Kitarat: kitarakamat ›

jra: Eikös päinvastoin kitaran (aiempaa) suosiota ole perusteltu sillä, että sen alkeet on erittäin helppo oppia? Päivän hitit lähtee sängyn raunalla ja nuotiolla kunhan kolme sointua on auttavasti hallussa, tai kovat riffit yhdellä tai kahdella sormella. Melkein mikä tahansa muu soitin on vaikeampi aloittaa. Kitaran etu on lisäksi se, että se on halpa, helppo kuljettaa mukana ja sitä voi soitella viihdyttävästi myös yksin. Harvassa soittimessa yhdistyvät nuo kaikki (kazoo)
 
Onhan tämä ihan totta, onneksi nykyajan musiikki on niin simppeliä.
 
Voin varmentaa että kitarataidoilla saanti on nykyaikana varsin nihkeetä, ei vaikka vetäisit King Crimsonin tai muun progeilmiön koko tuotannon niin ei niin mitään vaikutusta. Pitäisi osata soittaa tiskiltä jonkun muun biisejä ja olla YouTube-kanava jossa on "hauskaa" sisältöä.

tuskiz: Onhan tämä ihan totta, onneksi nykyajan musiikki on niin simppeliä.
 
Voin varmentaa että kitarataidoilla saanti on nykyaikana varsin nihkeetä, ei vaikka vetäisit King Crimsonin tai muun progeilmiön koko tuotannon niin ei niin mitään vaikutusta. Pitäisi osata soittaa tiskiltä jonkun muun biisejä ja olla YouTube-kanava jossa on "hauskaa" sisältöä.
 
Ei progella ole koskaan saanut, siksi kait punk loppupeleissä tuli ja tappoi.

jra: Ei progella ole koskaan saanut, siksi kait punk loppupeleissä tuli ja tappoi.
 
Jaa siinäkö oon aina mennyt vikaan, ei se soittotaito, vaan se möykkä ja huono asenne? Tästä viisaampana siis lähibaariin ->

ÄrGee: Oikea sähkökitara on niin ilmaisuvoimainen, ainutlaatuinen ja ikoninen soitin ettei sitä voi korvata mikään. Vähän sama kuin korvattaisiin sinfoniaorkesterit kokonaan jollakin aivan muulla.
 
No just näin ja kitaran ja soittajansa aikaansaamaa, ei pysty jäljittelemään, ainakaan niin, että se kuulostaisi hyvältä.
Ehkä mä oon ja olenkin vanhakantainen, mut jotenkin toi hiirellä duunattu musa ei musta ole jotenkin reilua, ei sillä, etteikö silläkin rintamalla omanlaistaan osaamista vaadittaisi, vaikkei yhtään soitinta hallitsisi ja kyllä niilläkin systeemeillä ihan hienoja juttuja tehdään, itse kyllä aion pysyä kivikaudella ja saattaa tämän jo alkaneen fossiloitumisen hamaan tappiin.
 
Jotenkin tää nykystudiomeininki on kanssa niin hoopoa hiirileikkiä, vaikka ihan kitararokki-orkesteria äänitetään ja miksataan, vrt toi ihan nauhalle vedetty menneisyyden analogi-aika, kyllähän silloinkin kikkailtiin, mut aivan eri levelillä, sen ajan myös eläneenä, kallistun edelleen sen puoleen...ja sinne kivetyn.

tuskiz: Jaa siinäkö oon aina mennyt vikaan, ei se soittotaito, vaan se möykkä ja huono asenne? Tästä viisaampana siis lähibaariin ->
 
Johan se Elvis edusti möykkää ja "huonoa" asennetta, ja Rollarit. Soittotaitokin oli niihin kovimpiin Äetsän sävelkulkulaitoksen modulaatiosukkiin verrattuna vähintäänkin hiomaton. Mutta kummille irtosi? Tai se kun Kiss ja Rush olivat 70-luvulla yhteisellä kiertueella.

jra: Johan se Elvis edusti möykkää ja "huonoa" asennetta, ja Rollarit. Soittotaitokin oli niihin kovimpiin Äetsän sävelkulkulaitoksen modulaatiosukkiin verrattuna vähintäänkin hiomaton. Mutta kummille irtosi?
 
