Media ja viihde ›

Itse asiassa ikärajat ja sensuuri oli vielä 70-luvulla Amerikoissa huomattavasti höllemmällä kuin nykyään. Monissa lapsille sallituissa leffoissa oli nakuilua ja väkivaltaa. 80-luvun alussa homma muuttui ja Euroopassa Video Nasty -paniikki oli yksi suurimmista syistä siihen.
 
Mutta kyllä minusta ne ekat Star Warsit on ihan selkeesti lapsille tarkoitettuja elokuvia, vaikka niissä synkkiä aiheita käsiteltiinkin. Tuntuu että prequelit oli enemmänkin koetettu tehdä aikuiseen makuun kun dialogi on sellaista politiikkajargonia, josta lapset ei varmasti kiinni saa.

Henri Henri Olavi: Plussaa ettei ollut liikaa ärsyttäviä jarjar-hahmoja ja yhdestä hienosta lentokohtauksesta.
 
Tuottajilla oli kultakimpale käsissään ja he muuttivat sen ulostepökäleeksi.
 
TJEU: https://www.reddit.com/comments/3qvj6w

bedlam: Itse asiassa ikärajat ja sensuuri oli vielä 70-luvulla Amerikoissa huomattavasti höllemmällä kuin nykyään. Monissa lapsille sallituissa leffoissa oli nakuilua ja väkivaltaa. 80-luvun alussa homma muuttui ja Euroopassa Video Nasty -paniikki oli yksi suurimmista syistä siihen.
 
Mutta kyllä minusta ne ekat Star Warsit on ihan selkeesti lapsille tarkoitettuja elokuvia, vaikka niissä synkkiä aiheita käsiteltiinkin. Tuntuu että prequelit oli enemmänkin koetettu tehdä aikuiseen makuun kun dialogi on sellaista politiikkajargonia, josta lapset ei varmasti kiinni saa.
 
Joo, varmaan 70-luvun rankimpia elokuvia oli joku Manaaja. Tämän päivän mittapuun mukaan jotain Saw ja Walking Dead tyylistä menoa ei ollut koskaan aikaisemmin jenkeissäkään, ennen 2000-lukua.
Jenkeissäkin on monessakin paikoin ollut todella konservatiivinen suhtautuminen elokuviin(myös musiikkiin ja moneen muuhunkin asiaan) ja on varmasti vieläkin. Totta on, ettei siellä ole kaikkialla ikärajoituksista oltu niin kiinnostuneita aikaisemmin.
Toisaalta aikaisemmin ei niin väkivaltaisia elokuvia edes tehty. Ei ole pystytty ihan teknisestikkään, kuin mitä tänä päivänä on vaikka Walking Dead sarja tai nuo Saw elokuvat ja muut sen tyyliset leffat.
Tosin minusta joku psykologinen juttu voi olla paljon "raaempaa" kuin ihan suora väkivallan näyttö.
 
Onhan ne Tähtien Sota leffojen suuriosa yleisöstä alle 18 vuotiaita. Lapsilla ja _kokoperheen_ elokuvilla(niinkuin tässä joku niistä kertoi) tarkoitetaan yleensä joko sallittuja tai K-7 elokuvia. Ovat ne kuitenkin ekaluokkalaisia hieman vanhemmille, mutta joo...
Minusta kaksi ensimmäistä Star Wars leffaa ovat siinä mielessä parhaita, ettei niissä ole juuri mitään ewokeja tai jarjar hahmoja. Kyllä noi pari robottia jo ovat aika ärsyttäviä ja oman lisänsä on aikakin jo tehnyt näille elokuville.
 
Jedin Paluussa kyllä alettiin sitten jo ihan kunnolla rahastaa nuorisoa kaikenlaisilla muulla roinalla. Enkä usko, että ne ewokitkaan ovat sinne sattumalta laitettu. On varmasti haettu nuorempia katsojia.
Varmaan sen aikaiset alkuperäispakkauksessa oleva Darth Vader ukkeli olisi jo aika arvokas, veikkaan :)

öl m: Tuottajilla oli kultakimpale käsissään ja he muuttivat sen ulostepökäleeksi.
 
