Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Olen matemaattisen alan opiskelija, mutta musiikki on minulle tärkeämpi asia ja siitä syystä en halua tehdä sitä työkseni. Haluan pitää sen vapaana kaikesta, eli en halua siihen mitään velvoitteita, sääntöjä yms. Tällä ei ole tarkoitus loukata, vaan tämä on minun henkilökohtainen kanta asiaan.
 
Onhan se hirveää kun jotkut raiskaa musiikkia yrittämällä ansaita sillä leipänsä.

Olen matemaattisen alan opiskelija, mutta musiikki on minulle tärkeämpi asia ja siitä syystä en halua tehdä sitä työkseni. Haluan pitää sen vapaana kaikesta, eli en halua siihen mitään velvoitteita, sääntöjä yms. Tällä ei ole tarkoitus loukata, vaan tämä on minun henkilökohtainen kanta asiaan.
 
Minulle musiikki on tärkein ja siksi haluan tehdä sitä työkseni. Lisäisin vielä, että toivon hartaasti, että joskus tulevaisuudessa voisin ehkä valitakin kenelle sävellän. Sille asteelle ei kuitenkaan pääse, ellei sävellä ensin kaikille, jotka siitä maksavat.

Siis ilman nuotteja? Kuten jo sanoin, en ole edes maininnut haluani säveltää millekään orkesterille, etenkään tuntemattomille. Ja miksi ei toimisi ilman nuotteja?
Joutuuhan jokaiselle nekin erikseen kirjoittamaan ja aikaa siinäkin menee vastaavasti. Henkilökohtaisesti minä opetan bändille ja muillekin biisejäni soittamalla, opastamalla ja itse kuuntelemalla. Tyylitajuinen sävelkorvan omaava ihminen osaa soveltaa oman soittimensa linjat mukaan haluamallani tavalla nopeasti, eikä minun tarvitse edes välttämättä itse tietää sitä ennakkoon tarkasti.
 
voi jeesus kristus...tajuatko sinä yhtään mitä minä olen sulle koko ajan selittänyt? mähän nimenomaan sanoin, että se toimii MONELLE eri musiikkityylille PAITSI isolle orkesterille. enkä mä mitään vaahtoa...

Tää on nyt aika väsynyttä jauhamista.. Ei sitä polkupyörääkään tarvii opetella ajamaan, kävellenkin pääsee ja lopputulos on aivan sama (tosin ehkä perille pääsyyn menee vähän kauemmin). Mutta jos niitä pyöriä on vähän joka pojalla ja tytöllä niin miksei sitä voisi samalla opetella ajamaan? Edes kokeilla, se oppiminen voisi olla helpompaa kuin luuleekaan.

voi jeesus kristus...tajuatko sinä yhtään mitä minä olen sulle koko ajan selittänyt? mähän nimenomaan sanoin, että se toimii MONELLE eri musiikkityylille PAITSI isolle orkesterille. enkä mä mitään vaahtoa...
 
Et tietenkään, hohhoh. Tämä unohtui nopeasti:
 
Jos orkesteri on jotakin tuntipalkkaa kyttäävä puurokorvainen _koneisto_ , niin **ei varmasti toimi** ja minun puolesta saa ihan rauhassa soittaa muiden biisejä.
 
Tässä on niin eri intressit monessa suhteessa, että näistä on melkein turha keskustella. Minusta muutenkin jos biisi esitetään, niin se pitäisi osata soittaa ilman apuja vaikka keskellä yötä herätettynä.

Tää on nyt aika väsynyttä jauhamista.. Ei sitä polkupyörääkään tarvii opetella ajamaan, kävellenkin pääsee ja lopputulos on aivan sama (tosin ehkä perille pääsyyn menee vähän kauemmin). Mutta jos niitä pyöriä on vähän joka pojalla ja tytöllä niin miksei sitä voisi samalla opetella ajamaan? Edes kokeilla, se oppiminen voisi olla helpompaa kuin luuleekaan.
 