Rock on pilannut maailman, ja minun saamismahdollisuudet.

Ns. palacasterit on oman kokemuksen mukaan olleet hankalimpia myytäviä. Joskus innostuin niitä värkkäilemään nippeleistä, bodyt, kaulat ja mikit tuli ostettua käytettynä Torilta, muut kilkkeet pääasiassa uutta, laatukamaa kaikki ja ihan hyviä pelejä niistä tuli, mut kyllä oli vaikeeta saada omiaan niistä pois, vaikka hinnat oli ehkä puolet siitä, mitä osat uutena, eli niiden kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei tuu maksettua liikoja, vaikka ois kuin hyvä peli, varsinkin jos kamppeet tuppaa vaihtumaan usein, jos ei kamat paljon kierrä, niin silloinhan sellaisessa on monasti rahoille vastinetta ja usein paremmin kuin hyvin, merkkivehjestä paljon enemmän.

Funkånaut: Itse asiassa ei, sanojensa mukaan Lemmy päätyi bassoon ensimmäistä kertaa Hawkwindin keikalla 1971, kun bändin basisti oli niin sanotusti estynyt soittamasta ja olisiko ollut Dik Mik, joka kaverinsa Lemmyn pyysi bassoa keikalle skulaamaan noin minuutin varoitusajalla. Aiemmissa bändeissään The Rocking Vicarsissa ja Sam Gopal Dreamissahan Lemmy soitteli kitaraa. Tästä syystä Lemmyn soittotyyli muistuttikin hyvin paljon kitaran soittamista vaan paksummilla kielillä.
 
Totta. Tarkoitin kuitenkin, että Lemmy valitsi sellaisen soittimen jolla myös soitettiin hänenkin suosikkirockmusaansa. Ei siis vaikka käyrätorvea jne.
Jonkun Lemmyn kirjankin olen lukenut ja kyllä hän oli ainakin kova The Beatles ja Little Richard fani esimerkiksi, mutta kuunteli varmasti monenkinlaista musaa. Enemmän kuitenkin varmaan tuota hieman vanhempaa rock musaa kuitenkin kuin tätä uudempaa 2000-luvulla tehtyä.
Joo ja tosiaan aloitti kitaralla.
 
E: Lisäyksenä sellainen juttu, jota en tosin ihan sanasta sanaan muista. Lemmy piti moniakin sellaisia kitaristeja, jotka soittivat vain ja ainoastaan kitaraa useasti aika "hankalina" tapauksiana. En tiedä onko siihen vaikuttanut hänen oma siirtyminen kitarasta bassoon vai uran aikana nähtyjen kitaradiivojen kanssa eletty ja koettu ejämä. Jotenkin uskoisin, että varmaan tuo jälkimmäinen olisi enemmän syynä.
Basistithan "joutuvat" monestikkin tekemään yhteistyötä rumpalin kanssa ja miettimään kokonaisuutta. Siihen voi kitaristit taas soolota päälle ja se kokonaisuuden ajattelu jää varmaan monellekin kitaristilla hieman pienempään osaan. Kitarasoolothan siellä päällimäisenä kuuluu, mutta ei nekään ilman hyvää taustaa olisi kovinkaan kummallisia.
Luulen että vaikka Lemmystä julkisuus kuva olikin aika Rock, niin hän varmaan ymmärsi musiikkia aika hyvin ja monenkinlaista. Myöskin tuollaista työtä jos tekee noinkin pitkän uran, on jo pakkokin olla ihan hyvä tyyppi.
 
