Kitarat: kitarakamat ›

73nd3r: Perhana, tää ketjuhan on kuolemassa - jo monta tuntia ilma postauksia. Saataisko edes seuraavat sata sivua aiheesta 'onko nimimerkki 73nd3r trolli vai ei'?
Poll:
ON ___
EI ___
(Rasti ruutuun)
 
(X) Osallistun arvontaan.

Aivan liian vähän tässä ketjussa on keskusteltu kitaran rungon värähtelystä, jolloin mikrofoni rekisteröi omaa liikettään suhteessa kieliin.
 
Lähinnä hoetaan sitä, että rungon resonointi pitää tappaa ja mikrofonit vahata, ja kaikki mitä se puu saa aikaiseksi on "virhettä".
 
Meillä on tapana käsitellä ääntä eri taajuusalueiden välisinä suhteina, mutta jos nyt ajatellaan monona kulkevaa sähköistä signaalia, niin siinähän on vain kaksiulotteinen käyrä, joka liikkuu ylös ja alas ajan funktiona. Ei siinä sellaisenaan ole mitään "taajuuksia", se on vain käytännöllinen tapa analysoida sitä signaalia ja tuottaa apuvälineitä fysikaalisiin kaavoihin ja muihin sovelluksiin.
 
Ajatellaan nyt miksausta. Siinä asetellaan ne äänilähteet kukin omille raidoilleen ja kuin miksataan erikseen. Korva hahmottaa siitä- jopa monomiksauksesta - kyllä soittimia. Ihan samoin on sähkökitarasoundin kanssa. Korva erottaa kyllä eri lähteitä siitä signaalista, jos ne vain ovat olemassa, ja jos niiden vaikutus kokonaisuuteen yleensä on mahdollista korvin kuulla.
 
Eri taajuusalueiden tarkkailu ei siis kerro sitä miten aivot kyseisen signaalin hahmottaa.
 
Sähkökitaran mikrofonin käyttäytymisessä, silloin kun sitä kitaraa soitetaan, on mielestäni passiivinen piirre (tai jos halutaan sanoa järjestelmän "mikrofonisuus"). Mitä enemmän kitaran runko resonoi ja mitä mikrofonisempi se mikrofoni on, sitä enemmän sitä ilmenee.

Ei ny ollu muutakaan tekemistä niin nyt sitten pari dokkaria Modulus of Elasticity eli Young's modulus
Ekassa sivulla 359 useita mittauksia neljästä elävästä puulajista. Saa selvästi käsityksen että laji ei anna varmuutta mikä se Young's modulus on tietyllä puukappaleella mutta todennäköisyys tietylle arvolle kasvaa http://treephys.oxfordjournals.org/content/3/4/355.full.pdf
 
Sitten iso taulukko. MIelenkiintoinen on mielestäni sivu 4-10 jossa on eri vaahteroita (maple). Tässä arvot on tuuma ja muilla yksiköillä mutta pääasiassa voi verrata eri vaahteroiden eroja ja tuoreen (green) ja kuivatun (dry) vaahteran eroja ja miten tuo Young's modulus muuttuu http://www.conradfp.com/pdf/ch4-Mechanical-Properties-of-Wood.pdf
 
Joten nyt kun siellä esiitteessä lukee että kitarassa on vaahterarunko tai mänty (pine) niin se ei kerro kyllä yhtään mitään sähköisestä soundista, elleis sitä ole tarkemmin rajattu. Ja silloinkin voi vaahtera ja mänty kitarat olla sähköisesti saman kuuloisia keskenään.
 
Saa ihan aidosti olla eri mieltä jos vain on mukana jotain perusteluita eriävälle mielipiteelle. (Tämä viimeisin ei ollut tarkoitettu /3nd3rille vaan jollekin mahdolliselle vääräleualle joka tulee kommentoimaan. ) Itse en taida täst eteenpäin sanoa omia mielipiteitäni vaan postaan vain youtube-linkkejä jos tulee jotain uutta.
 