TJEU: https://www.reddit.com/comments/3qvj6w
 
Luin otsikon, laskin koneen sylistäni lattialle ja menin paskalle n. kolmeksi vartiksi. Kultapökäle tuli.

mpekkanen: Joo, varmaan 70-luvun rankimpia elokuvia oli joku Manaaja. Tämän päivän mittapuun mukaan jotain Saw ja Walking Dead tyylistä menoa ei ollut koskaan aikaisemmin jenkeissäkään, ennen 2000-lukua.
 
Anteeksi mitä, mistä moinen harhakäsitys? 70-luvun rankimmat leffathan oli miljoona kertaa pahempia kuin mikään Saw tai Walking Dead ja päinvastoin on niin, että yhtä karuja leffoja kuin ne 70-luvun pahimmat tapaukset ei voisi kuvitellakaan näkevänsä enää nykyään teatterissa. Ja tarkoitan nyt sekä goren määrältä että muutenkin. Väkivallan lisäksi 70-luvulla ihan normipariskunnat saattoivat käydä katsomassa HC-pornoa teatterissa ja tavan draamaleffoissa saattoi heilua esim. alaikäisiä nakuna. Eihän tällainen tulisi kyseeseenkään nykypäivänä. Eli vaikka nykyään ollaankin 80-luvun sensuurista vapauduttu, niin tuskin enää 70-luvun huolettomuuteen päästään.
 
Televisio-ohjelmaksi The Walking Dead on toki rankka ja sellaista ei silloin voinut kuvitellakaan näkevänsä töllöstä, mutta kankaalla nähtiin suolenpätkiä varmaan enemmän kuin nykyään.

bedlam: Anteeksi mitä, mistä moinen harhakäsitys? 70-luvun rankimmat leffathan oli miljoona kertaa pahempia kuin mikään Saw tai Walking Dead ja päinvastoin on niin, että yhtä karuja leffoja kuin ne 70-luvun pahimmat tapaukset ei voisi kuvitellakaan näkevänsä enää nykyään teatterissa. Ja tarkoitan nyt sekä goren määrältä että muutenkin. Väkivallan lisäksi 70-luvulla ihan normipariskunnat saattoivat käydä katsomassa HC-pornoa teatterissa ja tavan draamaleffoissa saattoi heilua esim. alaikäisiä nakuna. Eihän tällainen tulisi kyseeseenkään nykypäivänä. Eli vaikka nykyään ollaankin 80-luvun sensuurista vapauduttu, niin tuskin enää 70-luvun huolettomuuteen päästään.
 
Televisio-ohjelmaksi The Walking Dead on toki rankka ja sellaista ei silloin voinut kuvitellakaan näkevänsä töllöstä, mutta kankaalla nähtiin suolenpätkiä varmaan enemmän kuin nykyään.
 
Mielipiteitä on varmaan monenlaisia ja hyvä niin. Eipä itselle tule kauheasti mieleen tuollaisia Saw tyylisiä elokuvia 70-luvulta jotka olisivat yhtä väkivaltaisia. Kaikenlaisia kauhuelokuvia kyllä oli, mutta ei niissä rankimmatkaan kohdat olleet vaikka Walking Dead zombie tasoa. Tai sitten olen katsonut siltäkin vuosikymmeneltä satoja elokuvia ja aivan vääriä. Mahdollista sekin, koska en ole kuitenkaan ihan kaikkia nähnyt ja hyvä sekin :)
Pornoteattereita on toki vieläkin, mutta netin takia se on myös vähentynyt lähes olemattomiin.
Samoin ns. Drive in elokuvateatterit ovat vain murto-osia siitä mitä niitä on joskus ollut. Varmaan niitäkin vielä muutamia on, mutta ei tosiaan siinä mittakaavassa kuin se 30 luvulla alkoi ja olivat suosionsa huipulla 60-luvulla.
Siellä on toki vähän nuoremmat ja vanhemmatkin saattaneet touhuta "katsomossa" mitä lystäävät. Ei se kyllä taas ole välttämättä aina siitä elokuvasta johtunut. Nuoriso on lähtenyt pitämään hauskaa ja siihen on saattanut kuulua seksiä, alkoholia tai vähän pilvenpoltteluakin.
 
