnun päälle (tai oikeastaan alle) C-säveltä, karski rockbasisti puolestaan lisää soittoonsa myös G-sävelen (kvintti) ja nynnerö pop-basisti lisää teoreettiseen bassotteluunsa sillointällöin vielä E-sävelenkin (terssi). Epäilyttävät jazz-hipit ovat sitten jo asia erikseen. Kun esimerkkiviisussa sointu vaihtuu vaikkapa E-molliksi, niin basisti soveltaa soittoan sopimaan tuohon kyseseen sointuun. E-molli koostuu E-sävelestä, G-sävelestä (molliterssi) sekä B-sävelestä (kvintti).
 
Tällä tietomäärällä on lähes sävelkorvattomankin basistin teoriassa mahdollista komppailla auttavasti minkätahansa kolmen soinnun pop-pläjäys auttavasti läpi. Edellyttäen että kyseisellä beisplayerillä on edessään kappaleen sointukulku paperilla, hieman tyylitajua ja kyky seurata sormillaan rumpalin bassarijalan liikkeitä.
 
Ilmeistä toki on, että luovassa ja musikaalisessa mielessä basistin ei kannata rajoittaa soittoaan pelkästään sointujen perussäveliin. Ne ovat kylläkin varmasti toimivia kulmakiviä aloittelevan teoreettisen basistin teoreettisille bassokuvioille.
 
Mitä sitten itse sointujen rakenteeseen tulee, niin ehken nyt ala tähän soinnunmuodostuksen alkeita latelemaan, mutta faqista löytyy ja esimerkiksi nut chords ohjelmalla pääsee tarkkailemaan sointujen ja skaalojen muodostumista selkeästi ja helppokäyttöisesti otelaudalta/koskettimistolta.
 
Toivottavasti tämä nyt edes jotain auttoi jotakuta.
 
Nut chords
http://daniel.kiraly.szm.sk/nc.zip
 
Esimerkiksi tuolla vaihtoehto m.netin päteville fageille.
http://www.uta.fi/mute/soi01.htm

Jos satut osaamaan nuotteja tai tabeja (?) internetistä kyllä löytyy bassosäestykset tavallisille kappaleille.