Kitarat: kitarakamat ›

s8na: Kyllä tolla hintaerolla jo pari milliä lisää kaulassa sietää. Satulan voi vaihtaa jos se porsii ja robotit mäkeen jos ei nappaa.
 
Mä hommasin LP DC Spessun TV keltaisena.
 
Satula tuntuu pelaavan, ja robotkin ihan kohtalaisen mukavasti. Oli jo Groverit hommattuna mutta ne jäivät laittamatta.
 
Sen sijaan kaulan leveys alkoi rassata joten tartuin hiomakoneeseen. Yläpuolelta poistin sen verran tavaraa että reunanauhaa nauhamerkkeineen jäi puolisen milliä jäljelle, ja alapuolelta sitten reilummin. Maalasin alapuolelle reunanauhaa vastaavan raidan.
 
Samalla muotoilin kaulaprofiilia, otin vähän olkapäitä pois.
 
Maaliliike sävytti pienen purkillisen Empireä jolla sutaisin kaulaan uuden värin.
 
Ja kun alkuun päästiin niin poistin piirilevypotikat ja P90:set. Otin pari vanhaa humpparia ja putsailin niiden pohjalevyä sen verran että putosivat mikkipoteroihin ilman reikien suurentelua. Mikkipoteroiden pohjia vähän routtailin.
 
Laitoin CTS:n potikat, siten että tonea ei ole vaan kummallekin mikille oma vola. Volapotikka toimii tonenakin, leikkaa yläpäätä kun pikkuisen pakittaa kympiltä.
 
Siitäpä tulikin ihan kelpo rokkikitara.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/143358.jpg

Meikäläiseltä löytyy kaksi loistavaa Gibbonia.
 
Ykköskitarana ES-335 Dot Reissue vuodelta 1989, väriltään kolme-kolme-femmalle ainoa oikea eli Cherry. Mahtava akustinen sointi, mukava hieman lihaisampi kaula sekä laulava ja sustainrikas soundi yhdessä Orangeni kanssa.
Todella inspiroiva soitin, ja kaunis kuin mikä! Varsinkin aurigonpaisteeseen päästyään kitara loistaa taikaa, magiaa ja taigaa. Tässä silmä lepää, ja korvat nauttivat aivan kybällä.
 
Toisena keppinä Les Paul Junior vuodelta 2010, värinä Faded Cherry. Punaisten kitaroiden linjaa näkyy siis jatkavan. Todellinen rokkikone on tämä! Yllätyin monipuolisuudesta sekä volume- ja tonepotikoiden tarjoamista monista soundeista.
Kaulamikki on ainut mitä tähän kaipaisi, mutta ei sekään nyt välttämätön ole. Myös Bigsbyn asentaminen on hieman kuumotellut. Käyttöarvo nousisi roimasti, mutta kaikki aikanaan. Ehkä nämä muutokset toteutuvat sitten, kun on sitä kuuluisaa "ylimääräistä rahaa".
 
Molemmat ovat laadukkaita soittimia, työnjäljestä ei valittamista. Täydentävätkin toisiaan mainiosti Essin ollessa inasen hienostuneempi, ja Junnu sitten räyhäkämpi.
Gibsonilta kaasuttelee aikas lujaa vielä Les Paul 1956 Reissue: goldtop ja P90:t.
One day.

Prkl jätkät! Olenko tekemässä virheen, kun myyn Essin. Ehkä pitäiskin myydä Les Paul. Pistin Lespaan kaulaan Abraxasin ja se ol kyl melkein parempi Essissä...
 
Hmmmm... Voi pillu!

Laulava Kylätohtori: Prkl jätkät! Olenko tekemässä virheen, kun myyn Essin. Ehkä pitäiskin myydä Les Paul. Pistin Lespaan kaulaan Abraxasin ja se ol kyl melkein parempi Essissä...
 
Hmmmm... Voi pillu!
 
Kyllä minä tuon Lessun laittaisin ennemmin lihoiksi. :)

Laulava Kylätohtori: Prkl jätkät! Olenko tekemässä virheen, kun myyn Essin.
 
Voi se olla niinkin nii. Osta nyt tilalle kuitenkin joku ES 330 tai muu kiva ESsi.

Laulava Kylätohtori: Prkl jätkät! Olenko tekemässä virheen, kun myyn Essin. Ehkä pitäiskin myydä Les Paul. Pistin Lespaan kaulaan Abraxasin ja se ol kyl melkein parempi Essissä...
 
Hmmmm... Voi pillu!
 
Myyt tuollaiset pöhöttyneet mallit kaikki pois ja vaihdat tilalle ainoan Gibsonin mitä tarvii, nimittäin SG:n! ;)

Essit on rumia ja tyhmiä. Les Paulit ei. Valinta on itsestäänselvä.

Riippunee viime kädessä siitä kummanlaista soitinta enemmän tarttee. Itse pitäisin Essin, jos olis pidettävänä.

tuskiz: Essit on rumia ja tyhmiä. Les Paulit ei. Valinta on itsestäänselvä.
 
Les paulit sopii pienille miehille, essit näyttää paremmilta täyskasvuisten käsissä

gary field: Riippunee viime kädessä siitä kummanlaista soitinta enemmän tarttee. Itse pitäisin Essin, jos olis pidettävänä.
 
