Kitarat: kitarakamat ›

Tuota...
 
Jos puhutaan Kiinalaisista kitaroista ja niiden käytetyistä hinnoista ja siitä miten ne pitävät hinnan...
 
Itsellä on 4 kpl Sunsmilen erilaisia kitaroita ja yhdenkään näiden lavassa ei lue mitään sellaista mitä ne ei ole. Ne ovat maksanee noin 120 eurosta likemmäksi 200 euroon ja kolmeen niistä on kova laukku tullut siihen samaan hintaan. Myös yksi Kiinalinen Gretsch lap steel löytyy ja sekään ei ole mikään piraatti. Se kyllä maksoi yli 10 vuotta sitten jotain 300 euron paikkeilla.
Tämä Sunsmile ei ole edes merkkinä mitenkään kauhean laadukkaana pidetty, mutta kaikki nuo omat Kiinalaiset soittimet ovat kyllä enemmän kuin niistä maksamani hinnan arvoisia. Jos olen vaikka jotain tuollaista myymässä, niin tuskin siitä kovin montaa kymppiä tulee takkiin. Voi saada menemään jopa samalla hinnalla jonka on itsekkin maksanut. Enempää en ala pyytämään, mutta eipä ne nyt ole kaupankaan.
 
Myöskin ihan joka maassa tehdään hyviä soittimia ja huonojakin. On tullut joskus hommattua myös yhden kotimaisenkin kitararakentajan tekemä telecaster, jonka ruuvasin seinään koristeeksi yhteen kämppään. Toki asunnon omistajan luvalla.
Kertonee, varmaan jotain sen kitaran "hyvyydestä", vaikka ulkoisesti ihan ok olikin. Tämä kyseinen kaveri on kyllä tehnyt paljonkin soittimia ja monet ovat niitä jopa kehuneet.
Voi tietysti olla, että juuri tämä minun yksilö oli sitten kaikinpuolin juuri tällainen maanatai yksilö... Siitä ei muuten olisi saanut edes mitään osia talteen. Kaikki osat olivat ihan sekundaa ja ei niitä osia olisi kannattanut mihinkään kunnolliseen laittaa. Ei siis yhtään mitään.
Tämä "rakentaja" ei tosin ole mikään firma, vaan yksityinen henkilö. Enkä myöskään paljasta hänen nimeään.
 
Jos noista USA kitaroista ja niiden arvosta on taas joku sitä mieltä, että niissä pysyy arvo...
Ei taida ihan niinkään olla. Itsellä on esimerkiksi Gibson Flying V 67 reissue cream white värillä ja se maksoi 1995 laukun kanssa uutena. Se on 2000-luvun alusta ja uutena tosiaan hommattu. Joskus olen tuota kitaraa tarjonnut kun on joku ollut ostamassa Gibson Flying V kitaraa ja aina on tarjoukset olleet selkeästi alle tonnin. Tämä on jo väriltään sellainen, että se maksoi 400 euroa enemmän kuin muun väriset. Koska tällainen kerman valkoinen on vaikempi tehdä. Muut värit oli silloin paperin valkoinen, musta ja cherry punainen.
Tähän on myös laitettu kromiset metallikuoret mikkien päälle ja vaihdettu luinen satula.
Vaihdossakin olen johonkin myös yrittänyt, mutta eipä ole tainnut yli tonnia kukaan tarjota ja se vaihdettava kitara on saattanut olla joku aasilainen jonka hinta on taas ollut muutamia satasia 2000 euroa halvempi uutena. Eipä kauheasti kiinnostaisi vaihtaa kitaraa halvempaan ja maksaa vielä väliä. Tämä kitara kun on jo muutenkin noin 15 vuotta vanha. Hinnat tuppaavat yleensä nousemaan, mutta amerikan soittimissa se ei aina tunnu menevän niin. Koskapa niitä on myös enemmän liikenteessä, vaikka ei juuri sillä värillä olisikaan.
Myöskin jos joku haluaa ostaa Fenderin taikka Gibsonin(esimerkiksi), niin yleensä se väri on jo valmiiksi mietitty. Tuntuu siltä, että vaikka olisi useita samanlaisia soittimia-->Ne ovat aina väärän värisiä tai väärältä vuodelta, vääränlaisella otelaudalla, mikeillä jne.
 
Jos laskee 2000 eurosta vaikka 20%, niin se on jo 400 euroissa ja sellaista hintaa ei yleensä kukaan maksa käytetystä, siis 1600 euroa käytetystä kitarasta. 400 eurolla jos ostaa taas jonkun uuden Kiinalaisen, niin ei sen hinta laske muutamassa vuodessa kovinkaan paljoa. Senkin hinta saattaa jopa uutena nousta(yleensä kaikkien tavaroiden hinta nousee) ja voihan sille käytöllekkin maksaa jotain hintaa/arvoa...
 
Minusta juurikin edullisista soittimista on parempi mahdollisuus saada edes hieman pienemmällä tappiolla omansa takaisin. Toki riippuu siitäkin mistä on kysymys ja en tarkoita nyt mitään piraattikitaroita tai muutenkaan soittokelvottomia.
 
Edelleenkään ei kannata kuitenkaan soittimia juurikaan sijoituksena ostella, vaan ihan käyttöön. Kyllä siitä laadustakin voi maksaa ja jos se kitara tulee käyttöön, niin silloinhan se on hyvä hankinta. Jatkuva vaihtaminen ei sekään ole järkevää, mutta toisaalta ei sitä omaa CS soitinta kannata hommata jos ei ole jo kokemusta monista soittimista ja tietoa siitä minkälaisen todella haluaa.
 
Itselläkin kyllä tuo kyseinen Gibson palveli useita vuosia. Nyt kun on terveydellisistä syistä bänditouhut jääneet, on tilanteet muuttuneet. Mieluusti kyllä möisin kaikki ns. paremmat kitarat niitä enemmän tarvitseville, mutta en kuitenkaan ihan mihin tahansa hintaan. Kotona kun pärjään halvemmilla kiinalaisilla ja akustisilla, mutta jos yli kymmenen vuotta sitten ostettu soitin pitäisi tänään myydä alle puoleen hintaan siitä mitä siitä itse maksoin silloin vuosia sitten-->Niin olkoot sitten laukussa ja odottelemassa parempia päiviä.
On muuten Meksikon ja Korean kitaroidenkin hinnat nousseet aivan älyttömästi viimeisen 10 vuoden aikana, mutta jostain kumman syystä jenkki Gibsonit ja Fenderit eivät. Tai on niidenkin uusien hinnat nousseet, mutta käytettyjen taas ei.
On sitten eri, jos puhutaan niistä 50 ja 60-luvun kitaroista. Tosin ei nekään ole kaikki ihan älyttömissä hinnoissa edelleenkään edes näillä kahdella merkillä. Se riippuu ihan siitä mallista ja kaikenlaisista modauksista ja monesta muustakin.
 
E: Muutamia kirjoitusvirheitä, joita luultavasti vielä jäi. En tiedä saako tuosta tolkkua muutenkaan...
Yleensä hinta on aina jossain suhteessa laatuuun ja kyllä monesti tämä suhde on Kiinalaisissa kitaroissa parempi kuin liukuhihna jenkkipeleissä. Sitten jos haluaa oikeasti laadukkaan soittimen ja sille rahalle enemmän vastinetta--> Kannattaa hommata kotimaista käsityötä.