Kitarat: kitarakamat ›

faq1: Itselläni ei ole näistä juurikaan kokemusta, mutta (mitä olen lukenut) yhteenvetona jos verrataan digitaalista kaikua, analogista (elektrroninen) ja nauhakaikua, niin digitaalinen antaa täysin puhtaan (loputtoman?) kaiun. Analoginen lyhyehkön, mutta tumman.
Tarpeeksi monella äänipäällä varustettu nauhakaiku antaa melko puhtaita pitkiä kaikuja, kun taas vähäisellä äänipäämäärällä varustettuna kaiut muuttuu nopeasti tunkkaisiksi.
 
Delay- ja Echo-efekti kuulostavat aika paljon samalta. Mutta mikä on niiden periaatteellinen ero siellä taustalla?
 
Äänipäiden lukumäärällä ei ole merkitystä siihen tuottaako nauhakaikulaite pitkän vai lyhyen viiveen eikä myöskään siihen onko viive kirkas tai tumma. Viiveen pituuteen sekä osittain viiveen kirkkauteen/tummuuteen vaikuttaa äänityspään sekä lukupään etäisyys toisistaan. Lukupää voi olla liikkuva, jolloin äänityspää on kiinteä tai vastaavasti toisinpäin. Liikkuva äänipää mahdollistaa viiveen pituuden portaattoman säädön, kun taas kiinteillä äänipäillä viiveen pituus on vakio. Kiinteillä äänipäillä voidaan myös saavuttaa viiveen portaaton säätö hyödyntäen nauharadan moottorin pyörimisnopeuden säätöä jos sellainen laitteesta löytyy. Kuten totesit, äänipäitä (lukupäitä) voi olla myös useampia, mutta ne mahdollistavat vain eri mittaisien viiveiden sekä niiden erilaisten yhdistelmien käytön (multi head echo). Nämä edellämainitut ominaisuudet vaihtelevat laitteittain hyvinkin paljon, jolloin nauhakaiun monimutkaisuuden ja helppokäyttöisyyden käsitystä on hankala yleisesti määritellä. Tähän kun ynnää lisäksi erilaisten nauhakaikujen etuasteiden ominaisuudet niin nauhakaikujen kirjo laajenee entisestään.
 
Delay ja echo -termeille tuskin on tarkkaan laadittuja tiettyjä merkityksiä. Mä käsitän echon "orgaaniseksi" kaiuksi, jonka toistojen saundi muuttuu toistojen soidessa, kuten nauhakaiuissa ja analogiviiveissä. Delay taas kuvastaa viivettä, joka toistaa alkuperäisen signaalin mahdollisimman tarkasti eikä muuta sen saundia toistojen soidessa.

Moi.
 
Nauhakaiulla (laadukkaalla), tulee kamoihin tuijottavilta kanssasoittajilta varmasti enemmän rispektiä kuin digipurkin läpi soitellen.
 
Useamman vedon karkeloissa digipurkki ajaa varmasti asiansa paremmin etenkin jos vaihto-ajat ovat yleisön kannalta inhimilliset.
 
Iltapäivän/illan kahdeksannen "Emma" tai "Apache"-tulkinnan jälkeen ei luultavimmin kukaan yleisöstä tai soittajakunnasta pysty sanomaan sokkotestissä seuraavien kuuden tulkinnan kaikupurkin eroa.
(Ai kui niin rautalankafestivaalit ovat raskaita ;))
 

 
faq1: Itselläni ei ole näistä juurikaan kokemusta, mutta (mitä olen lukenut) yhteenvetona jos verrataan digitaalista kaikua, analogista (elektrroninen) ja nauhakaikua, niin digitaalinen antaa täysin puhtaan (loputtoman?) kaiun. Analoginen lyhyehkön, mutta tumman.
 
Toteutustavastahan nuo ovat kiinni, eivät käytetystä tekniikasta.
 
Digitaalinen antaa toki tarvittaessa rajattomat mahdollisuudet variaatioihin ja variaatioiden muokkaamiseen, analogisessa nauhakaiussa kaikki on aina kiinteästi suhteessa raidan leveyteen, nauhan nopeuteen, nauhan pituuteen ja äänipäiden keskinäiseen sijaintiin.
Analogisen elektronisen ominaisuuksiin vaikuttaa vain toteutustapa, eli rakentajan taskujen syvyys (ja mielikuvitus ;)).
 
Nauhakaiuissakin on toki suuria eroja eri parametreissa, vaikkapa äänipäiden keskinäisen sijainnin variaatioissa.
Monasti "tasajakoisia" nauharatoja (vaikkapa Meazzi) modataankin vastaamaan paremmin jotakin taajemmin levytyksiltä löytyvää jakoa vastaaviksi (esim. Echolette).
 