Ei sitä muotokuvamaalarinkaan tarvitse maalatessaan katsoa malliaan, mutta niin legendaarista kuin se onkin; yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
 
Kerrataan:
 
Ei ne oo ylivoimaisia, ihan totta.
 
Ei varmasti olekaan, miksi en opettelisi jos kokisin ne niin tarpeellisiksi?
En pelkästään koe niitä tarpeettomiksi vaan en edes halua oppia. Niin kauan kuin musiikkia vielä kuunnellaan, niin korva on minulle tärkeämpi kuin silmä.
 
Vastataan nyt samaan syssyyn:
 
Kyllä vaan kehittyy. Tuo on jopa musiikkioppilaitoksissa pakollisen oppiaineena nimellä säveltapailu ja nuotit ovat ainoa mahdollinen tapa opettaa sitä.
 
En haluaisi ivailla, mutta se on puppua. Ainoa tapa opettaa mitä.? Mitä minä tunnen klassisen soittajia, niin esimerkiksi korvakuulolta ymmärtäminen ja soittelu on heille lähes ylivoimaista.
 
Mekaanisestikin ajatellen minä luulen, että on _pikkuisen_ eri asia sävelkorvan kannalta opetella koko elämän ajan korvakuulolta, kuin suorittaa oppiaineena säveltapailu :/
 
mutta se nyt vaan on niin, että "klassisen" soittaja menee lukkoon, jos sillä ei ole nuotteja.
 
Minusta juuri tämä vaan on jotenkin harmillista. Ihminen on soittimensa kanssa kuin jokin D/A-muunnin.
 
Onhan se hirveää kun jotkut raiskaa musiikkia yrittämällä ansaita sillä leipänsä.
 
Minulle musiikki on tärkein ja siksi haluan tehdä sitä työkseni. Lisäisin vielä, että toivon hartaasti, että joskus tulevaisuudessa voisin ehkä valitakin kenelle sävellän. Sille asteelle ei kuitenkaan pääse, ellei sävellä ensin kaikille, jotka siitä maksavat.
 
Kuten tarkoitin, se on miten kullekin sopii ja se on minun henkilökohtainen ratkaisu.
Lähinnä tarkoitin tuota säveltämistä josta oli puhe, miksei myös soittamista.
Miten sanoisin tiivistettynä.. Kuten mainitsin noista velvotteista ja säännöistä. Lisäksi kaupallisuus on jotakin mitä en musiikissa arvosta. Eli lähinnä sitä, että musiikkia tehdään osaltaan toisten mieltymysten, aikataulujen yms. mukaan.
Minulle musiikin syvin olemus on se, että se syntyy tunteesta ja sillä välitetään se tunne. Eikä se synny väkisten. Minulla saattaa mennä jonkin biisin säveltämiseen ja tekemiseen vaikka kuinka kauan, mutta ei ole minnekään kiire.
Korostan siis, että tämä on minun kanta. Ei siinä minustakaan mitään vikaa ole, että musiikilla ansaitaan leipä, niin kauan kuin siinä on se ilo ja vapaus.

En haluaisi ivailla, mutta se on puppua. Ainoa tapa opettaa mitä.? Mitä minä tunnen klassisen soittajia, niin esimerkiksi korvakuulolta ymmärtäminen ja soittelu on heille lähes ylivoimaista.
 
Varmasti onkin monelle, joka ei ole koskaan joutunut tai edes ollut kiinnostunut improvisoinnista, mutta kyllä nuo valmiudet opiskeluaikana treenataan. Ainoa tapa siinä mielessä, että sillä tavalla voidaan harjoitella ehdottomasti sävelkorvaa, eikä soittimen kautta kokeilla ääniä.
 
Jos orkesteri on jotakin tuntipalkkaa kyttäävä puurokorvainen _koneisto_ , niin **ei varmasti toimi** ja minun puolesta saa ihan rauhassa soittaa muiden biisejä.
 