Edit: korjaus

tumppusormi: Ei ny ollu muutakaan tekemistä niin nyt sitten pari dokkaria Modulus of Elasticity eli Young's modulus
Ekassa sivulla 359 useita mittauksia neljästä elävästä puulajista. Saa selvästi käsityksen että laji ei anna varmuutta mikä se Young's modulus on tietyllä puukappaleella mutta todennäköisyys tietylle arvolle kasvaa http://treephys.oxfordjournals.org/content/3/4/355.full.pdf
 
Sitten iso taulukko. MIelenkiintoinen on mielestäni sivu 4-10 jossa on eri vaahteroita (maple). Tässä arvot on tuuma ja muilla yksiköillä mutta pääasiassa voi verrata eri vaahteroiden eroja ja tuoreen (green) ja kuivatun (dry) vaahteran eroja ja miten tuo Young's modulus muuttuu http://www.conradfp.com/pdf/ch4-Mechanical-Properties-of-Wood.pdf
 
Joten nyt kun siellä esiitteessä lukee että kitarassa on vaahterarunko tai mänty (pine) niin se ei kerro kyllä yhtään mitään sähköisestä soundista, elleis sitä ole tarkemmin rajattu. Ja silloinkin voi vaahtera ja mänty kitarat olla sähköisesti saman kuuloisia keskenään.
 
Saa ihan aidosti olla eri mieltä jos vain on mukana jotain perusteluita eriävälle mielipiteelle. (Tämä viimeisin ei ollut tarkoitettu /3nd3rille vaan jollekin mahdolliselle vääräleualle joka tulee kommentoimaan. ) Itse en taida täst eteenpäin sanoa omia mielipiteitäni vaan postaan vain youtube-linkkejä jos tulee jotain uutta.
 
Edit: korjaus
 
Tämä on kyllä ihan mielenkiintoista selvitystä. Nyt on kuitenkin sellainen asia, että näissä asioissa tahtoo mennä sekaisin kasvitieteelliset ja kaupalliset nimitykset.
 
Voihan monikin puulaji olla yleisnimeltään (ja kauppanimeltään) vaikka "mahonki", vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä sen mahongin kanssa, jota pidetään soveltuvana soittimen valmistamiseen.
 
Sitten on olemassa saarni, jota puolestaan kitaranvalmistuksessa on nimetty nimellä "Swamp Ash", joka on kasvitieteellisesti ihan sama puulaji kuin joku muukin saarni, mutta saa tämän nimityksen silloin kun sen ominaisuudet ovat tietynlaiset.
 
Markkinointia varten puulle täytyy keksiä jonkinlainen tarina, jos se on vain jotakin puuta jostakin, niin turha odottaa siitä kaupassa saavansa nelinumeroista hintaa.

GiovanniDiRondo: Markkinointia varten puulle täytyy keksiä jonkinlainen tarina, jos se on vain jotakin puuta jostakin, niin turha odottaa siitä kaupassa saavansa nelinumeroista hintaa.
 
En minä ainakaan ole huomannut että uusia kitaroita markkinoitaisiin jollain tapaa erityisesti puiden suhteen. Onhan ne lajit siellä spekseissä mainittu tietysti.

LaMotta: En minä ainakaan ole huomannut että uusia kitaroita markkinoitaisiin jollain tapaa erityisesti puiden suhteen. Onhan ne lajit siellä spekseissä mainittu tietysti.
 
Kyllä ainakin kitaroiden rakentajat ja pienemmät pajat nostavat käytetyt puut esille, ja aika usein myös tehdasvalmistajien Custom Shop ym. "parempien" mallien kohdalla puut ovat isommassa osassa markkinointia ja mielikuvaa kuin liukuhihnatavarassa, joissa tosiaan puut ovat vain yksi rivi spekseissä.
 
Kovasti tuntuvat rakentajat puiden merkitykseen uskovan, mutta onko se sitten sitä, että laadukas ja oikein käsitelty puu on stabiilia soitinpuuta, vaiko sitä, että sillä on oikeasti soundiin merkitystä (jolloin tulee tuo "tarina" mukaan)?

jra: Kyllä ainakin kitaroiden rakentajat ja pienemmät pajat nostavat käytetyt puut esille, ja aika usein myös tehdasvalmistajien Custom Shop ym. "parempien" mallien kohdalla puut ovat isommassa osassa markkinointia ja mielikuvaa kuin liukuhihnatavarassa, joissa tosiaan puut ovat vain yksi rivi spekseissä.
 
Kovasti tuntuvat rakentajat puiden merkitykseen uskovan, mutta onko se sitten sitä, että laadukas ja oikein käsitelty puu on stabiilia soitinpuuta, vaiko sitä, että sillä on oikeasti soundiin merkitystä (jolloin tulee tuo "tarina" mukaan)?
 
Painohan se tuntuu olevan monesti prioriteetti puiden suhteen. Pitää olla umpinaista mutta kevyttä.

s8na: Painohan se tuntuu olevan monesti prioriteetti puiden suhteen. Pitää olla umpinaista mutta kevyttä.
 
80-luvllla suosittiin painavaa. Se olikin outo muoti.

hollstro: 80-luvllla suosittiin painavaa. Se olikin outo muoti.
 