Levytysten kaikujen kopioimisen kanssa tuskaileminen voi olla kuolemaan tuomittu ajatuskin, kuten vastikään yläkerran staroja taltioimaan ja tuottamaan siirtyneen George Martinin (RIP) dokumentista huomasimme.
Kaiut muokkautuvat mielenkiintoisiksi ja lähestulkoon mahdottomiksi kopioida koti-/keikkatilanteessa jos narua kierrätetään pitkin poikin studiota nauhurista toiseen.
Studioleveyksillä ja nopeuksilla toki.
 

 

 
faq1: Tarpeeksi monella äänipäällä varustettu nauhakaiku antaa melko puhtaita pitkiä kaikuja, kun taas vähäisellä äänipäämäärällä varustettuna kaiut muuttuu nopeasti tunkkaisiksi.
 
Muiden parametrien pysyessä samana, ainoa asia joka äänipäiden lukumäärän muuttuessa muuttuu, on yhden syklin toistojen määrä.
 
Jos "oikomista" on tapahtunut raidan leveydessä ja nauhanopeudessakin, nuo tietty vaikuttaa lopputulokseen.
 

 
faq1: Delay- ja Echo-efekti kuulostavat aika paljon samalta. Mutta mikä on niiden periaatteellinen ero siellä taustalla?
 
Mulle joku aikoinaan selitti eron löytyvän decayn ja toistojen symmetrisyyden eroista.
Echo=luonnollisempi kuin delay.
Tiedä häntä...
 
T:Samuli

Analogisen (elektroninen) viivelaitteen toiminta perustuu viivepiiriin ja viivästettyä signaalia kuljetetaan kellopiirin säätelemässä tahdissa eteenpäin läpi viivelinjan. Signaali tallennetaan viivepiirissä varausyksiköihin, kondensaattoreihin? Niiden määrähän täyty olla tosi suuri?
 
Menikö pähkäilyni oikein?

That Pedal Show:n kaverit tekivät hiljattain videon, jossa vertailevat Echoplexia (nauhakauku) muihin viivepedaaleihin. Onhan noissa eroja.
 
https://www.youtube.com/watch?v=baUwLRiy15w

petrip: That Pedal Show:n kaverit tekivät hiljattain videon, jossa vertailevat Echoplexia (nauhakauku) muihin viivepedaaleihin. Onhan noissa eroja.
 
https://www.youtube.com/watch?v=baUwLRiy15w
 
Aika huvittavia noi jätkät, kusevat melkein hunajaa housuihinsa tosta Echoplexin saundista, joka ei nyt ainakaan youtube välityksellä niin ihmeelliseltä kuulosta :-)

erty:
Delay ja echo -termeille tuskin on tarkkaan laadittuja tiettyjä merkityksiä. Mä käsitän echon "orgaaniseksi" kaiuksi, jonka toistojen saundi muuttuu toistojen soidessa, kuten nauhakaiuissa ja analogiviiveissä.
 
tai digitaalisessa mallinnuksessa...

Moi.
 
faq1: Menikö pähkäilyni oikein?
 
Ei.
 
Tapoja on useampia, riippuen halutuista ominaisuuksista:
 
https://www.google.fi/search?q=anal … rd=cr&ei=ioPmVsTWCaHF6ASIuo3ICw
 
T:Samuli

blaekie: Aika huvittavia noi jätkät, kusevat melkein hunajaa housuihinsa tosta Echoplexin saundista, joka ei nyt ainakaan youtube välityksellä niin ihmeelliseltä kuulosta :-)
 
Nää on näitä.. Fiilisjuttuja hyvinkin pitkälti, joka ilmenee soittotilanteessa. Jälkeenpäin on aika vaikeaa erottaa onko levyllä käytetty oikeaa laitetta vai esimerkiks plugaria. Ja muutenkin delayden ja reverbien erot tarttuu kauheen huonosti tallenteisiin, ainakin mun mielestä. Mut eipä noi vanhat romukasat huonolta äänitteelläkään kuullosta..
 
Exhausted: tai digitaalisessa mallinnuksessa...
 