Kyse on kuitenkin useimmiten suuresta joukosta musiikin ammattilaisia. Niistä, jotka ovat opiskelleet, treenanneet ja miettineet soittamista todella pitkään ja paljon. Ehdottomasti kutsumusammatissaan, eikä mitään kadulta repäistyjä hemmoja. Harvempia ammatimuusikoita kehtaisin puurokorviksi sanoa.

Kyse on kuitenkin useimmiten suuresta joukosta musiikin ammattilaisia. Niistä, jotka ovat opiskelleet, treenanneet ja miettineet soittamista todella pitkään ja paljon. Ehdottomasti kutsumusammatissaan, eikä mitään kadulta repäistyjä hemmoja. Harvempia ammatimuusikoita kehtaisin puurokorviksi sanoa.
 
Jep.Eli korva ja pää toimisi todennäköisesti ilman opintojakin,mutta opiskelun avulla saa huomattavasti enemmän itsestään irti ja kommunikointi muiden muusikoiden kanssa on helpompaa kun peruskäsitteet on hanskassa.Ei tarvitse vääntää tuntitolkulla rautalangasta jotain yksinkertaista juttua...

En haluaisi ivailla, mutta se on puppua. Ainoa tapa opettaa mitä.? Mitä minä tunnen klassisen soittajia, niin esimerkiksi korvakuulolta ymmärtäminen ja soittelu on heille lähes ylivoimaista.
 
Mekaanisestikin ajatellen minä luulen, että on _pikkuisen_ eri asia sävelkorvan kannalta opetella koko elämän ajan korvakuulolta, kuin suorittaa oppiaineena säveltapailu :/
 
Alkaa hieman kuulostamaan siltä ettet aivan edes tiedä mitä säveltapailu käytännössä musiikkiopistoissa tarkoittaa..
 
Nuotit on apuväline, kuten eri instrumenttejen soittotaito. Tähän voisi väittää seuraavaksi että "minun ei tarvitse osata soittaa mitään soitinta, riittää että osaan hyräillä ja kuvitella kokonaisuuden päässäni".

Varmasti onkin monelle, joka ei ole koskaan joutunut tai edes ollut kiinnostunut improvisoinnista, mutta kyllä nuo valmiudet opiskeluaikana treenataan. Ainoa tapa siinä mielessä, että sillä tavalla voidaan harjoitella ehdottomasti sävelkorvaa, eikä soittimen kautta kokeilla ääniä.
 
En tarkoittanut improvisointia vaan jonkun kuunnellun toistamista ja selvittämistä. Itse kun blokkaan vaikka jonkun melodian ja mahdollisen muunkin kuullun, niin ei sitä tarvitse edes välttämättä soittaa. Riittää kun osaan toistaa sen päässäni.
Tarvittaessa sen voi soittaa vaikka suullansa tai jollakin soittimella riittävän yksiselitteisesti ja mahdollisesti hitaammin.
Varmaan melodia onnistuu nuoteillakin, mutta kuten olen sanonut, musiikki sisältää paljon muutakin kuin säveliä peräkanaan ja kahden kuullun erojen tai kahden saman etsiminen joukosta, niin siinä ei paljon nuotit auta.
Kokeilevuus riippuu soittajan soittotaidosta aivan samaten kuin nuotittajan nuottitamistaidosta.
 
En tietysti tunne sinua, enkä muitakaan teitä. Jokaisella on oma tapansa, mutta minusta sävelkorvaa ei voi mitenkään muuten harjoittaa paremmin kuin kuuntelemalla, tarvittaessa vertaamalla ja sitä rataa.
 
Kyse on kuitenkin useimmiten suuresta joukosta musiikin ammattilaisia. Niistä, jotka ovat opiskelleet, treenanneet ja miettineet soittamista todella pitkään ja paljon. Ehdottomasti kutsumusammatissaan, eikä mitään kadulta repäistyjä hemmoja. Harvempia ammatimuusikoita kehtaisin puurokorviksi sanoa.
 
En sitä tarkoittanutkaan, että ne kadulta repäistyjä olisivat, mutta jos nuotit ainoastaan kertovat miten voidaan soittaa sävelkorvan sanoessa mitään, niin ei onnistu.
 
