Rock, pop, alternative ›

Bonham: Dooh! Paskat soundit, liikenneruuhkia, huono näkyvyys, sääriski... ei kai noille stadioneille mikään "ominmillaan" kuulu... soitat kato Springsteenille ja kumppaneille ja neuvot niitä ensi kerralla vetämään Tavastialla.
 
Joku Joshua Treen tai viimeistään Achtung Babyn aikainen U2 tai Michael Jackson kyllä on "omimmillaan" stadioneilla tai muuten liian suurissa puitteissa, spektaakkeli on noissa kuitenkin lähes yhtä suuressa roolissa kuin musiikki. Ei se Aatukaan vastaavaa impaktia olisi saanut aikaan, jos olisi juuttunut kiertämään olutkuppiloita.
 
Springsteen ja Rollarit ovat taas sellaisia, jotka toimivat edelleen pienemmissäkin paikoissa (jopa paremmin), vaikka niissäkin spektaakkeli on osa juttua. Harmi vaan, että logistiikka rajaa klubikeikat joihinkin yllätys- ja vip-juttuihin
 
Milloin rockissa on taakse katsomisen sijaan tullut mainstreamissa jotain selvästi uutta? Se on kuitenkin kapinoinnin rinnalla ollut jonkinlainen olennainen piirre. Vaikka välillä se "uusi" olisikin ollut vanhan epäonnistunutta kopiointia on se aiemmin ollut kuitenkin jotain muuta kuin valmiiksi nuupahtanutta retroilua.

No sehän se on kun sitä ei sitten enää pidetä rokkina jos se on liian uutta. En tiedä voiko rockmusiikin peruspalikoita laittaa loputtomasti uuteen järjestykseen. Mulle kelpaa vanhakin järjestys, vähän kuin ruisleivän resepti, jos leipä vaan on tuoretta!

jra: Joku Joshua Treen tai viimeistään Achtung Babyn aikainen U2 tai Michael Jackson kyllä on "omimmillaan" stadioneilla tai muuten liian suurissa puitteissa, spektaakkeli on noissa kuitenkin lähes yhtä suuressa roolissa kuin musiikki. Ei se Aatukaan vastaavaa impaktia olisi saanut aikaan, jos olisi juuttunut kiertämään olutkuppiloita.
 
Millanenkohan ois mahtanu olla The Wall Tavastialla?

Rock on syntynyt aikanaan alakulttuureista ja nuorison synnyttämästä liikkeestä.
 
Kaikki muu (ja se bisnes) on sitten seurannut perässä.
 
Nykypäivänä kun fyrkka ei liiku enään suurissa määrin ja jengi tykkää mielummin kitistä kuin tehdä asioita niin onhan se tietenkin sanomatta selvää että mitään ei voikaan syntyä kuin sonyn/warnerin toimesta isolla rahalla.
 
Suomessa ainakin vallitsee todellinen itkemisen kulttuuri. Toimittaja toisensa perään haikailee 90-lukua ja kiroaa omaa työttömyyttään kun lehdet eivät enään myy.
Onkohan heille kellekään koskaan herännyt ajatusta siitä että se vastuu on ihan jokaisella jota hommat kiinnostaa ja etenkin lehtialan ihmisillä? Vai eikö huvita tai nappaa koska ennen oli paremmin? Vastuu ja uhrautuminen pelottaa?
 
Ehkä kaikki odottaa taivaalta satavan yhtä äkkiä miljardeja ja Elviksen nousevan haudastaan? Toiset odottaa että Elvis todistaisi olevansa yhä elossa. Kyllähän siinä ehtii hyvin oma elämä ohi mennä odottaessa.
 
Kaiken pointtina se että kulttuuri ja kulttuurin synnyttäjät täytyy nykyään syntyä ennen artistia. Sillä tavalla ne isot, ahneet suuryhtiötkin nykyään toimii.
Se, miten "ilmiöitä" ja kulttuuria synnetään, lähtee mielestäni jokaisen yksilön omasta halusta tehdä YHTEISTEN asioiden hyväksi jotain (lue : synnyttämällä yhteisöjä ja tukemalla niitä.) Ei se muusikoiden tai levylafkojen vika ole jos Elvis ei nyt vain suostu näyttäytymään. Suomalaiset musiikkimediat ovat näivettyneitä eikä sieltä löydy ainakaan tällä hetkellä aitoa intoa informoida tai olla osana synnyttämässä rockin uutta nousua tai ylipäätään synnyttämässä mitään uutta. He seuraavat vain toinen toisiaan ja kopioivat lehtijutut toisiltaan ja muuttavat vain otsikot, jahka ovat ensin nyysineet jutut ulkomaisilta sivustoilta. Mikä pirun järki siinä taas on?
 
Sitten samassa lauseessa haukutaan vanhat bändit kun ei enään heiltä hommat irtoa samalla tavalla kuin 30-40 vuotta sitten ja niistä uusista bändeistäkään ei tietty ole mihinkään koska ennen ole paremmin ja koska, ELVIS! ja THE BEATLES!
 