Jep, niitähän ne yrittää parhaansa mukaan mallintaa.

faq1: Analogisen (elektroninen) viivelaitteen toiminta perustuu viivepiiriin ja viivästettyä signaalia kuljetetaan kellopiirin säätelemässä tahdissa eteenpäin läpi viivelinjan. Signaali tallennetaan viivepiirissä varausyksiköihin, kondensaattoreihin? Niiden määrähän täyty olla tosi suuri?
Menikö pähkäilyni oikein?

basisti1971: Moi.
Ei.
Tapoja on useampia, riippuen halutuista ominaisuuksista:
https://www.google.fi/search?q=anal … rd=cr&ei=ioPmVsTWCaHF6ASIuo3ICw
T:Samuli
 
Mikä tuossa periaatteellisesti on väärin?
Eli jos viivepiirissä on esim 512 varausyksikköä, jotka jokainen muodostuu kondensaattorista ja jokaisen konkan välissä on kytkin, joka avautuu ja sulkeutuu kellopiirin tahdittamana ja siirtää varauksen seuraavalle varausyksikölle.
Se vielä, että signaali on viipaloitu todellisen jännitteen arvoihin, jotka varausyksiköt siirtävät vaihe vaiheelta eteenpäin.

faq1: Mikä tuossa periaatteellisesti on väärin?
Eli jos viivepiirissä on esim 512 varausyksikköä, jotka jokainen muodostuu kondensaattorista ja jokaisen konkan välissä on kytkin, joka avautuu ja sulkeutuu kellopiirin tahdittamana ja siirtää varauksen seuraavalle varausyksikölle.
Se vielä, että signaali on viipaloitu todellisen jännitteen arvoihin, jotka varausyksiköt siirtävät vaihe vaiheelta eteenpäin.
 
Ei siinä ole mikään väärin, BBD-piirillä on nimenomaan puolijohdekytkimiä ja konkkia sarjassa.

Aika karkeaan muotoon joutuu tuo tekniikka laittamaan ääniaallon "kuvan" ja siksi helppo ymmärtää miksi ääni nopeasti pilaantuu pidemmissä viiveissä. Erityisesti korkeita taajuuksia ei ymmärtäänkseni tuollainen viivepiiri pysty käsittelemään ollenkaan. Siksi ääni tummenee.

echo on lyhyt delay 20 ms - 1?? millisekuntia, delay on sitä pidempi. ihan niin pitkiin kuin saa.
siinä on se ero, ei toteutus tavassa.

aristoteles666: echo on lyhyt delay 20 ms - 1?? millisekuntia, delay on sitä pidempi. ihan niin pitkiin kuin saa.
siinä on se ero, ei toteutus tavassa.
 
minusta tuo on taas slapback.

Tässä hyvä havainnekuva analogisen kaikulaitteen toiminnasta:
http://www.metzgerralf.de/elekt/stomp/mistress/bbd.shtml#bbd

faq1: Millähän kaikulaitteella The Shadows soitti ne lengendaariset kappaleensa aikanaan?
 
http://www.tvsspecialtyproducts.com/hank-s-echo-units.html

faq1: Suomalainen The Sounds näyttää käytäneen Fenderin laitteita alla kuvasta päätellen.
 
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/Thesounds.jpg
 
Rautalanka.orgista löytyi aiheesta keskustelua: http://www.rautalanka.org/forum/index.php?topic=3486.50;wap2

..................

Delay ja echo -termeille tuskin on tarkkaan laadittuja tiettyjä merkityksiä. Mä käsitän echon "orgaaniseksi" kaiuksi, jonka toistojen saundi muuttuu toistojen soidessa, kuten nauhakaiuissa ja analogiviiveissä. Delay taas kuvastaa viivettä, joka toistaa alkuperäisen signaalin mahdollisimman tarkasti eikä muuta sen saundia toistojen soidessa.
 
Mä on melkein samaa mieltä. Eiköhän noi delay ja echo ole vähän sellaisia puhekielisiä juttuja, ei mitään standardoituja termejä. Echohan on kaiku ja delay kieku, eiku viive. Kaiku syntyy pinnoista heijastumalla, ääni kokee muodonmuutoksen riippuen pinnoista ja saapuu havainnointikohtaan viivellä. Viive on siis osa kaiku-ilmiötä. Tätä imitoimaan tuli joskus nauhakaiku esim Echoplex echo chamber. Ja kyllähän sillä lyhyellä viiveajalla saa vähän sellasen tynnyri/huonekaiun.
 
Ja ei ole nauhakaiun voittanuttta soundillisesti. Siinä on myös se etuaste joka muuttaa soundia, ei pelkästään monimutkaisesti muuntunut toisto. Vähän on kuitenkin hermostuttavaa katsella sydän syrjällään nauhan pyörimistä ja jokaisen poikkeaman kohdalla pelätä että nyt se menee jumiin. Kaikkeen nähden aika pitkän hintaisia noi nauhat, jos joutuu jotain fulltonea ostamaan. Ihan toissijainen on se keskustelu kuuleko joku yleisöstä sen eron. Mitä väliä sillä on.

Vähän aiheen ohi, mutta kysyn koska tässä ketjussa varmaan mukana rautalankaa soittavia. Eli minkä vahvuisia kieliä suosittelette rautalankatyylin musiikkiin?