Kyllähän noita Zombie ja kannibaalielokuvia tehtiin aikoinaan paljonkin, mutta yllättävän moni niistä oli eurooppalainen. Italiassa Argento teki elokuvia, esim.
Hammer Film Productions oli brittiläinen, mutta sekin teki jo aika vähän enää elokuvia 70-luvulla. Verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Nekään leffat eivät tänään näytä enää niin "kauheilta", mutta itse kyllä tykkään niistä muuten.
Silloisen tekniikan takia ei ne oikein vertaudu tuohon Walking Dead sarjaan, mutta kyllä sielläkin häiriintyneitä leffoja on.
Siis niissä europpalaisissa zombie ja kannibaalileffoissa. Ainakin minusta rankimmat pätkät tulivat juurikin euroopasta(70-luvulla) ja ne eivät saaneet taas jenkeissä kovinkaan suurta suosiota, koska siellä porukka ei tykkää katsoa niin paljon kuin euroopassa katsotaan tekstitettyjä elokuvia.
Siksipä monista hyvistä eurooppalaisista ja aasialaisista ovat jenkit tehneet omat versionsa ja niissä on sitten onnistuttu vähän vaihtelevasti. Nykyään kyllä menee jenkeissäkin enemmän muiden maiden elokuvat ainakin niitä harrastaville, mutta ennen oli vaikeaa saada jotain Espanjalaista kauhuleffaa jenkkien teattereihin.
 
Ja tuossa jo aikaisemminkin kerroin, että raaka ja väkivaltainenkin voi olla vaikka sitä itse väkivaltaa tai sillä mässäilyä ei niin näytettäisikään. Ainakin itse pidän monia psykologiasia juttua paljon rankempina kuin ns. suoraa toimintaa.
 
E: Tässä on mielestäni edelleen aika rankka ja häiriintynyt elokuva 70-luvulta. Oikeasti tässäkään ei kuitenkaan näytetä väkivaltaa ihan niin paljon kuin voisi luulla. Muuten on kyllä edelleen klassikko ja elokuvana kestänyt aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Texas … ahamurhat_%28vuoden_1974_elokuva%29

La Strada 8.5/10.

mpekkanen: Tai sitten olen katsonut siltäkin vuosikymmeneltä satoja elokuvia ja aivan vääriä.
 
No sanotaanko että jos pidät Manaajaa 70-luvun rankimpana amerikkalaisena elokuvana, niin eiköhän kyse ole juuri tästä ;) Jos vaikka omaa leffahyllyä mietin, niin kyllä kai kyseinen leffa on rankkuudeltaan sieltä miedoimmasta päästä 70-luvun kauhuiluja.
 
mpekkanen: Silloisen tekniikan takia ei ne oikein vertaudu tuohon Walking Dead sarjaan
 
Mutta ei kai nykyään ole käytännössä oikeastaan muuta uutta niihin verrattuna kuin CGI, ja se nyt ainakin mulla pikemminkin latistaa gorekohtauksien tehokkuutta? CGI:tä käytetään goremäiskeessä useimmin vain sen takia, että se tulee halvemmaksi ja on nopeampaa kuin ne "oikeat" tehosteet.
 
Mutta joo, meni melko hyvin Star Warsista offtopikiksi tämä :D

bedlam: No sanotaanko että jos pidät Manaajaa 70-luvun rankimpana amerikkalaisena elokuvana, niin eiköhän kyse ole juuri tästä ;) Jos vaikka omaa leffahyllyä mietin, niin kyllä kai kyseinen leffa on rankkuudeltaan sieltä miedoimmasta päästä 70-luvun kauhuiluja.
 
Mutta joo, meni melko hyvin Star Warsista offtopikiksi tämä :D
 
Heh, meni vähän Tähtien Sota aiheen ohi... :D
Tuo Manaaja oli vain jonkilainen esimerkki ja kyllähän sekin aikoinaan aiheutti melkoista kohua. Itse kyllä pidän parempana ja rankempana tuota Teksasin Moottorisahamurhat elokuvaakin joka muuten vapautui Suomen elokuva sensuurista vasta 1996, vaikka elokuva oli jo 1974 tehty. Se kuitenkin siitä...
 
Tänään tulee illalla Hanna ja sen katsoin muutamia päiviä sitten Netflixiltä. Ettei mene ihan täysin offtopiksi...
Jos ei joku ole sitä katsonut, niin voisi sen ajan varmasti huonomminkin käyttää.
Minulta ei tosin tuota 5/5 arviota saa kuin aivan muutamat elokuvat, että tuo 3 voisi olla aika hyvä tästä elokuvasta.
 
