Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Täysin eri mieltä.
 
En siis väitä, etteikö tallahumppari sovellu bluesiin ja rockiin. Les Paul esim. on klassisista klassisin valinta tähän. Lähinnä tykkään, että Strato kuulostaa Stratolta ja mua ne Fenderin omat humpparit ei oo juurikaan vakuuttanut.
 
Mutta maut jne.

Navdi: Lähinnä tykkään, että Strato kuulostaa Stratolta
 
Hyvä soundi on hyvä soundi, ei sillä pitäisi olla väliä miten sen saa aikaan. Jos kokee että HSS olisi monipuolisempi ja toimivampi ratkaisu niin tyhmäähän se olisi konservatiivisuuden nimissä ostaa SSS mikityksellä oleva.
 
mua ne Fenderin omat humpparit ei oo juurikaan vakuuttanut.
 
Miksi pitäisi tyytyä Fenderin humbuckereihin? Vissiin niitä muutama muukin valmistaa..

Gabe: Hyvä soundi on hyvä soundi, ei sillä pitäisi olla väliä miten sen saa aikaan. Jos kokee että HSS olisi monipuolisempi ja toimivampi ratkaisu niin tyhmäähän se olisi konservatiivisuuden nimissa ostaa SSS mikityksellä oleva.
 

 
Miksi pitäisi tyytyä Fenderin humbuckereihin? Vissiin niitä muutama muukin valmistaa..
 
Toki on. Siksi sanoinkin suurinpiirtein jokaisessa omassa kommentissani "mielestäni" jne. Mä tykkään Straton single coilien soundista. Mä tykkään myös Les Paulin humbuckerin soundista. Ja SG:stä, jossa on P-90. jne.
 
Ei varmaan pitäisikään tyytyä, mutta se oli aiheesta kysyneen alkuperäinen premissi. Siis että harkitsee ostoa ja puntaroi vaihtoehtoa Strato jossa humbucker ja Strato jossa on single coil.

LaWä: En vain osaa päättää, että lähtisinkö ostamaan tolla tallahumbukkeri versiona vai ihan perinteisenä.
Tuossa ylhäällä saitkin jo molemmat oikeat eli sekä juu että ei -vaihtoehdot. ;)
 
Mummiälestä *oikea* Strato on kolmella single coililla, ja siitä sen legendaarisuus sitte tuleekin.
En ole vielä keksinyt mihin musiikkiin Strato ei olis tollasena taipunut. Helkatta, Telelläkin on soitettu (ja hyvin) mitä vaan.
 
Jos muuten homma ei ratkea, mieti vaikka sun omia stratonsoittajaidoleja ja valkkaa sillä perusteella. (Mulla niistä isoimmista on tainnu kaikille piisata kolme kelaa kitaraan...)
 
Gabe: Miksi pitäisi tyytyä Fenderin humbuckereihin? Vissiin niitä muutama muukin valmistaa..
Olet sinänsä ihan oikeassa, mutta tässä kohdassa oli kyse että tilataanko SSS vai HSS AmSpec-versio.
Tolta pohjalta vois vastata että tilaa customi Ruokankaalta ;)

Jos ne mikit meinaa joka tapauksessa vaihtaa niin saa siihen SSS:äänkin sen humpparin. Ei ole HSS-straton ulkomuodossa vain sitä samaa mojoa.

Navdi: Ei varmaan pitäisikään tyytyä, mutta se oli aiheesta kysyneen alkuperäinen premissi. Siis että harkitsee ostoa ja puntaroi vaihtoehtoa Strato jossa humbucker ja Strato jossa on single coil.
 
Viittasin tähän aloittajan lauseeseen: LaWä: oon sen verran konservatiivinen että tekisi mieli taipua tohon perinteiseen, mutta toisaalta ajattelen että tuo tallahumbukkeri tekee kitarasta monipuolisemman soundeiltaan.
 
Minun mielestäni kannattaa kokeilla ja ostaa sellainen millä pääsee omasta mielestään parhaimpaan lopputulokseen. En näe mitään järkevää syytä miksi pitäisi alkaa rajoittamaan itseään konservatiivisuuden nimissä ja miettiä kamansa sen mukaan millaisia ne olivat 60-luvulla.
 