Jep.Eli korva ja pää toimisi todennäköisesti ilman opintojakin,mutta opiskelun avulla saa huomattavasti enemmän itsestään irti ja kommunikointi muiden muusikoiden kanssa on helpompaa kun peruskäsitteet on hanskassa.Ei tarvitse vääntää tuntitolkulla rautalangasta jotain yksinkertaista juttua...
 
Kuten sanottua, se on niistä ihmisistä kiinni. Kun musikaalinen kemia pelaa ihmisten välillä saumattomasti, niin se on ensinnäkin erittäin nopeaa ja lisäksi uskomattoman hienoa. Ja se on sitä mitä siinä pitäisi ollakin soittotaidon lisäksi.
 
Tottakai musiikki on muutakin kuin säveliä peräjälkeen, mutta minä en ainakaan osaa soittaa kaikkia maailman soittimia. Kun sävellän esimerkiksi tuuballe, en tiedä tarkalleen minkälaiset dynamiikan vaihtelut tai fraseeraukset ovat yksinkertaisesti mahdollisia, enkä välttämättä edes tule ajatelleeksi, että jokin tietty fraseeraus sopii kappaleeseen kuin nenä päähän.
On kivaa olla elävä säveltäjä, kun näitä asioita voi miettiä soittajan kanssa yhdessä.
 
En minäkään osaa soittaa kuin muutamaa soitinta enkä tiedä myöskään muiden soittimien mahdollisuuksistakaan kaikkea, mutta ei minun tarvitsekaan. Sen minä tiedän kuitenkin tasan mikä kuulostaa hyvältä. Eikä sitä minulle voi kukaan toinen opettaa eikä kertoa, vaikka olisi soittimensa mikä virtuoosi tahansa.
 
Mitä tulkintaan tulee, niin minun mielestäni onkin juuri mielenkiintoisinta, että soittajat tekevät niin erilaisia tulkintoja samoista nuoteista. Tulkintaa ei mielestäni voi tuputtaa, eikä mikään tulkinta ole se ainoa oikea.
 
Ei tulkintaa voi tuputtaa, mutta siinä se onkin. Jos nyt haluaisin jonkun sävellykseni soitettavan muilla ajattelemallani tavalla, niin silloin soittajat olisivat sellaisia, jotka osaavat tulkita minun mielestä oikein. Ei siihen tietenkään ole yhtä ainoaa ratkaisua.
 
Jos joku opettelisi sävellykseni pelkän kuulokuvan perusteella, hän tuskin kykenisi tuomaan sävellykseen sitä omaa näkökulmaansa, joka tekisi soitosta tulkitsevaa ja omaperäistä
 
Miksi ei? Jos olet omistasi sitä mieltä, niin tietenkin se on niin.
 
Mielestäni juuret ovat, että säveltävä taho soittaa itse musiikkinsa niinkuin on ajatellut. Toinen on, että muut soittavat säveltäjän musiikkia niinkuin hän on ajatellut.
 
Ja tällaisia kuuntelemalla minusta voi vain täysin tajuta kokonaisuuden.
Esimerkiksi Jimi Hendrixin musiikki, soittama ja säveltämä. Minusta sitä ei voi todella ymmärtää kuin kuuntelemalla eikä mitkään maailman nuotit kerro koko todellisuutta. Tosi on, että ivallisesti sanottuna nuoteista soittamisella tulisi silloin väkisinkin tulkitsevaa ja omaperäistä, mutta minusta siinä häviää samalla jonkinlainen henki.

En tarkoittanut improvisointia vaan jonkun kuunnellun toistamista ja selvittämistä. Itse kun blokkaan vaikka jonkun melodian ja mahdollisen muunkin kuullun, niin ei sitä tarvitse edes välttämättä soittaa. Riittää kun osaan toistaa sen päässäni.
Tarvittaessa sen voi soittaa vaikka suullansa tai jollakin soittimella riittävän yksiselitteisesti ja mahdollisesti hitaammin.
 