Varmaan kuitenkin jatkossa on noita ihan hyviäkin kitaroita enemmän käytetynä liikenteessä jos ja kun nuorempi porukka ei enää niillä niin paljoa soita. Toki ihan oma veikkaus...

tuskiz: Rock on pilannut maailman, ja minun saamismahdollisuudet.
 
Ei kai nyt sentään?
 
Aiemmin haastelit progesta ja soittotaidosta. Jos nämä yhdistää saamahommiin, niin ensiksi kannattaa toki pohtia, keneltä meinaa soittaa siivua irti. Proge, niin hyvää kun se parhaimmillaan onkin, soitetaan aivan liian monesti vain tekemään vaikutusta toisiin soittajiin. Sama pätee varsin monessa tekniikkavetoisessa touhussa.
 
Mutta yleisössä on varsin vähänpuoleisesti patukkaa haeskelevia musiikin maistereita. Ja kun muuten sillä taidolla tekee vaikutuksen vain soittajakollegoihin (eikä tietysti aina niihinkään), ennuste ei ole hyvä. Ei tyttö tykkää, jos kosiskelet häntä lausumalla runon ihan toiselle karvanaamalle.
 
Vähemmän kisaa toisten kitaristien kanssa ja enemmän alkukantaista fiilistä siihen touhuun, niin eiköhän sieltä yleisöstä joku viimein helly ;D

BugBadWolf: Ei kai nyt sentään?
 
Aiemmin haastelit progesta ja soittotaidosta. Jos nämä yhdistää saamahommiin, niin ensiksi kannattaa toki pohtia, keneltä meinaa soittaa siivua irti. Proge, niin hyvää kun se parhaimmillaan onkin, soitetaan aivan liian monesti vain tekemään vaikutusta toisiin soittajiin. Sama pätee varsin monessa tekniikkavetoisessa touhussa.
 
Mutta yleisössä on varsin vähänpuoleisesti patukkaa haeskelevia musiikin maistereita. Ja kun muuten sillä taidolla tekee vaikutuksen vain soittajakollegoihin (eikä tietysti aina niihinkään), ennuste ei ole hyvä. Ei tyttö tykkää, jos kosiskelet häntä lausumalla runon ihan toiselle karvanaamalle.
 
Vähemmän kisaa toisten kitaristien kanssa ja enemmän alkukantaista fiilistä siihen touhuun, niin eiköhän sieltä yleisöstä joku viimein helly ;D
 
Näin. Soittotaidon kasvaessa saanti mahdollisuuden laskevat, jos ei nyt eksponentiaalisesti, niin ainakin suoraan verrannollisesti. Ei tavalliset ihmiset edes tunnista sitä, jos soittaja soittaa taidollisesti hyvin. Päinvastoin - se on tavallisten ihmisten milestä tylsää ja 'ei jatkoon' osastoa.
 
Mutta sitten kun rimpauttaa jonkun lapsellisen idioottirallin, niin johan ollaan kehumassa suorastaan virtuoosiksi ja jos se sattuu olemaan vähän hempeämpi ralli, niin alkaa irrota muutakin kuin mustaa töhnää kitaran kielistä sormiin...

Joo ihan väärällä välineellä olette kyllä piirakkajahtiin lähteneet, jos kitara on sattunut messiin. Mun yks kaveri ostin toissasyksynä saksofonin ja opetteli muutaman biisin kertsin ja se kun lähtee viihteelle niin ottaa saksofonin mukaan ja lurittelee ensin illan bisserahat kadulla baariin kävellessä ja sit baarissa joutuu hätistelemään rumimpia haahkoja pois kimpusta ja joka kerta löytyis kotiaviemistä, ellei siellä yks mamma jo odottelisi ennestään. Seuraavana aamuna se laskeskelee taskuista löytyviä seteleitä ja kolikoita, että kuinka monta kymppiä taas jäi voiton puolelle.

Laulava Kylätohtori:... Ei tavalliset ihmiset edes tunnista sitä, jos soittaja soittaa taidollisesti hyvin...
 