Ja painavan kitaran soivuus myytti.

LaMotta: Ja painavan kitaran soivuus myytti.
 
On ja ei. Suomessa taisi Les Paulien kohdalla lähteä siitä, että tänne oli sen aikainen maahantuoja haalinut joskus 70-luvun alkupuolella vesivahinkoisia C-stock verkonpainoja, joita sitten pidettiin, kun ei paremmasta tiedetty, myöhemminkin meillä jonain mittapuuna hyvälle LP:lle. Yamaha taas teki niitä painavia kitaroita aikoinaan aivan tarkoituksella, ja siinä taas oli fysiikan lait taustalla, ja saavuttivatkin se mitä hakivat (eli joukon kaularanka- ja selkävammaisia kitaristeja)

LaMotta: Ja painavan kitaran soivuus myytti.
 
Joo, myytti tosiaankin, vai onko?
Otin piiiiiitkästä aikaa (=lähes pari vuotta) käyttöön Yamaha SG 2000 vm 78-9 Les Paul -tyyppisen kitaran, olin soitellut Yamaha halpis-Pacificalla tuon ajan ja nyt sen nauhat on nyt siinä kuosissa että pitäisi hioo.
 
Joskus muinoin testasin vasuri Les Paulia (15 000mk!!!) ja ihan yhtä tumppu se oli akustisesti kuin tuo SG Jammukin.
Jos taas vertaa Pacifican ja SG 2000:n akustista soundia niin onhan noissa eroa, Pacifica soi selkeesti paremmin ja voimakkammin ilman sähköjä, onko sitten kyse vain rakenteesta, nuohan ovat varsin vastakkaiset kitarat senkin puolesta, painosta puhumattakaan.
 
Yks jännä juttu tuon SG:n kanssa oli (taas) se että kun vaihdoin siihen kielet ja aloin soitteleen niin fiilis oli ensin että "voi ...ttu, ei tää nyt oikeen, täh?Miten tää on näin tumppu???"
Mutta...sitkeesti soittelin monessa erässä ja monta tuntia niin jopas alkoi taas kitara tuntuun hyvältä ja omalta.
 
Korvien välistäkö eli fiiliksestä/omista uskomuksista/tottumuksista näissä jutuissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse? Vai vaan korvan tottumisesta nopeasti uuteen vaikkakin tuttuun tilanteeseen, tai vanhan, tutun kitaran tavallaan odotetusta "kotiinpaluusta", (oon miettinyt asiaa viime aikoina aika lailla) ja siitä että muistaa/olettaa muistavansa miltä se on soundannut/tuntunut 2 vuotta sitten, sillä on kuitenkin soiteltu monet keikat ja tasasin välein vuodesta 79...
 
No joo, Jammussa on tosiaankin ihan spesiaali rakenneratkasuja ja sen paljon puhuttu sustain lienee perua siitä ja puolitettavat mikit tuovat aika lailla lisämahollisuuksia soundipalettiin mutta kyllä se ihmeen kuollut on ilman sähköjä.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 467/Yamaha%20SG%20200%20rakenne.jpg
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 8467/Yamaha%20SG%20200%20soundi.mp3 soitettu pelkästään Logicin mallinnuksilla ja plugareilla, siihen nähden aika ok.
 
EDIT juu ei ole kaularanka/selkävammaa tullut kuten tuossa ylläolevassa postauksessa väitetään käyneen ;-)
Onhan tuo SG 2000 aivan vtun painava mutta kyllä sitä sen 45 min kannattelee hyvällä hihnalla, sitten on taas vartin tauko, himassa voi soitella istuen ;-)

Veikkaisin että tollaset palapeli rakennusratkaisut missä on montaa eri palaa puuta liimattu yhteen eikä välttämättä puiden syiden mukaisestikkaan kuten tossa SG2000:ssa vaikuttaa auttamatta sustainiin vaikka olis miten messinkinen sustainlevy alla, tykkäisin ajatella että sitä parempi sustain mitä helpommin äänen värähtely pääsee liikkumaan eheän puun läpi esteettä, Tokaihan on tutkinut sitä miten puiden syiden suuntaus käyttäytyy klassisessa voileipämallin kepissä SEB-kitaroissaan: http://www.tokaijapan.com/sebstructure.html

tuskiz: Veikkaisin että tollaset palapeli rakennusratkaisut missä on montaa eri palaa puuta liimattu yhteen eikä välttämättä puiden syiden mukaisestikkaan kuten tossa SG2000:ssa vaikuttaa auttamatta sustainiin vaikka olis miten messinkinen sustainlevy alla, tykkäisin ajatella että sitä parempi sustain mitä helpommin äänen värähtely pääsee liikkumaan eheän puun läpi esteettä, Tokaihan on tutkinut sitä miten puiden syiden suuntaus käyttäytyy klassisessa voileipämallin kepissä SEB-kitaroissaan: http://www.tokaijapan.com/sebstructure.html
 
