Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Rantsu: No mä oon käynyt sen koulun mut en kyllä oo alalla... :-D
 
EDIT: Mut avataan tuota nyt sitten lyhyesti... Eli: urkukoraaleissa ("koraalialkusoitoissa"), etenkin barokkityylisissä, on harmonisena runkona kenraalibassosatsi, jota sitten vain kuvioidaan (figuroidaan, koloroidaan) eri tavoin, eri äänissä, koraalimelodia (cantus firmus) on eri äänissä jne. Urkuimprovisaation opetuksessa tätä harjoitellaan ensin niin, että pohjana on valmis koraalikirjan 4-ääninen satsi. Eräs ongelma tässä on se, että nuottikuva on liian "valmis" tai "täysi", ja juuri tähän voi olla apuna nuottikuva, jossa on koraalimelodia, bassolinja ja kb-numeroin annettu harmonia. Eräänlainen koraali-RealBook siis - helpompi lähteä soittamaan alkusoittoa hatusta, kun ei tarvitse pelätä harmonisen ajatuksen hukkumista kun on jonkinlainen runko silmien edessä. Samoin, jos haluaa säestää virsiä käyttäen erilaisia satseja - kolmiäänistä, melodia tenorissa... Haittapuolena on tietysti se, että on sidottu soinnuttajan kirjoittamaan bassolinjaan ja harmoniaan. Noiden soinnutusten ja tuon ohjesivun tekijä ei ole alan ammattilainen, mikä hiukan näkyy.
 
Mielenkiintoista, että tuota KB :tä käytetty noin ihan uutta mulle.
Taisinpa jotain tuosta muuten ymmärtääkin kun aikani puhdiskelin :)

Pari simppeliä kysymystä.
- Kumpi on dimi ja dimidominanttiasteikko. Puoli- vai kokosävelaskeleella alkava?
- Onko jokaiselle asteikkolle sitä vastaava sointu. Esim A duurisointu ja -asteikko?
- Säilyykö mollisävellajissa sointuasteiden tehot samana kuin duurissa?

Okei. Meinasin ihan luonnollista mollia. Eikös harmonisessa ole suuri septimi pienen sijaan. Silloinhan loogisesti luonnollisen ja harmonisen sointutehot eroa vain VII asteen kohdalla? Vai?

heviäijä: Okei. Meinasin ihan luonnollista mollia. Eikös harmonisessa ole suuri septimi pienen sijaan. Silloinhan loogisesti luonnollisen ja harmonisen sointutehot eroa vain VII asteen kohdalla? Vai?
 
Oleellisin on ero V asteen kohdalla: Harmonisessa ja melodisessa mollissa on dominantti kun taas luonnollisessa vain V asteen mollisointu.
Esim harmonisessa C-mollissa viides aste on G7 kun taas luonnollisessa mollissa Gm7.
Usein mollipiiseissä asteikko vaihtelee ja vaikka muuten menisi jossain muussa niin V asteen kohdalla käytetään usein harmonista mollia.
 
Edit: Tällä samalla palstalla oli muutama vuosi sitten kova vääntö Black Magic Womanin asteikosta eli onko viidennen asteen sointu A7 vai Am7:-)
Jonkunlaisena kompromissina joku esitti A7#9!

Oliko dominanttisointu siis seiskasointu joka on puhtaan kvintin päässä toonikasta? Millä logiikalla sointujen tehot jakautuu?

heviäijä: Oliko dominanttisointu siis seiskasointu joka on puhtaan kvintin päässä toonikasta? Millä logiikalla sointujen tehot jakautuu?
 
Dominanttisoinnun logiikka on se että terssin ja septimin välillä on tritonus.
Paitsi tätä (kvintti toonikasta) niin voi olla välidominantteja (V aste jollekin muulle kuin toonikalle), sijaisdominantteja (tritonuksen päässä "oikeasta" dominantista), relatiivisia dominantteja (lue jostain Muten sivuilta niistä mutta jotain tekemistä harhalopukkeen kanssa.)
 
Jatkokysysymykseesi en osaa vastata, toivottavasti palstan viisaatkin alkavat osallistua keskusteluun?

Onkohan tuohon Salmenhaaran Sointuanalyysi-opukseen olemassa missään ratkaisuja nuihin analyysitehtäviin? Muutamia kohtia olis kiva tarkistaa.

Apuva, en tajua näitä nuottien aika-arvoja ja tahteja yms.
 