73nd3r: mieti vaikka sun omia stratonsoittajaidoleja ja valkkaa sillä perusteella.
 
Vängätään nyt vastaan joka asiassa kun sille tielle kerran lähdettiin. :) Ja todetaan että unohda ne idolit ja muodosta asioista omat mielipiteet omien kokemusten perusteella. Yksi kokemus oikeassa elämässä antaa paremman käsityksen kuin sata neuvoa netissä, eli kokeilemaan vain rohkeasti itse erilaisia vaihtoehtoja.
 
Olet sinänsä ihan oikeassa, mutta tässä kohdassa oli kyse että tilataanko SSS vai HSS AmSpec-versio.
Tolta pohjalta vois vastata että tilaa customi Ruokankaalta ;)
 
No tämähän olisi tietysti se paras ja ainoa oikea vaihtoehto. ;) Mutta tarkoitin oikeastaan sitä että jos mikit eivät miellytä niin erilaisiakin siihen saa vaihdettua. :)
 
Itse tykkään sekä HSS että SSS stratoista ja minihumpparitkin iskee. Nyt on strato kolmella P90sellä. :O Ja vielä Kemper käytössä... siinä on puristille purtavaa. :D

Gabe: Viittasin tähän aloittajan lauseeseen:
 
Minun mielestäni kannattaa kokeilla ja ostaa sellainen millä pääsee omasta mielestään parhaimpaan lopputulokseen. En näe mitään järkevää syytä miksi pitäisi alkaa rajoittamaan itseään konservatiivisuuden nimissä ja miettiä kamansa sen mukaan millaisia ne olivat 60-luvulla.
 
Huomasitko lauseeni joka kuului: "Mut sanoisin, et osta se versio minkä soundeista tykkäät enemmän."
 
Mutta sunnuntai-ilta ja hieman tylsää, ymmärrän kyllä.

Nyt mennään ihan puol mututuntumalta, mutta eikös Fender routtaa noita perusstratojaan HSS setille vaikka olisi tehtaalta lähtösin vaan SSS?
 
EDIT: Lisätään tämmösenä jälkiselkyytenä, että voihan sitä ostaa HSS-straton johon sitten vaan vaihtaa humpparin tilalle singlecoilin pelkällä pleksin vaihdolla, Fender uskoo vissiin pelkkiin 250k potikoihin HSS-malleissakin, vai?

tuskiz: Nyt mennään ihan puol mututuntumalta, mutta eikös Fender routtaa noita perusstratojaan HSS setille vaikka olisi tehtaalta lähtösin vaan SSS?
 
Kyllä tätä nyt ainakin muutama vuosi sitten tarjottiin ihan faktana. H-S-H tuo sapluuna mun tietääkseni on.

tuskiz: Nyt mennään ihan puol mututuntumalta, mutta eikös Fender routtaa noita perusstratojaan HSS setille vaikka olisi tehtaalta lähtösin vaan SSS?
 
EDIT: Lisätään tämmösenä jälkiselkyytenä, että voihan sitä ostaa HSS-straton johon sitten vaan vaihtaa humpparin tilalle singlecoilin pelkällä pleksin vaihdolla, Fender uskoo vissiin pelkkiin 250k potikoihin HSS-malleissakin, vai?
 
Tämä oli muuten hyvä huomio, pleksiä vaihtamalla saa tosiaan vaihdettua tallamikin jos alkaa kyrsimään se mihin sitten päätyykään. Fenderin CS puolella on routtaukset pelkästää sinkuloille mutta mehikaaneissa ja käsittääkseni MIA liukuhihnapuolellakin ainakin stankkuihin saakka on HSH routtaukset.. American VIntage sarjasta en muista.

Noista routtauksista:
American Standard = HSH ja moderni talla,
American Special = HSS ja vintagetalla.

73nd3r: Noista routtauksista:
American Standard = HSH ja moderni talla,
American Special = HSS ja vintagetalla.
 