Eikös se ole niinpäin että jos kielen värähtelyä pääsee siirtymään runkoon niin se vähentää sustainia (kielen värähtely vaimenee nopeammin koska sen energia pääsee siirtymään runkon)

qal: Eikös se ole niinpäin että jos kielen värähtelyä pääsee siirtymään runkoon niin se vähentää sustainia (kielen värähtely vaimenee nopeammin koska sen energia pääsee siirtymään runkon)
 
Tää oli Willin teoria. Voisi testata ääniraudan kanssa pitääkö paikkansa.
 
Testi siis siten, että äänirauta kiinni rungossa ja kitarasta näpäytetään yhtä kieltä josta soitetaan äänirautaa vastaava nuotti. Muut kielet pitää vaimentaa. Katsoo soiton pituuden ja siten sama kieli ja nuotti ilman äänirautaa. Näin musta tuon testin voisi suorittaa.

tuskiz: tykkäisin ajatella että sitä parempi sustain mitä helpommin äänen värähtely pääsee liikkumaan eheän puun läpi esteettä, Tokaihan on tutkinut sitä miten puiden syiden suuntaus käyttäytyy klassisessa voileipämallin kepissä SEB-kitaroissaan: http://www.tokaijapan.com/sebstructure.html
Tuon sivun yksi, minun mielestäni tässä yhteydessä hauskakin, lause on että:
"In 1983 we created the same effect with the revolutionary aluminum-alloy body of our original Talbo guitar and bass."

73nd3r: Tuon sivun yksi, minun mielestäni tässä yhteydessä hauskakin, lause on että:
"In 1983 we created the same effect with the revolutionary aluminum-alloy body of our original Talbo guitar and bass."
 
Oli siellä vielä se mainosväite huomattavasti paremmasta sustainista. Mahdollista että pikkasen parempi sustain mutta jotenkin merkittävä, niin itse epäilen.
 
Vaan nyt linkit Talbo kitaraan https://www.youtube.com/watch?v=DSEgZ5hOpvM
ja johonkin alumiiniseen https://www.youtube.com/watch?v=kaI2aWyWidE
 
Ja nyt olen saanut vastauksen itselleni. Yllä olevista kitaroista kuuluu hieman "metallinen" ääni, mutta hyvältä ne silti kuulostaa. Puilla tai oikeammin materiaaleilla ei ole mulle merkitystä kuin ulkonäyö, painon ja tuntuman osalta. Sähköt kiinni niin ihan sama, kunhan dead spotteja ei ole. Tämä ei siis ole totuus tässä asiassa. Jollekin voi vissiin merkitä me pienet kuultavat erot, mutta minulle henk. koht. ei. Seuraavan kitaran puut saa olla mitä on kuha on nätti ja hyvä soitin.
 
Fysikaalisesti asiassa on vielä itseä kiinnostavaa pohdintaa. Ehkä rakenne voisi kanssa olla merkittävä mutta siinäkin siirryn nyt epäilevälle kannalle.

hollstro: Banjo on aika hyvä esimerkki. Siinä koko soittimen idea on resonoiva kalvo pohjassa ja kannessa jonka päällä talla kelluu. Kova akustinen ääni, mutta vaimenee nopeasti.
 
Resonanssi kuitenkin miellyttää useita soittajia ja hyvin resonoiva kitara on monien mielestä miellyttävämpi soitin kuin sellainen joka ei juurikaan resonoi.
 
Entäs pieno, jossa yhden kielen sijaan on kolme kieltä jotta sustaini olisi pidempi ?
 
Kokeilin myös akkarissa yhtä nuottia, joka aiheuttaa myös muun kuin soitetun kielen soimisen. Sustaini kyseiselle nuotille on tällöin pidempi verrattuna siihen että sammutan ne muut kielen paitsi pikatun kielen. Miksi tai miten se rungon resonointi on erilainen noihin tapauksiin (resonoiviin teräskieliin) ?

tumppusormi: Entäs pieno, jossa yhden kielen sijaan on kolme kieltä jotta sustaini olisi pidempi ?
 
Vai olisko ne siksi, että ääni olis kovempi? Sustainikin paranee siinä ohessa.

Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä kuinka paljon ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa voidakseen pitää totena sitä mitä haluaa pitää totena.