Jokaisella on oma tapansa, mutta minusta sävelkorvaa ei voi mitenkään muuten harjoittaa paremmin kuin kuuntelemalla, tarvittaessa vertaamalla ja sitä rataa.
 
Sitähän toi säveltapailun opiskelu nimen omaan on!Pannaan biisi pyörimään ja sä kuuntelet ja omaksut sen.Sen jälkeen kirjoitat sen nuoteiksi,jotta maikka voi tarkistaa,hiffasitko mistä oli kyse.Jos ei puhuta nuoteista vaan tavallisesta kirjoituksesta,ni eihän siinäkään selviä muuta kuin teksti.Minkä takia olet opetellut lukemaan ja kirjoittamaan?

Alkaa hieman kuulostamaan siltä ettet aivan edes tiedä mitä säveltapailu käytännössä musiikkiopistoissa tarkoittaa..
 
Sitähän toi säveltapailun opiskelu nimen omaan on!Pannaan biisi pyörimään ja sä kuuntelet ja omaksut sen.Sen jälkeen kirjoitat sen nuoteiksi,jotta maikka voi tarkistaa,hiffasitko mistä oli kyse.
 
Hohhoh :)
 
Jos lukisit jatkossa joka sanan noista minun kirjoituksistani, niin sultakaan ei nousisi höyry päästä joka välissä. Juuri hörhö puhui siitä kuuntelu-nuotitus-linjasta ja minä omasta tavastani. Tämä jäi pois lainauksesta:
 
Varmaan melodia onnistuu nuoteillakin, mutta kuten olen sanonut, musiikki sisältää paljon muutakin kuin säveliä peräkanaan ja kahden kuullun erojen tai kahden saman etsiminen joukosta, niin siinä ei paljon nuotit auta.
Kokeilevuus riippuu soittajan soittotaidosta aivan samaten kuin nuotittajan nuottitamistaidosta.
 
Ja sanon edelleenkin tämän:
 
Mekaanisestikin ajatellen minä luulen, että on _pikkuisen_ eri asia sävelkorvan kannalta opetella koko elämän ajan korvakuulolta, kuin suorittaa oppiaineena säveltapailu :/

Sinäkö kuljet raitilla kirjan kanssa, jos sattuisi tilanne, että joudut juttelemaan ihmisten kanssa? Näiden keskustelujen pohjalta en enää epäilisi sitäkään.
 
KYLLÄ!!!Mulla on semmoinen helvetin paksu kirja josta löytyy kysymys/vastaus tilanteeseen kuin tilanteeseen.
 
Jatkakaa muut....

Jos ei puhuta nuoteista vaan tavallisesta kirjoituksesta,ni eihän siinäkään selviä muuta kuin teksti.Minkä takia olet opetellut lukemaan ja kirjoittamaan?

En ainakaan sen takia, että oppisin puhumaan.
 
Kuljetko sinä raitillakin kirja kädessä, jotta yleensä voisit mitään järkevää puhua? Näiden keskustelujen pohjalta en enää epäilisi sitäkään.

En ainakaan sen takia, että oppisin puhumaan.
 
PIIPAAPIIPAAPIIPAA!
 
En mäkään opetellut nuotteja sen takia,että oppisin soittamaan/säveltämään.Alun perin opettelin soittamaaan pelkästään korvakuulolta,ja blokkailin yksinkertaisia biisejä jo vähän sen jälkeen kun opettelin sanomaan ärrän.Jos meinaat elättää itsesi musiikilla,ni ei varmaankaan oo hirveesti haittaa siitä että tunnet nuotit.
 
Tulee "lentäviä tilanteita" täysin tuntemattomien bändien/solistien kanssa jonka proggiksesta ei mitään hajua ja biisit pitäis vetää keikalla ilman sen kummempia treenejä/"vihellyssessioita".Sulla todennäköisesti ei musiikki ole ammatti,ja voit vihellellä niitä biisejäs ihan rauhassa kännykkääs,mut turha silti ruveta dissaamaan niitä ihmisiä,joiden leipä on tästä hommasta kiinni.Jos on kiinteä kokoonpano jolla keikkaa sen verran,että se elättää ni voihan ne biisit tietysti opetella sun vihellyksestäkin,mut parin hassun keikan takia ei tulis mieleenkään hikoilla muutamaa viikkoa treenikämpillä,kuunnellen tyyppiä jonka ainut dokumentti biiseistä on joku vihellystyyppinen ratkaisu.
 