Ihan kiinnostavaa yksityiskohtaa stratorungoista. Arvaan, että tämä liittyy pääasiassa siihen, että mitä vähemmän vaihtoehtoja, sitä halvempaa jyrsiä sarjatuotantona noita, mutta onko tällä muutakin vaikutusta? Esim. soundiin? Mutuilen, että eipä juuri, muuta kuin joidenkin harvojen mielestä, mutta onko jollakulla parempia vastauksia tähän?

Myrkky Nuoli: Näissä on myös custom shop tyyliin juurikin tuo thin skiniksi nimetty viimeistely, eli ohut nitro, jossa on (tai ainakin oletan olevan) minimaalinen synteettinen porefilleri. Ei sitä puolen millin muovidippiä, joka halkeilee hemmetin teräväksi kuten normiavreissa.
 
Kuis käytännössä? Relikoituuko nämä thinskinit nopeammin kuin ne missä on se paksumpi dippi? Vaikuttaako soundiin vai onko vain kosmeettinen ero?
 
Kaunis yksilö on kyllä.

Nyt alkaa meitsin stratosoundit olla kohdillaan kun vahvistimena on uusi UralTone "Steel Deluxe" 5e3 klooni ja stratossa Warmothin saarnibody, kaula Squierin J. Mascis JazzMasterista ja rautaosasto 100% Erikoistuotetta (rosteritallapalat, tallalevy, Bomber-blokki, hardtail konversiokitti, kaulalaatta). Mikit pitää vielä uusia jossain vaiheessa, koska hurinattomina mainostetut GFS:n True Coil stratomikit on kaukana hurinattomista. Ehdotuksia toimivista hurinattomista stratomikeistä otetaan vastaan.

Myrkky Nuoli: Kyllästyin '79 stratooni ja osittain sen painoon ja pistin kiertoon. Helvetinmoinen hätähän se oli heti kun ei ollut stratoa, mutta luojalle kiitos pidin pääni ja odotin herkkua englannistapäin, enkä ostanut ensimmäistä jöpötystä aiheuttavaa japsia mikä käveli vastaan. Tuli siis vähän harvinaisempaa kamaa. '61 Thin Skin strato, nääs. Nämä on niitä Wildwood guitarsin factory special runeja. Käytännössä Custom Shop -kitaroita, mutta hintaluokka on siinä vähän päälle AVRI:n eli tuntuvasti Custom Shoppeja edullisempi. CS-tyyliin 9,5" radius ja 6105 nauhat, mikä kelepaa minulle. Fat 50's mikit, jotka on muuten kyllä hyvät, mutta reversewound keskimikki ärsyttää liikaa, pakko vaihtaa jossain vaiheessa. Näissä on myös custom shop tyyliin juurikin tuo thin skiniksi nimetty viimeistely, eli ohut nitro, jossa on (tai ainakin oletan olevan) minimaalinen synteettinen porefilleri. Ei sitä puolen millin muovidippiä, joka halkeilee hemmetin teräväksi kuten normiavreissa.
 
Tuli mulle ihan kamalassa setupissa, eikä oikein soinut, mutta pienen puunauksen jälkeen tämähän on aivan helvetin hyvä strato. Ja kauniskin vielä ynnä jostain syystä ihan soittamaton. Tuli mulle 100% virheettömässä kunnossa case candyineen. No toki se on saanut multa jo dingiä bodyyn ja lavan lakka on vähän krakeloitunut heti ekalla ulosviennillä, semmoista on elämä. Ei mua niin kiinnosta. tämmöne:
 
http://s1.postimg.org/3s2w3yz3y/20160408_172415.jpg
 
On muuten komea! Onneksi olkoon, ovat kuulemma oikein hyviä kitaroita nuo. Krakkeloituminen ja dingithän ovat nitrolakan parhaat ominaisuudet, mitä rähjäisempi kitara sen parempi. Omakin Mojo on nitrolakkoineen jo hyvin krakkeloituneessa kuosissa koska on ollut mukana joka reissussa.. ja on siellä jo muutama dingikin ja aavistus kulumaa reunoissa. Mutta krakkeloitunut ja rähjäinen on soittajakin. :) Näkeepä vain että on päässyt kovaan käyttöön.