Uudempi pätkähän tuo on, ei mitään elämää suurempaa. Kuitenkin ihan sujuvasti katsottava leffa. Naisnäyttelijä on nuoresta iästä huolimatta hyvä ja ainakin sopii tähän leffaan.
 
Hanna ja 3/5

2001: Space Odyssey
 
Vihdoinkin sain katsottua tämän elokuvan. Hankin yksi päivä CDON:sta Stanley Kubrickin kahdeksan elokuvan blu ray -boksin. Ajan hammas ei ole vielä iskenyt pahemmin elokuvaan vaan elokuva oli vaikuttavaa katsottavaa pyörivine aluksineen kamera-ajoilla ja lopun informaatiohyperavaruusmaailmansukelluksineen. Tämä siis tehty jo 1965! Elokuvan äänimaisema oli myös todella mieleenpainuvaa. Straussin Zarathustran alun nousuteema sopi mainiosti ihmiskunnan aamunkoitossa. Myös valssiteos soi hienosti avaruusjaksoissa aluksien pyöriessä valssin tahtiin. Tiukoissa tilanteissa Bowmanin ja Poolen pelkkä hengityksen kuuleminen lisäsi jännitystä korjatessa alusta. Tilanteiden lauetessa ei sitten kuulunut mitään, joka tehosi hienosti kokemukseen.
 
Juonellisesti elokuva oli jännästi rakennettu. Neljä näytöstä, joista ensimmäinen oli tuo ihmiskunnan aamunkoitto. Toinen näytös oli monoliitin kaivaminen kuusta. Kolmas oli miehistölento Jupiteriin ja neljäs sitten oli varsinainen taidepläjäys. Miten porukka täällä kokee tuon hyperavaruusinformaationmaaimansukellus -kohtauksen? Siinähän Bowman oli kapselilla liikenteessä ja kuvaan tuli tuo leijuva monoliitti. Menikö Bowman tuon monoliitin kautta tuohon lentoon vaiko oliko se matka Jupiteriin, mikä oli myös tehtävänä? Sitten vielä tuo täysin viimeinen kohtaus, jossa Bowman näkee itsensä vanhempana. Miten te sen ajattelette?
 
Summa summarum. Ei elokuva pettänyt odotuksia. Vaikka olikin nähnyt vuosien varrella pieniä pätkiä niin siitöä huolimatta elokuva vaikutti. Myös viimeinen kohtauskin oli vaikuttavaa siitä huolimatta, että oli nähnyt aikaisemmin pätkiä.
 
Arvosanaa en halua antaa, koska se on vähän hölmöä vangita elokuva johonkin numeroon. Katsokaa, jos täällä on vielä ihmisiiöö, jotka ei ole nähnyt vielä tuota elokuvaa.

santakasa: 2001: Space Odyssey
 
Miten porukka täällä kokee tuon hyperavaruusinformaationmaaimansukellus -kohtauksen? Siinähän Bowman oli kapselilla liikenteessä ja kuvaan tuli tuo leijuva monoliitti. Menikö Bowman tuon monoliitin kautta tuohon lentoon vaiko oliko se matka Jupiteriin, mikä oli myös tehtävänä?
 
Jälkimmäistä kysymystä en tainnut aivan täysin nyt ymmärtääkään. Mutta kyllä Bowman siis ainakin minusta nimenomaan matkusti monoliitin "kautta" jonnekin "todella kauas", siis huomattavan paljon Jupiteriakin kauemmaksi ("My god, it's full of stars!"). Tämä(kin) käy paljon selkeämmin ilmi kirjasta, joskaan en yleensä kannata mitään "oheislukemistoja", vaan elokuvien tulisi toimia itsenäisinä kokonaisuuksinakin, minkä tämä minusta kyllä tekeekin.
 