Kylläpäs muuten tunnistavat. Ihmisiä (ts yleisöä) ei kuitenkaan kiinnosta sellainen musiikki, joka on tehty tarkoituksella vaikeaksi ja jonka tarkoitus on esitellä ainoastaan osaamista.
 
Tottakai ihmiset tunnistavat sen, jos joku soittaa koko ajan päin (lisää mielessäsi haluamasi objekti tähän). Jos ei tällaisen orkesterin pelimanneissa ole jotakin sellaista, joka kannustaa antamaan anteeksi taidon puutteen, ura ei oikein tahdo lähteä lentoon.
 
Mutta ennen ihan kaikkea muuta ne tunnistavat fiiliksen, jonka soittaja haluaa välittää kuulijalle. Soittotaidosta ei toki ole suoranaista haittaa, mutta kyllähän se väki ymmärtää, kenelle viesti kerrotaan. Tämä kannattaa muistaa, kun seuraavan kerran suunnittelee uhraavansa soiton sujuvuuden sen etessä, että saisi tungettua yhteen sointuun mahdollisimman monta lisänumeroa.
 
Soittotaito on parhaimmillaan juuri sillä tavalla annosteltuna, että sen huomaa loistokkaaksi, mutta kukaan ei saa sellaista kuvaa että pelimannin ainoa tarkoitus on esinntyä itse loistokkaana rahvaan edessä. Ihmiset eivät halua tuntea itseään mitättömiksi lavapellen edessä. Ne haluavat että heidät viedään mukaan isoihin fiiliksiin siten, että he tuntevat myös itsensä suuriksi.
 
Vähän liikaa on sellaista asennetta (jossain, joillakin) että yleisö on tyhmää, eikä ymmärrä muusikkoa. Joskus vain tulee mieleen että jos yhden opettajan luokalla kukaan ei opi lukemaan, voisiko se tyhmyys piillä jossain muualla.
 
Lyhyesti: Soittakaa niille kuulijoille. Muusikot eivät ole tarpeeksi suuri kansanjoukko maksaakseen palkkanne.

Laulava Kylätohtori:
Mutta sitten kun rimpauttaa jonkun lapsellisen idioottirallin, niin johan ollaan kehumassa suorastaan virtuoosiksi ja jos se sattuu olemaan vähän hempeämpi ralli, niin alkaa irrota muutakin kuin mustaa töhnää kitaran kielistä sormiin...
 
Kyllä sää ny taas tiät nää jutut näemmä. Mä oon kyllä saanu tähän asti toosaa ihan soittamatta nuottiaka.

PIM: Joo ihan väärällä välineellä olette kyllä piirakkajahtiin lähteneet, jos kitara...
 
Joka ikinen kerta kun olen saanut (todistettavasti tämä on tapahtunut kahdesti), saajana on ollut minä. Ei kitara, auto, mopo tai joku omistamani esine. Olen saattanut toki vetää huomion puoleeni mokomilla kapineilla (ensivaikutelman teko on tärkeää), mutta havaituksi tulemisen ja aamuisen heiluvien osien pesutarpeen väliin mahtuu pitkä matka.
 
Hämmentävä huomio, että miesten laumakäyttäytymisessä tärkeät "mitalit" eivät välttämättä kaadakaan naisia. Pitääkö niihin naisiin itseensä muka kiinnittää huomiota?
 
Kauhea ajatus.

PIM: Joo ihan väärällä välineellä olette kyllä piirakkajahtiin lähteneet, jos kitara on sattunut messiin. Mun yks kaveri ostin toissasyksynä saksofonin ja opetteli muutaman biisin kertsin ja se kun lähtee viihteelle niin ottaa saksofonin mukaan ja lurittelee ensin illan bisserahat kadulla baariin kävellessä ja sit baarissa joutuu hätistelemään rumimpia haahkoja pois kimpusta ja joka kerta löytyis kotiaviemistä, ellei siellä yks mamma jo odottelisi ennestään. Seuraavana aamuna se laskeskelee taskuista löytyviä seteleitä ja kolikoita, että kuinka monta kymppiä taas jäi voiton puolelle.
 