Myrkky Nuoli:
http://s1.postimg.org/3s2w3yz3y/20160408_172415.jpg
 
Vautsi! Komia peli, mutta kas kun ovat laittaneet 50-luvun 8 ruuvin pleksin tuohon.

Joo, yksi oma strato johon tuli juuri vaihdettua tallapalat ja ei ole siis Fender. Tämä on erään soitinrakennusartesaanin tekemä custom strato. Tässä on talla Wilkinson, jossa on todella jyhkeä täysteräsblokki. Kuitenkin noissa Wilkinsonin omissa perinteisen Straton tyylisissä tallapaloissa oli jotain sellaista, ettei se ollut minusta hyvä.
Olin jo aikeisessa useamman kerran myydä ja tarjosin myös tätä vaihdossakin muutamaankin kertaan. Olipa hyvä ettei mennyt.
 
Kävi nimittäin niin, että kun vaihdoin Gotohin kunnolliset ja modernimmat Fenderin American Standard tyyliset tallapalat-->Soitin alkoi toimimaan ja oli vaikea uskoa samaksi kitaraksi.
Ihme on sinänä se, että ne peltisemmät tallapalat soundasivat paljon kirkkaammilta ainakin akustisesti ja varmaan myös sähköisestikkin. Nyt on paljon tummempi soundi, mutta ehkä sustainia on taas himpun verran enemmän.
 
Tässä on vain yksi volume ja yksi tone, mikä on minun mielestä vain hyvä asia. Myöskin ne potikat ovat niin että tavallaan siinä kohtaa missä on normaalisti master volume ei ole mitään ja taas ne kaksi muuta potikkaa on sitten straton tyypillisissä kohdissa.
Mikkien kohdalla en ole vielä ihan varma miten tulen tuon kanssa tekemään, mutta joskus sekin tulee varmaan joitakin pieniä muutoksia läpikäymään. Voi olla myös, että vaihdan noita kytkentöjäkin ja annan olla nuo mitkä on. Ei niissä ole ollenkaan huono soundi, mutta nyt on 4 ja 5 asento sellaiset, että niissä on joko sama soundi tai sitten niin pieni ero etten kuule. Eikä sen pitäisi olla ihan normaalia. Siis kaulamikin soundi on sama kuin kaula ja keskimikin soundi, tuossa kytkennässä.
On stratoja ollut kyllä ennenkin ja joku tuossa kytkennässä on nyt pielessä. Se ei kuitenkaan ole iso ongelma, koska soittimesta tuli todella hyvä. Eikä tuo kytkennän vaihtaminen ole maailman suurin asia :)
 
Tallapalojen vaihdon jälkeen tuli myös tuosta tatsista todella kevyt, koska tässä saa nuo kielet todella matalalle ja kaula soi tosi hyvin kaikilta kieliltä ja joka nauhalta. Rosterinauhat ja hirvenluu satula, jos sillä on niin merkitystä. Tammesta tehty otelauta tuntuu muuten ihan vaahteraotelautaiselta, kun on lakattu. Hienon näköinen ja mukavan tuntuinen peli.
En muista, että olisin koskaan soittanut kitaraa joka on noin matalalla olevalla tatsilla ja tykännyt. Tässä kuitenkin tuo toimii ja saahan noita kieliä nostettua jos niin haluaa, vaikka myöhemmin :)
Tuossa kuva valmistajan omilta sivuilta, mutta vielä niillä vanhoilla tallapaloilla.
https://www.facebook.com/photo.php? … 5.1409858477&type=3&theater
Ja vähän lähempää :)
https://www.facebook.com/photo.php? … 5.1409858477&type=3&theater

mpekkanen: Joo, yksi oma strato johon tuli juuri vaihdettua tallapalat ja ei ole siis Fender. Tämä on erään soitinrakennusartesaanin tekemä custom strato. Tässä on talla Wilkinson, jossa on todella jyhkeä täysteräsblokki. Kuitenkin noissa Wilkinsonin omissa perinteisen Straton tyylisissä tallapaloissa oli jotain sellaista, ettei se ollut minusta hyvä.
Olin jo aikeisessa useamman kerran myydä ja tarjosin myös tätä vaihdossakin muutamaankin kertaan. Olipa hyvä ettei mennyt.
 