Tarkoitus ei ole vittuilla,mutta oon valvonut yli kaksi vrk putkeen ja meni vaan jotenkin yli.Promillejakin saattaa hieman löytyä....

Asiahan ei oikeastaan mitenkään minulle kuulu, mutta ...
 
Oma historiani on se, että olen kotoisin keskeltä-ei-mitään jossa ainoa tapa oppia sitä musiikkia mikä kiinnosti oli laittaa levy soimaan ja matkia sieltä. Kun sitten rantauduin sivistyksen pariin ja kiinnostuin säveltämisestä ja suuremmista kokoonpanoista, tuli käytännön syistä vastaan nuottikirjoitus. Tällä hetkellä sävellän, sovitan ja opetan teoriaa ja solfaa ammatikseni. Silti rohkenen tässä yhteydessä tukea Juicea.
 
Mielestäni Juicen pointti korvien käytöstä musiikin oppimisessa on kiistaton. Joka väittää muuta, ei ole todennäköisesti koskaan kokeillut pelkästään kuulonvaraista reittiä. Musiikki todellakin sisältää niin paljon muutakin kuin säveltasot ja niiden järjestyksen. Ammattimaisesti toimiessa on lähtökohtaisesti olennaista tuntea myös nuottikirjoitus.
 
Tässä keskustelussa on kuitenkin tyystin unohtunut se, ettei Juice missään yhteydessä ole ilmaissut haluaan toimia
 
a) ammattimaisesti
b) suurien kokoonpanojen tai prima vista-tilanteiden kanssa.
 
Ja vaikka olisikin, itse elämä opettaa paremmin kuin mikään online-foorumi. Turha täällä on alkaa veitsiä heittelemään.
 
Musiikkia voi tehdä kamalan monella tavalla ja useista lähtökohdista. Antaa jokaisen toimia omalla tavallaan, ja vaikka jonkun toisen ihmisen reitti olisi kovastikin erilainen kuin oma, sitä täytyy kunnioittaa - kaikkien osapuolten. Sitäpaitsi, jokaisella on aina oikeasti jotain opittavaa muilta ihmisiltä.
 
Ja lopuksi, tätä keskustelua on nyt käyty monta sivua pääsemättä yhtään mihinkään. Ehkä meidän pitäisi keksiä jotain rakentavampaa puheenaihetta ...
 
Vellu Halkosalmi
Teorian ja sävelapailun vastaava opettaja
Pop & Jazz Konservatorio

Mielestäni Juicen pointti korvien käytöstä musiikin oppimisessa on kiistaton. Joka väittää muuta, ei ole todennäköisesti koskaan kokeillut pelkästään kuulonvaraista reittiä. Musiikki todellakin sisältää niin paljon muutakin kuin säveltasot ja niiden järjestyksen. Ammattimaisesti toimiessa on lähtökohtaisesti olennaista tuntea myös nuottikirjoitus.
 
Hyvä postaus,Vellu!
 
Mun oppiminen on nimenomaan lähtenyt korvapohjalta,ja käytössä edelleen.Nuotti/teoriahärdellit toimii lähinnä apuvälineenä siihen.Paloi vaan hieman käämi tietyistä lauseista.
 
Mä oon aika huono keskustelemaan vakavasti näin tekstimuodossa,mut ehkä mä viel joskus opin.Ollaan muuten opiskeltu vuosia samassa lafkassa...

Älä nyt hyvä mies hermojasi raasta pilalle tälläisen nettikeskustelun takia.
Alunperin oli kyse tarviiko säveltämisessä nuotteja ja minä niitä en tarvitse edelleenkään.
 
PIIPAAPIIPAAPIIPAA!