Kehveli, tossahan on ideaa. Vetäis pelkkää Careless Whisperiä ja Baker Streetiä.

Juzpe: Kyllä sää ny taas tiät nää jutut näemmä. Mä oon kyllä saanu tähän asti toosaa ihan soittamatta nuottiaka.
 
No, kyllähän te sen tiätte, että luin tuon netistä - isojen poikien kirjoituksia, jotka ovat keksineet sen itse.
 
Tosiasia taitaa olla, että toiset saa ja toiset ei, eikä kitaralla ole siinä kuviossa mitään tekemistä...

Funkånaut: Kehveli, tossahan on ideaa. Vetäis pelkkää Careless Whisperiä ja Baker Streetiä.
 
Mistäs arvasit? Careless Whisper, Starwarsin teema ja jätkänhumppa niin noillakin pääsee jo pitkälle.

Laulava Kylätohtori: Pointti on, että tiettyjen juttujen tunnistaminen ja niiden arvostus vaatii tiettyä osaamista ja syvempää ymmärrystä...
 
Pointti on se, että yleisö tietää mitä haluaa. Se, mikä ero noilla kuvailemillasi bändeillä on, on sinun mielipiteesi. Ei universaali totuus. Et sinä voi kertoa kenellekään, mistä pitää tykätä ja mistä ei.
 
Toistan vielä. Yleisö tietää, mitä haluaa. Emme me voi alkaa keksimään sääntöjä, joiden mukaan yleisö on väärässä (vaikka niiden maku kuinka joskus ahdistaisi). Tämä on vähän sama kuin keskustelut internetissä. Jos joku esittää kumoamattoman väitteen, kero hänelle että se on väärin esitetty eikä näin ollen hyväksyttävissä. Jos haluat soittaa ihmisille, soitat sitä mitä ne tykkäävät kuunnella.
 
Keikalle tulemiseen riittää lipun osto. Siihen ei vaadita muutaman vuoden opintoja musiikissa, soittotekniikassa ja musiikkikriitikon erikoistumisjaksoa. Ja jos soittajan loistokkuutta ei jostain syystä huomata, kyllähän se yleisin syy on se, että pelimanni nyt ei vain ole tarpeeksi loistokas.

BugBadWolf: Pointti on se, että yleisö tietää mitä haluaa. Se, mikä ero noilla kuvailemillasi bändeillä on, on sinun mielipiteesi. Ei universaali totuus. Et sinä voi kertoa kenellekään, mistä pitää tykätä ja mistä ei.
 
Toistan vielä. Yleisö tietää, mitä haluaa. Emme me voi alkaa keksimään sääntöjä, joiden mukaan yleisö on väärässä (vaikka niiden maku kuinka joskus ahdistaisi). Tämä on vähän sama kuin keskustelut internetissä. Jos joku esittää kumoamattoman väitteen, kero hänelle että se on väärin esitetty eikä näin ollen hyväksyttävissä. Jos haluat soittaa ihmisille, soitat sitä mitä ne tykkäävät kuunnella.
 
Keikalle tulemiseen riittää lipun osto. Siihen ei vaadita muutaman vuoden opintoja musiikissa, soittotekniikassa ja musiikkikriitikon erikoistumisjaksoa. Ja jos soittajan loistokkuutta ei jostain syystä huomata, kyllähän se yleisin syy on se, että pelimanni nyt ei vain ole tarpeeksi loistokas.
 
Puhut nyt täysin eri asiasta. En ole sanonut mitään siitä, mistä kenenkin pitäisi tai ei pitäisi tykätä tai mitä yleisö haluaa. Puhuin ihan eri asiasta. Täysin eri asiasta...