Koitan nuotittaa yhtä juttua. Tässä on tahtilajina 4:4. Nyt tulee sellainen kohta jossa on vähän niinkuin triplettifiilis. Tässä on pätkä joka kestää ajallisesti kaksi 4:4 mittaista tahtia. Viisi nuottia joista viimeinen on hiukan muita pitempi. Eka tahdissa on kaksi pisteellistä neljäsosanuottia ja yksi neljäsosa. Toka tahdissa on eka kahdeksasosa (joka on yhdistetty edellisen tahdin viimeiseen nuottiin ja sitte pisteellinen neljäsosa ja lopuksi puolinuotti.

Tuolla tavalla tahdit tulee täyteen mutta tuntuu aika hankalalta tavalta merkitä ihan simppeli asia. Ptiäisikö tuossa hetkellisesti vaihtaa tahtilajia tai jotain?

jogo3000: Apuva, en tajua näitä nuottien aika-arvoja ja tahteja yms.
 
Tuolla tavalla tahdit tulee täyteen mutta tuntuu aika hankalalta tavalta merkitä ihan simppeli asia. Ptiäisikö tuossa hetkellisesti vaihtaa tahtilajia tai jotain?
 
Yksi simppeli periaate joka mulle on opetettu on että tahdin puoliosa pitää tulla esiin ja sen esimerkissäsi saa aikaiseksi sillä että ekan tahdin toisen pisteellisen neljäsosan korvaa kahdeksasosalla ja neljäsosalla jotka on kaarella yhdistetty ja ainakin mun mielestä se tulee helppolukuisemmaksi. Jälkimmäinen tahti taas on sellaisenaan helppolukuinen.
 
Esimerkkisi on aika lähellä 3/2 claverytmiä (jos toisen tahdin ekat nuotit olisi neljäsosia) ja mä oon nähnyt ne kirjoitettavan kuten kerroin.

baron: Yksi simppeli periaate joka mulle on opetettu on että tahdin puoliosa pitää tulla esiin ja sen esimerkissäsi saa aikaiseksi sillä että ekan tahdin toisen pisteellisen neljäsosan korvaa kahdeksasosalla ja neljäsosalla jotka on kaarella yhdistetty ja ainakin mun mielestä se tulee helppolukuisemmaksi. Jälkimmäinen tahti taas on sellaisenaan helppolukuinen.
 
Esimerkkisi on aika lähellä 3/2 claverytmiä (jos toisen tahdin ekat nuotit olisi neljäsosia) ja mä oon nähnyt ne kirjoitettavan kuten kerroin.
 
Entä jos vaihtaisi tilapäisesti tahtilajia 8:4 ja merkkaisi että nämä neljä ensimmäistä nuottia vie kuuden nuotin paikan? Mulla tottumattomana häiritsee nuo kaarelliset nuotit kun se koko rykelmä on siinä kuitenkin samanmittaisia nuotteja ja vähän kaikista tulee sitten eri näköisiä nuottimerkkejä.

jogo3000: Entä jos vaihtaisi tilapäisesti tahtilajia 8:4 ja merkkaisi että nämä neljä ensimmäistä nuottia vie kuuden nuotin paikan? Mulla tottumattomana häiritsee nuo kaarelliset nuotit kun se koko rykelmä on siinä kuitenkin samanmittaisia nuotteja ja vähän kaikista tulee sitten eri näköisiä nuottimerkkejä.
 
Ihan näin soittajan mielipiteenä sinun alkuperäinen merkintätapasi olisi mielestäni selkein. Baronin ehdottama on muodollisesti ehkä oikeampi, mutta mielestäni hankalalukuisempi. Ja ei mitään 8:4 tahtilajeja!

Sax-pappa: Ihan näin soittajan mielipiteenä sinun alkuperäinen merkintätapasi olisi mielestäni selkein. Baronin ehdottama on muodollisesti ehkä oikeampi, mutta mielestäni hankalalukuisempi. Ja ei mitään 8:4 tahtilajeja!
 
Siinä 8:4 tahtilajissa olisi kuitenkin selvä etu että voisi merkata neljän samanmittaisen nuotin ryhmän samannäköisillä symboleilla. Rivistöllä tulisi myös heti ensisilmäyksellä selväksi että soitetaan yhteensä viisi nuottia. Onko sen välttelemiseen joku erityinen syy?
 
