Laulaminen ›

Veikkaisin ongelman johtuvan siitä, että äänesi "polku" korvaan on luurien kautta erilainen kuin "luonnossa" ja näin kuultu oma äänesi hämmentää laulamistasi ja tässä tilanteessa menet ja muutat äänenmuodostustasi kun kaikki "elementit" eivät ole kohdallaan.
 
Ilman välityksellä suusta korvaan kantautuva ääni jää äänitystilanteissa pois ja samalla luurien toistaessa suoraan korvaan prosessoitua omaa ääntäsi, et enää pysty myöskään kuulemaan (aistimaan) ns. luun kautta korvaan kuuloaistille välittyvää ääntä (resonointia).
 
Tosiasia on, että korviisi luurien kautta toistettu ääni on se ääni (soundi) , jonka muut kuulevat eetterissä äänihuuliltasi. Mutta oma aistittu kuulemasi lauluääni (soundi) on aivan toisenlainen. Itse normaalisti laulaessa kuulet esim. tilasta johtuvia äänensävyjä (kaiut ym.) Lisäksi kuulet vielä ilman välityksellä suoraan suusta korvaan johtavan oman äänesi (jossa äänenpaineelle ilmassa tapahtuu vielä 180 asteen käännös) sekä myös ns. luukuulon (resonointia pääkopassa)
 
Tätä suoraan suusta korvaan kantautuvaa omaa ääntä pystyy hieman "korostaen simuloimaan" tekemällä käsillä "kulkureitin" äänelle suun edestä kohti korvaa. Näin tekemällä huomaat yllättäen - kun tätä ääntä (äänireittiä) korostaa - muuttuu oma laulusoundi aivan täysin erilaiseksi tuntemukseksi "pääkopassasi" - kuin mitä se etteerissä todellisuudessa on.
 
Markkinoilla on myös ns. akustisia avoimia "korvasuojaimia" - joissa sen lisäksi että kuulet muiden äänet hyvin - on suun kautta korvaan menevälle omalle äänellesi luotu ns. oma ohjattu kulkureitti -> "kanava omalle äänelle suoraan korvaan". Tällaiset akustiset apuvälineet ovat vastaavasti suunniteltu mm. kuorolaulajille, jotta kuulisivat moniäänisen kuoron joukossa oman äänensä paremmin ( myös hyvä apuväline harjoiteltaessa stemmoja )
 
Luukuulossa pääkopan luut vastaavasti resonoivat (kuljettavat eteenpäin) omaa tuottamaasi ääntä kuulohermoille ja se on täysin erilainen "aistimus" kuin ulkokorvan kautta kuulemasi vastaava laulamasi ääni.
 
Voit testata tätä "luukuulo-soundia" sulkemalla laulaessasi molemmat korvasi esim. sormilla. Huomaat selvän eron normaaliin avoimeen laulusoundiin. Kukaan muu ympärilläsi ei kuule tätä luukuulon kanssa miksautuvaa "soundia" jonka itse aistit pääkopassasi. Luukuulo on siis yksi osa jonka aistit tuottamastasi omasta äänestä.
 
Joskus näkee laulajan painavan toista korvakäytäväänsä umpeen laulun aikana. Tällöin hän juuri yrittää sulkea ulkoilmasta tulevien ääniärsykkeiden määrää, jotta kuulisi paremmin ns. oman luukuulonsa -> vireeseen laulaminen helpottuu huomattavasti.
 
Yleensä ensimmäinen reaktio kuullessa omaa nauhoitettua ääntä on - "ei ole luonnollinen" - mutta tosiasiassa on. Sellaisena muut sinut kuulevat. Itse olet luonut mielikuvan äänestäsi sen perusteella, että siihen kuuluu myös osana pääkopan välityksellä resonoituva luukuulo. Kun tätä elementtiä et nauhoitetussa äänestäsi enää pysty aistimaan - kuulostaa äänesi mielestäsi "epäaidolta" - ja väität ettei se vastaa omaa lauluääntäsi.
 
Kuulet siis oman tuottamasi äänen pääkopan sisällä aivan erilaisena kuin muut ympärillä olevat ihmiset .... ja yleisesti ottaen - se omasta mielestä kamala tallennettu laulusoundi kannattaa vaan hyväksyä - sellaisena muut sinut kuulevat.
 
Pieni kuriositeetti liittyen tähän. Eräs mikrofonivalmistaja korostaa yhdessä mallissaan juuri näitä "luukuullon" alueella olevia taajuuksia -> siksi useamman laulajan mielestä siinä on maailman paras laulusoundi. Muut ympärillä olevat aistivat tämän mikkisoundin värittävän lauluääntä hyvinkin tumma-sävyiseksi ... jopa mutaiseksi. Laulaja itse aistii soundin ikäänkuin siinä olisi myös mukana "luukuuloa" -> oma tuotettu ääni kuulostaa pääkopan sisällä aivan samalta kuin äänentoistolaitteistakin toistettu laulu.
 
Jatkossa ..... ?
 
Näiden kaikkien elementtien ollessa tasapainossa laulat siis "vireen kohdalle" - mutta kun "yhtälöstä" poistetaan tekijöitä / korostetaan joitakin siinä olevia elementtejä - alkavat vaikeudet.
 
Tämä on hyvin yksilöllistä - kuinka paljon oman lauluäänen epätasapainoinen "kuulema" voi aiheuttaa laulamiseen ongelmia. Joillekin asialla ei ole merkitystä - toiset taas edellyttävät, että oman äänen kuulemiseksi kaikki elementit tulee olla tasapainoisesti kohdallaan.
 
Ratkaisu äänitystilanteisiin on avoimet kuulokkeet, joilla kuulet myös suoraan ilmateitse välittyvää omaa vahvistamatonta (prosessoimatonta) ääntäsi ja samalla säädät tausta- ja lauluäänen voimakkuudelle (lauluäänesi monitorointi mikä kuulokkeisiin tulee) sen tason - mistä pystyt vielä aistimaan myös oman luukuulosi.
 
Jos työskennellään umpinaisilla suljetuilla kuulokkeilla - yksi kikka on nostaa toinen kuulokkeen elementti pois korvalta, joilloin em. mainittujen edellytysten olemassaolo myös paranee. Toinen korva kuulee "prosessin" (=säestys ja siihen miksatun suoran äänesi) - toinen korva kuulee ilmateitse korvaasi väilittyvän oman luonnollisen lauluäänesi (ilman tosin niitä kaiuttoman kopin seinistä johtuvia kaiku-efektejä) sekä pääkopan luiden välityksellä ilman häiriötekijöitä ns. oman luukuulosi.
 
Nämä ovat vain omia ehdotuksiani toimenpiteistä joita sinun kannattaa mielestäni ehdottomasti testata - jotta ns. "ei toivotulta" lopputulokselta vältyttäisiin.