Kävi nimittäin niin, että kun vaihdoin Gotohin kunnolliset ja modernimmat Fenderin American Standard tyyliset tallapalat-->Soitin alkoi toimimaan ja oli vaikea uskoa samaksi kitaraksi.
Ihme on sinänä se, että ne peltisemmät tallapalat soundasivat paljon kirkkaammilta ainakin akustisesti ja varmaan myös sähköisestikkin. Nyt on paljon tummempi soundi, mutta ehkä sustainia on taas himpun verran enemmän.
 
Tässä on vain yksi volume ja yksi tone, mikä on minun mielestä vain hyvä asia. Myöskin ne potikat ovat niin että tavallaan siinä kohtaa missä on normaalisti master volume ei ole mitään ja taas ne kaksi muuta potikkaa on sitten straton tyypillisissä kohdissa.
Mikkien kohdalla en ole vielä ihan varma miten tulen tuon kanssa tekemään, mutta joskus sekin tulee varmaan joitakin pieniä muutoksia läpikäymään. Voi olla myös, että vaihdan noita kytkentöjäkin ja annan olla nuo mitkä on. Ei niissä ole ollenkaan huono soundi, mutta nyt on 4 ja 5 asento sellaiset, että niissä on joko sama soundi tai sitten niin pieni ero etten kuule. Eikä sen pitäisi olla ihan normaalia. Siis kaulamikin soundi on sama kuin kaula ja keskimikin soundi, tuossa kytkennässä.
On stratoja ollut kyllä ennenkin ja joku tuossa kytkennässä on nyt pielessä. Se ei kuitenkaan ole iso ongelma, koska soittimesta tuli todella hyvä. Eikä tuo kytkennän vaihtaminen ole maailman suurin asia :)
 
Tallapalojen vaihdon jälkeen tuli myös tuosta tatsista todella kevyt, koska tässä saa nuo kielet todella matalalle ja kaula soi tosi hyvin kaikilta kieliltä ja joka nauhalta. Rosterinauhat ja hirvenluu satula, jos sillä on niin merkitystä. Tammesta tehty otelauta tuntuu muuten ihan vaahteraotelautaiselta, kun on lakattu. Hienon näköinen ja mukavan tuntuinen peli.
En muista, että olisin koskaan soittanut kitaraa joka on noin matalalla olevalla tatsilla ja tykännyt. Tässä kuitenkin tuo toimii ja saahan noita kieliä nostettua jos niin haluaa, vaikka myöhemmin :)
Tuossa kuva valmistajan omilta sivuilta, mutta vielä niillä vanhoilla tallapaloilla.
https://www.facebook.com/photo.php? … 5.1409858477&type=3&theater
Ja vähän lähempää :)
https://www.facebook.com/photo.php? … 5.1409858477&type=3&theater
 
Nätti.. Helvetin nätti. Kelpaisi minullekkin moinen kitara.

tuskiz: Nyt mennään ihan puol mututuntumalta, mutta eikös Fender routtaa noita perusstratojaan HSS setille vaikka olisi tehtaalta lähtösin vaan SSS?
 
EDIT: Lisätään tämmösenä jälkiselkyytenä, että voihan sitä ostaa HSS-straton johon sitten vaan vaihtaa humpparin tilalle singlecoilin pelkällä pleksin vaihdolla, Fender uskoo vissiin pelkkiin 250k potikoihin HSS-malleissakin, vai?
 
http://intl.fender.com/en-FI/guitar … ewood-fingerboard-3-color-sunburst/
 
Tässä uudessa shawbucker mallissa on vol tuplapotikka 250k singlecoil ja 500k siltahumbucker, samalla akselilla.
Molemmilla tone säätimillä on oma tone kond. eli tone 1 single on 0,022mF ja tone 2 humpparille 0,047mF
Itsellä kyseinen kitara toiminut hyvin, humpparin vol ja äänensävy sovitettu hyvin fat 50 yksikelaisiin.