Fakta on se että tekijöitä ei löydy siviilien keskuudesta. Kyllä musiikkialalla rokkareita, persoonia ja lafkoja on nykyään jonoksi asti. Heille ei vain ole tarpeeksi kysyntää koska esillepanijoita ei ole tällä hetkellä tarpeeksi (lue: kukaan ei jaksa/halua uhrautua samalla tavoin kuin ennen.) NWOBHM-aalto syntyi mm. clubien, bändien, dj:n, toimittajien yhteistyöstä. Kun jengi puhaltaa yhteen hiileen, alkaa aina tapahtua. Suomiräppi tästä hyvänä todisteena. Kaikki negatiivinen itku pitäs saada ensin pois koko maailmasta jotta jotain voisi taas tapahtua ja syntyä.
 
Kyllä se Rock elää siinä vaiheessa viimeistään taas kun saadaan tännekin samanlaiset oltavat kuin Kreikassa. Rupeaa kummasti se alakulttuuri taas kiinnostamaan ihmisiä. Heh. No joo. Oli huono vitsi, mutta totta silti. Tuli nähtyä tuokin puoli Kreikassa keikkaillessa. Kulttuuri ja musiikin flavor yhdistyy - karua mutta antoisaa touhua.

Rock on kuollut muusikoiden.netissä; ei täällä juuri ketään kiinnosta mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Näkeehän sen jo Wanted-palstalla.

Terry Pantheras: Rock on kuollut muusikoiden.netissä; ei täällä juuri ketään kiinnosta mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Näkeehän sen jo Wanted-palstalla.
 
Sellainen on meno - mutta muu yleinen keskustelu voi oikein hyvin! Ei niitä uusia rockbändejä tule, jollei jengiä jaksa kiinnostaa... itse kukin on tämän kuoleman takana

JamieR: Ehkä rock on menettänyt nimenomaan yllätyksellisyytensä. Se on kesytetty areenoille ja museoihin ja hommasta on tehty sarja toistuvia kliseitä. Eikä ole enää narkkaamista klubin backstagella tai pelkoa siitä että tulee pitkän tukan takia hakatuksi keikan jälkeen. Enkä nyt ihannoi noita asioita, huumeet ja väkivalta ovat perseestä, mutta kyllä se riskienotto ja vaara oli aika suuri osa menneiden aikojen rokkikulttuuria. Ei rock ollut parhaina vuosinaan yllätyksetöntä ja turvallista.
 
On se nyt vähän surullista, ku rokkibändit tuppaavat lähinnä larppaamaan vanhempia rock-bändejä tajuamatta, että aikansa tuotteita nekin olivat. Koko touhu tuntuu valjulta soijanakilta. Ilmankos ug-skenet kukoistavat, paljon kiinnostavempia ja ehkä se DIY-henkisyys sopii nuorille.

Masentavinta on se kun jengi alkaa kehumaan, kuinka tavoitellaan 70-luvun soundia käyttämällä sen ajan laitteita.
 
Niitä käytettiin aikanaan, kun parempia ei oltu vielä keksitty.

Funkånaut: Masentavinta on se kun jengi alkaa kehumaan, kuinka tavoitellaan 70-luvun soundia käyttämällä sen ajan laitteita.
 
Niitä käytettiin aikanaan, kun parempia ei oltu vielä keksitty.
 
Kyllä tuollekin on paikkansa, ainakin jos kyse on harrastustoiminnasta. Mutta sitten on ankeaa, jos kyse on jonkun sortin tavoitteellisesta artistista ja soundien lisäksi myös biisi on muodollisesti pätevä pastissi.
 
Itsellä vaikeuttaa uudesta rockista innostumista se, että hyviä biisejä (eli sellaisia jotka tekevät jonkilaisen vaikutuksen tai jotka edes jäävät kutkuttamaan päänuppia/munaskuita) tulee vastaan erittäin harvoin. Varmasti jos olisi aikaa käydä läpi katveeseen jäävää materiaalia, niitä olisi, ja ehkä paljonkin. Kummasti kuitenkin monesta muusta genrestä pukkaa samalla seurannalla biisimateriaaliltaan vaikuttavampaa tavaraa. Joskus käy mielessä, että onko jo liian vanha innostumaan uusista rock-bändeistä ja siitä johtuu se ettei mikään tunnu tarttuvan, mutta ei tuokaan selitys oikein toimi kun vähemmän keski-ikäistynyt musiikki kuitenkin toimii ja edelleen löytyy vanhasta tavarasta "uutta".

Funkånaut: Masentavinta on se kun jengi alkaa kehumaan, kuinka tavoitellaan 70-luvun soundia käyttämällä sen ajan laitteita.
 
Niitä käytettiin aikanaan, kun parempia ei oltu vielä keksitty.
 