En tartte kumpaakaan, mutta pitäähän talossa yksi Gibson olla. Ehkä itsekin päädyn Essiin, lespa ei vaan tunnu omalta, vaikka siitä tavallaan tykkäänkin...

qal: Les paulit sopii pienille miehille, essit näyttää paremmilta täyskasvuisten käsissä
 
*tirsk*
 
Molemmissa on puolensa. Toi on kyllä paras Les Paul, jota olen soittanut. Ja onhan se hieno esteettinen esine. Kaunis taideteos, jota on ilo vain katsella.
 
Toisaalta Essin avoimempi ja jopa räyhäkkäämpi sointi on pareé. Paitsi, jos haluaa sitä lespan murinaa.
 
Ajattelin, että Essissä olevat Bkp:n mikit olisivat huiput Les Paulissa, mutta taisin olla väärässä. En tosin ehtinyt vaihtaa kuin kaulamikin, mutta kyllä siinä taas kävi niin, että molemmissa kitaroissa on tietty soundi, joka säilyy mikkien vaihdosta huolimatta. En tiedä johtuuko puista, tallasta vai mistä, mutta ei se soundi pelkistä mikeistä tule. Joka tapauksessa "se soundi" ei siirtynyt Essistä Les Pauliin, vaikka mikki vaihtuikin...

Mul oli joskus pari Eclipseä ja jotain muovista niissä oli. Vaikean valinnan tein, mut ostin sit SG:n ihan vain siksi kun halusin niin kovasti uskoa että SG on se juttu. Että siinä asuu rock'n rollin ydin. Hyvin valitsin. Gibsonin Les Paulit on taas aina kuulostaneet mun korvaan niin liian tutuilta. Ehkä se johtuu Slashistä ja siitä että itse sen kanssa ei osaa kuulostaa kovin persoonalliselta. SG taas sopi täydellisesti käteen ja on ollut aina sellainen mystinen The Kitara. Essin ostaisin toiseksi jos ois paljon hynää. Ehkä sen pienemmän essin jopa.

Toki se rock'n rollin ydin löytyy kaikille mistä löytyy. Mulle se oli sellainen pirunsarvinen ydin joka sanoi että kaikki voi olla parhautta tai pelkkää paskaa, mutta tää on sulle ja tässä on se taika. Opettele käyttämään. Fenkut ei oo koskaan muhun vedonnut samalla tavoin vaikka loistavia keppejä varmasti sieltä löytyy.

Jokainenhan voi tietysti myydä mitkä pelit haluaa ja ehkä se soundi ja käsissä viihtyminen vaikuttaa tähän...
 
Itse kyllä jättäisin ilman muuta ES-335 enemmin kuin Les Paulin. Se istuu omiin käsiin paremmin ja on muutenkin meikäisen tuntuinen enemmän.
Toisekseen noita Les Pauleja kyllä liikkuu aika paljon enemmän käytettynä ja sellaisen teettäminenkään ei maksa niin paljoa kuin ES-335 mallisen. Jos siis joskus vielä tulee tarvetta sille LP malliselle soittimelle.
Tämä tietysti vain, jos se ES-335 on selkeästi todella hyvä kitara tai yksilö...

Kahdesta luopumisen se vaati, mutta nyt on hallussa '80 Les Paul Custom Tobaccoburst. Asiat ovat mallillaan.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 9705/Les%20Paul%20Custom%201000.jpg

Laulava Kylätohtori: Prkl jätkät! Olenko tekemässä virheen, kun myyn Essin. Ehkä pitäiskin myydä Les Paul. Pistin Lespaan kaulaan Abraxasin ja se ol kyl melkein parempi Essissä...
 
Hmmmm... Voi pillu!
 
Soo soo ... Eipä oleteta automaattisesti että kaikki kitarakamat-osion lukijat/kirjoittelijat olisivat miespuolisia :D
 
-iec

jhakwe: Kahdesta luopumisen se vaati, mutta nyt on hallussa '80 Les Paul Custom Tobaccoburst. Asiat ovat mallillaan.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 9705/Les%20Paul%20Custom%201000.jpg
 
Ai ai, mutta on se hieno...

jhakwe: Kahdesta luopumisen se vaati, mutta nyt on hallussa '80 Les Paul Custom Tobaccoburst. Asiat ovat mallillaan.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 9705/Les%20Paul%20Custom%201000.jpg
 
Ai jumalauta kun on makea. Olen aikaisemminkin täällä itskenyt samaa asiaa, mutta pakko taas sanoa kun kitarasi toi sen mieleen. Vuonna -95 kun ostin oman LP stankkuni uutena, niin mulla oli vaihtoehtona tuollainen tobaccobursiti LP custom kaheksankytluvulta. Sen olisi perkele saanut vielä neljä tonnia halvemmalla (markka-aikaa). En ostanut, kun stankku oli uusi niin ostin sen :-( vittu ei ole päivääkään mennyt ettenkö olisi asiaa katunut :-( . On tuo stankku ollut hyvä kitara, mutta se olisi ollut custom kuvittele... ja mä tyhmä en ostanut kun tilaisuus olisi ollut.

jhakwe: Kahdesta luopumisen se vaati, mutta nyt on hallussa '80 Les Paul Custom Tobaccoburst. Asiat ovat mallillaan.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u … 9705/Les%20Paul%20Custom%201000.jpg
 
Huh, nyt on kyllä ihan älyttömän upea Custom! Onnea uutukaisesta.