Se "psykedeelinen happomatka" on minusta yhä edelleenkin melko hieno kuvaus "hyperavaruusmatkasta", joka meille ihmisille olisi luultavasti täysin käsittämätön kokemus, sillä sitähän tuo kohtauskin hyvin pitkälti on: täysin käsittämätöntä värisotkua ja outoa symboliikkaa (jota muuten koko leffakin tuntuu olevan melko täynnä). Ehkä se näinä päivinä saatettaisiin toteuttaa hieman toisin, mutta kuka sitä vanhojen fanien parkumista sitten kuuntelisi? :D
 
Sitten vielä tuo täysin viimeinen kohtaus, jossa Bowman näkee itsensä vanhempana. Miten te sen ajattelette?
 
En oikein tiedä mitä ajatella tästäkään, mutta huomasitko, että vain nuorempi Bowman näkee aina vanhemman version itsestään? Ei siis koskaan päinvastoin, kuten todellisessa elämässämme tavallaan käy. Enkä tiedä sitäkään, kuluuko aikaa todellisuudessa niin kauan, vai vanheneeko Bowman vain matkansa "sivuvaikutuksena" niin nopeasti. Se lopun "tähtisikiö" menee jo täysin yli oman ymmärrykseni, mutta kai siinäkin jotain symboliikkaa on nähtävissä. Nettihän näitä spekulointeja on vähintäänkin puolillaan.
 
Ymmärrän täysin kyllä myös sen, että Star Warseihin yms. toimintascifiin (sekä etenkin lukuisiin tietokonepeleihin yms.) tottunut nyky-yleisö saattaa pitää ko. leffaa pitkäveteisenä, jopa tylsänäkin. Minusta se kuitenkin toimii yhä edelleenkin äärimmäisen hyvin. Vaikka Kubrick kuulemma ihan viime tingassa vaihtoi ne taustamusiikitkin, mutta hyvän valinnan teki.

NHR: Jälkimmäistä kysymystä en tainnut aivan täysin nyt ymmärtääkään.
 
Ei se haittaa. Taisi olla meikäläisen lukihäiriön aikaan saannos tuo kysymys. : D Meinaan siis, oliko se alkuperäinen tehtävä matkata vaan Jupiteriin vai oliko niillä tiedossa sen monoliitin sijainti Jupiterin holleilla ja tutkia sitä?
 
Mutta kyllä Bowman siis ainakin minusta nimenomaan matkusti monoliitin "kautta" jonnekin "todella kauas", siis huomattavan paljon Jupiteriakin kauemmaksi ("My god, it's full of stars!").
 
Okei, itsekin kelailin tuota enemmän. Ois ollut aika eksoottinen Jupiter!
 
Se "psykedeelinen happomatka" on minusta yhä edelleenkin melko hieno kuvaus "hyperavaruusmatkasta", joka meille ihmisille olisi luultavasti täysin käsittämätön kokemus, sillä sitähän tuo kohtauskin hyvin pitkälti on: täysin käsittämätöntä värisotkua ja outoa symboliikkaa (jota muuten koko leffakin tuntuu olevan melko täynnä). Ehkä se näinä päivinä saatettaisiin toteuttaa hieman toisin, mutta kuka sitä vanhojen fanien parkumista sitten kuuntelisi? :D
 
Muistaakseni tuossa boksissa oli noita dokkareita leffojen teosta. Täytyy tosiaan katsoa. Niin vaikuttavia kuvauksia ja varsinkin tuo matka kaukaisuuteen oli tosiaan mahtava näky.
 
En oikein tiedä mitä ajatella tästäkään, mutta huomasitko, että vain nuorempi Bowman näkee aina vanhemman version itsestään? Ei siis koskaan päinvastoin, kuten todellisessa elämässämme tavallaan käy. Enkä tiedä sitäkään, kuluuko aikaa todellisuudessa niin kauan, vai vanheneeko Bowman vain matkansa "sivuvaikutuksena" niin nopeasti. Se lopun "tähtisikiö" menee jo täysin yli oman ymmärrykseni, mutta kai siinäkin jotain symboliikkaa on nähtävissä. Nettihän näitä spekulointeja on vähintäänkin puolillaan.
 
Juu, huomasin vain nuoremma Bowmanin näkevän vanhemman itsensä. Täytyy myös katsoa leffa uudelleen. Symboliikkaa näkyi olevan runsaasti.
 