Tää kyls, ainakin tietyssä vaiheessa. Ymmärrän jonkun 70-luvun tiskien ja etareiden käytön soundipoliittisista syistä mut sit ku mennään sinne "emme käytä Pro Toolsia koska se tappaa luovuuden ja soitamme paskasti koska hyvin soittaminen tappaa tunteen" niin onhan se melkosta huumoria.

Kyllä menneisyyteen katsominen voi myös olla alku uudelle. Voihan sitä ajatella, että jossakin vaiheessa musiikin historiaa mentiin harhaan, ja pitää lähteä uudelle polulle.
 
Jos musiikki on tullut umpikujaan, niin en oikein muutakaan metodia tuohon keksi.
 
Harva pystyy kuitenkaan kehittämään niin aukotonta 'dogmaa' ettei jotakin myöhempien vaiheiden piirteitä musiikkiin sitten tarttuisi.
 
Jäljittely ja retroilu on sitten asia erikseen.

Menneisyyteen on aina tuijotettu ja sieltä ammennettu; punkkikin lähti jonkinlaisesta fiftarikaman ironisoinnista ja/tai uudelleenmuotoilusta saundillisesti, sanoituksellisesti ja siitä vastareaktiosta, että rock kaapattiin takaisin stadionbändeiltä niille jotka kokivat jossain määrin, ettei heillä enää ollut siihen oikeutta, koska se oli pöhötetty elitismiksi. Eli tyypeille, jotka hädin tuskin osasivat soittaa ilman, että siinä oli mitään itsetarkoituksellista huonosti soittamista. Tyypit osasivat vain tehdä ytimekkäitä ja tarttuvia biisejä vitunmoisella innolla ja pieteetillä. TJEU: The Ramones. (Mutta sitten tuli Sex Pistols ja britit, jotka tajusivat homman kieroutuneesti väärin ja tuhosivat ja vetivät läskiksi ja överiksi koko homman lähinnä ulkomusiikillisilla lieveilmiöillä :D)
 
Aiheen jonkinlainen toisinto tapahtui ysärillä. Mun mielestä nyt on ilmoilla vähän samaa henkeä kytemässä...

Takaisin voi katsella monella tavalla. Esimerkiksi Nirvanassa onnistumisen aiheutti se, että vaikutteita otettiin monelta suunnalta: popista, punkista, hevistä ja indiestä. Samoin numetallissa yhdistettiin metalli, hiphop ja rock (vähän eri mittasuhteissa riippuen bändistä). Molemmissa lopputuloksena oli jotain uutta. Toki tällaisia uudistuksia on vaikea tehdä etenkin enää nykyisin.

Funkånaut: Tuskin koskaan syntyy uutta Nirvanaa, kun media on niin pirstaloitunutta. Enää ei ole sitä yhtä MTV:tä, joka on yhteinen lähde uudelle musalle ja musaskeneille.
 
MTV tuntuu muuten olevan tekemässä paluuta musiikkipitoisen ohjelman pariin. Unplugged tekee tänä vuonna paluun ja sen lisäksi kanava lanseeraa uuden viikottaisen musiikkiohjelman nimeltä Wonderland. Wonderland tulee sisältämään niin uutta musiikkia kuin live-esiintymisiäkin.
 
http://www.rollingstone.com/music/n … lugged-to-return-this-year-20160422

HaloOfFlies: MTV tuntuu muuten olevan tekemässä paluuta musiikkipitoisen ohjelman pariin. Unplugged tekee tänä vuonna paluun ja sen lisäksi kanava lanseeraa uuden viikottaisen musiikkiohjelman nimeltä Wonderland. Wonderland tulee sisältämään niin uutta musiikkia kuin live-esiintymisiäkin.
 
http://www.rollingstone.com/music/n … lugged-to-return-this-year-20160422
 
Joo lamassa tulee aina näitä lamailmiöitä.

Soundin sivuilla ilmestyi pari päivää sitten aihetta sivua artikkeli tän hetken tilanteesta äänitemarkkinoilla. Haastattelussa on kolmen suurimman levy-yhtiön pomot. Tuo sivuaa aika vahvasti tässä ketjussa keskusteltuja aiheita. Esimerkiksi rock-musiikin kulutuksessa on huomioitavaa, että vaikka se määrällisesti onkin merkittävää niin se painuttuu paljolti jo aiemmin julkaistulle musalle.
 
http://www.soundi.fi/jutut/brutaali … telussa-major-levy-yhtioiden-pomot/

Lennu: Joo lamassa tulee aina näitä lamailmiöitä.
 
Ja tällaisten ilmiöiden kautta uudet bändit ja artistit saavat näkyvyyttä.

HaloOfFlies: Ja tällaisten ilmiöiden kautta uudet bändit ja artistit saavat näkyvyyttä.
 
Niin mut kaikki uudet bändithän on ihan perseestä.

Vessajono: Niin mut kaikki uudet bändithän on ihan perseestä.
 
Paitsi uudet tulemiset! Edit: eiku pelastajat.