Jonkinlainen triolifiilishän tuossa on, mutta en saanut jaettua tahteja niin että kokonaisuus veisi saman ajan kuin kaksi 4:4 tahtia. Jos tuon saisi jotenkin tuotua paremmin esiin niin sehän olisi kätevä.

jogo3000: Siinä 8:4 tahtilajissa olisi kuitenkin selvä etu että voisi merkata neljän samanmittaisen nuotin ryhmän samannäköisillä symboleilla. Rivistöllä tulisi myös heti ensisilmäyksellä selväksi että soitetaan yhteensä viisi nuottia. Onko sen välttelemiseen joku erityinen syy?
 
Jonkinlainen triolifiilishän tuossa on, mutta en saanut jaettua tahteja niin että kokonaisuus veisi saman ajan kuin kaksi 4:4 tahtia. Jos tuon saisi jotenkin tuotua paremmin esiin niin sehän olisi kätevä.
 
Mut kait säestys menee koko ajan 4/4? Eiksi siinä haeta jotain polyrytmiikkaa? Ja jollakin tavalla pitää hahmottaa miten melodiasävelet suhtautuu iskuihin?
Mun merkinnällä se ainakin hahmottuu.
 
Jos haluat kunnon triolifiiliksen niin pistä 6/4 tahti siihen kohtaan.

baron: Mut kait säestys menee koko ajan 4/4? Eiksi siinä haeta jotain polyrytmiikkaa? Ja jollakin tavalla pitää hahmottaa miten melodiasävelet suhtautuu iskuihin?
Mun merkinnällä se ainakin hahmottuu.
 
Jos haluat kunnon triolifiiliksen niin pistä 6/4 tahti siihen kohtaan.
 
Tuo vois kyllä olla. sitten pitää vielä ratkaista mitä tekee sille puolinuotille.
 
E: heti perään 2/4 tahti?

jogo3000: Entä jos vaihtaisi tilapäisesti tahtilajia 8:4 ja merkkaisi että nämä neljä ensimmäistä nuottia vie kuuden nuotin paikan?
 
Jos teet noin, niin veikkaan että biisiä ekan kerran läpi soitettaessa soitto katkeaa ja näet hämmästyneitä ilmeitä ja pyöriviä päitä. :-)

jogo3000: Tuo vois kyllä olla. sitten pitää vielä ratkaista mitä tekee sille puolinuotille.
 
E: heti perään 2/4 tahti?
 
Kun alkuperäinen nuottikuvasi näin harrastajallekin kertoo mistä on kysymys, niin en ymmärrä miksi pitäisi lisätä turhia merkintöjä. Soittajalle selkeys on hyödyksi.

Jollain jazzleirillä rytmimaikka pisti meidät taputtamaan pisteellisiä neljäsosia ja lyömään tahtia kakkoselle ja neloselle ja kyllä mun oli helpompi hahmottaa rytmi kun tahdin puolessa välissä käytin sidottuja kahdeksas ja neljäsosia.

Sax-pappa: Kun alkuperäinen nuottikuvasi näin harrastajallekin kertoo mistä on kysymys, niin en ymmärrä miksi pitäisi lisätä turhia merkintöjä. Soittajalle selkeys on hyödyksi.
 
Kyllä.
 
Selkeyden lisäksi on tietysti myös tärkeää, että nuottikuva (nimensä mukaisesti) kuvaa sitä musiikkia.
 
Eli jos tuossa kyseisessä tapauksessa halutaan alleviivata sitä polyrytmiikkaa ja "rytmistä ulossoittamista", mutta se 4-osapulssi on kuitenkin siellä pohjalla, niin sitten juuri kuten ensiksi ehdotit; mä en jättäisi edes sitä ensimmäisen tahdin puoliväliä näkyviin. Tahtiviivan yli joutuu kaarittamaan, sille ei mahda mitään.
 
Jos taas rytminen ajattelu muuttuu tuossa täysin, eli tuo pätkä olisi vaikka 3/8 -valssia tai muuten fiilis olisi se että soitetaan hetken aikaa "eri biisiä", niin siinä tapauksessa voisin sitä korostaakseni kirjoittaa vaikka 4 tahtia 3/8 -tahtilajia tuohon, ja perään 2/4 -tahti.

Rantsu: Jos teet noin, niin veikkaan että biisiä ekan kerran läpi soitettaessa soitto katkeaa ja näet hämmästyneitä ilmeitä ja pyöriviä päitä. :-)
 
Itseasiassa nuotinnan omia bassolinjoja opiskelumielessä ja tietenkin myös muistiinpanoiksi. Ei näitä tule juuri koskaan laskettua että miten menee kun sen "vaan tietää" mitä pitää soittaa ja missä kohtaa.
 
Laitanpa siis tuolla orkkis merkintätavalla jos se on kerran yleinen tapa hanskata asia.