Ymmärrän täysin kyllä myös sen, että Star Warseihin yms. toimintascifiin (sekä etenkin lukuisiin tietokonepeleihin yms.) tottunut nyky-yleisö saattaa pitää ko. leffaa pitkäveteisenä, jopa tylsänäkin. Minusta se kuitenkin toimii yhä edelleenkin äärimmäisen hyvin. Vaikka Kubrick kuulemma ihan viime tingassa vaihtoi ne taustamusiikitkin, mutta hyvän valinnan teki.
 
En ihmettele itsekään, jos joku pitää pitkäveteisenä. Itse tykkään tuommoisesta elokuvatyylistä. Kyllästynyt aika pahasti nykyiseen tapaan ajaa elokuva tuhannella ja sadalla vauhdilla alusta maaliin. Soundtrack oli ihan mahtava! Pitää tutustua tuohon György Ligetiin paremmin.

NHR: Se lopun "tähtisikiö" menee jo täysin yli oman ymmärrykseni, mutta kai siinäkin jotain symboliikkaa on nähtävissä. Nettihän näitä spekulointeja on vähintäänkin puolillaan.
 
Lyhyesti summattunahan 2001 kertoo evoluutiosta jonkin maan ulkopuolisen älyn ohjaamana ja mustat monoliitit ovat se työkalu. Maan tomussa temmeltävistä apinoista avaruusmatkailun keksivään ihmiseen ja siitä seuraava askel on se avaruuden kohdussa kelluva kosminen tähtilapsi. Kuitenkaan elokuva ei mielestäni ole ihan niin vaikeaselkoinen ja trippaileva kuin yleensä annetaan ymmärtää.

carnation: Kuitenkaan elokuva ei mielestäni ole ihan niin vaikeaselkoinen ja trippaileva kuin yleensä annetaan ymmärtää.
 
Samaa mieltä.
 
Lisään vielä kommentin nuihin edellisiin viesteihin, että Star Warsit eivät ole scifiä.

carnation: Lyhyesti summattunahan 2001 kertoo evoluutiosta jonkin maan ulkopuolisen älyn ohjaamana ja mustat monoliitit ovat se työkalu. Maan tomussa temmeltävistä apinoista avaruusmatkailun keksivään ihmiseen ja siitä seuraava askel on se avaruuden kohdussa kelluva kosminen tähtilapsi. Kuitenkaan elokuva ei mielestäni ole ihan niin vaikeaselkoinen ja trippaileva kuin yleensä annetaan ymmärtää.
 
Tuohan tiivistää varsin hyvin. Ihminen kuitenkin haluaa aina löytää ja keksiä jotain salattua ja suurempaa, kuten vaikkapa on käynyt The Shining -elokuvan kanssa, ja sehän on hauskaa ja viihdyttävää! ; )
 
edit: Elokuvahan on siinä mielessä oikeassa, että ulkopuolisten tekijöiden myötävaikutuksena ihmisestä on kehittynyt luolamiehestä avaruudessa matkaavaksi ihmiseksi. Viittaan tässä BBC:n dokumenttisarjaan Ihmisen universumin ensimmäiseen osaan.

Informaatiokameli: Lisään vielä kommentin nuihin edellisiin viesteihin, että Star Warsit eivät ole scifiä.
 
Eivät olekaan, vaan fantasiaa, mutta nopeatempoisuus ja toiminnallisuus (verrattuna pian viisikymppiseen 2001:een) olivat tässä kuitenkin pointtinani. Mutta siis minun virheeni, pyydän anteeksi.

The Martian
Viime aikoina on tullut pelailtua Kerbal Space Programia ja tutkiskeltua aihepiiriä niin oli aika katsoa tämä. Kuin Cast Away mutta ei Tom Hanksia ja lentopalloa. Tieteellisesti ei mennyt onneksi överiksi vaan pysyi suht uskottavana ainakin melkein loppuun asti. Kaiken kaikkiaan kuitenkin aika 5/5.

santakasa: Arvosanaa en halua antaa, koska se on vähän hölmöä vangita elokuva johonkin numeroon.
 
Ei mun mielestä arvosanan antaminen ole elokuvan vangitsemista johonkin numeroon. Ainakin omalla kohdallani, antamani arvosana kuvaa lähinnä (tosin hyvin yksiulotteisesti) reaktiotani ko. elokuvaan.

Uusin Star Wars 1/5 pistettä
samanlaista lapsille tarkotettua tuubaa kuin edellisetkin osat.