En mäkään opetellut nuotteja sen takia,että oppisin soittamaan/säveltämään.Alun perin opettelin soittamaaan pelkästään korvakuulolta,ja blokkailin yksinkertaisia biisejä jo vähän sen jälkeen kun opettelin sanomaan ärrän.
 
Niin ja että osaisi soittaa. Ja ärrävika korjaantui viime vuonna? :)
No kuitenkin, minä en edes muista milloin kaikki tarkasti tapahtui.
En soittanut aivan lapsena vielä oikeastaan mitään soitinta, mutta ensimmäinen muistikuva miten jokin biisi menee on "Minttu sekä Ville" kun se pauhasi radiosta joskus pimeän 80-luvun alkupuolella. Kuulin sen nyttemmin ensimmäistä kertaa sen jälkeen (radiosta myös), ja yksiin se meni alkulirkutuksineen muistin kanssa. Ei muisti välttämättä liity korvaan, mutta jotkut vaan juurtuvat sitkeästi.
Kaippa sitä olisi tajunnut nuotit ottaa kouraan, jos ongelmia olisi tullut alunpitäenkin kuullun ymmärtämisessä.
 
Jos meinaat elättää itsesi musiikilla,ni ei varmaankaan oo hirveesti haittaa siitä että tunnet nuotit.
 
Liekö mennyt energia nuottien ymmärtämiseen kun luetun ymmärtämisessä on edelleen puutteita. Olen kyllä kertonut, että en ole elättämässä itseäni musiikilla, enkä myöskään ole maininnut, että itse nuottien tuntemisesta olisi haittaa. Kyse oli siitä miten niitä biisejä opetellaan, mihin painotus menee ja mitä kaikkea muuta korva rekisteröi kuin säveliä peräkanaan.
 
Tulee "lentäviä tilanteita" täysin tuntemattomien bändien/solistien kanssa jonka proggiksesta ei mitään hajua ja biisit pitäis vetää keikalla ilman sen kummempia treenejä/"vihellyssessioita". Sulla todennäköisesti ei musiikki ole ammatti,ja voit vihellellä niitä biisejäs ihan rauhassa kännykkääs, mut turha silti ruveta dissaamaan niitä ihmisiä,joiden leipä on tästä hommasta kiinni.
Jos on kiinteä kokoonpano jolla keikkaa sen verran,että se elättää ni voihan ne biisit tietysti opetella sun vihellyksestäkin,mut parin hassun keikan takia ei tulis mieleenkään hikoilla muutamaa viikkoa treenikämpillä,kuunnellen tyyppiä jonka ainut dokumentti biiseistä on joku vihellystyyppinen ratkaisu.
 
Kyllä minä jo uskon, että sinulla tuo homma ei toimi ja tuosta saa sen kuvan, että ei korvakaan. Järjenkäyttökään ei ole kommunikoinnissa kiellettyä :)
Kuten mainittua, itse en ikipäivänä haluaisi joutua keskelle tuntemattomia ihmisiä, joiden kanssa minun pitäisi ekstempore vetäistä tuntemattomia biisejä/tyylejä. Tämä on osa mainitsemaani kaupallisuutta.
Tämä koko nuotillisuuden kuva alkaa kokoajan enemmän painottua siihen, että on kokoajan helvetin kiire jonnekin.
 
Missä vaiheessa minä olen haukkunut ihmisiä joille musiikki on ammatti?
Muutamaa tekstiä aiemmin tästäkin oli keskustelu.

Anteeksi vaan mutta kenelle sä oikein nyt puhut kun lainailet eri ihmisten tekstejä ja puhut yksikössä? Rupee haisee trolli pahasti..
 
Jos tajusit, niin tuo hohhoh oli vaan tuolle yhteydelle, eikä siinä ollut sen kummempaa subjektia. Senhän takia se oli erotettukin rivinvaihdolla.
 
Yleensäkin olen laittanut kyllä eri ihmisten lauseet erilleen. Monasti tulee esille samoja asioita, enkä muutenkaan viitsi tuhatta eri kertaa postittaa.