Roots ›

stratomaster: Kieltämättä. Tällaiset listat on oikeastaan mielenkiintoisia ainoastaan siinä mielessä, että heti alkaa miettiä, puuttuuko sieltä joku olennainen kova nimi. En ainakaan heti saanut päähäni sellaista. Muutenhan nää järjestykseen laitot on melko tyhjänpäiväisiä.
 
Onhan tuolla muuten Lyytinenkin!
 
Mutta missä on Memphis Minnie?

Ja tietty Danny Gattoniltakin lähti suvereenit bluusit.

Billy F. Gibbons.

----------------------------

--------------------------------

Heh, tähän ketjuun on näköjään tullut kommentoitua vuonna 2012 viimeksi, mutta sillä välin olen tullut siihen tulokseen, että paras blueskitaristi on Albert King. Se osaa (vrt,osasi ) myös oikeasti laulaa, ja saa niillä vasuri Flying-V venytyksillään kitarasta mahtavia saundeja aikaiseksi.
 
antnis: Ja tietty Danny Gattoniltakin lähti suvereenit bluusit.
 
Hieman erilaista bluesia -> https://www.youtube.com/watch?v=ND2NFtImjlY
 
No oli hällä perinteisempääkin poljentoa, tosin ei aina soitossa -> https://www.youtube.com/watch?v=tBp6lPESXbI
https://www.youtube.com/watch?v=oxZpE9DQM3A
 
EDIT: Ja just , tää ketju olikin kaivettu jostain m.netin syövereistä esiin.

Ei tuollaiseen pysty vastaamaan hyviä kitaristeja on paljon. Riippuu fiiliksestä, itse pidän mm. Buddy Guyn, Johnny Winterin, Jimi Hendrixin sekä Albert ja Freddie Kingin soitosta. Heidän soitossaan on sielukkuutta ja persoonallisuutta ja laulaminenkin onnistuu varsin mallikkaasti.

Aiheen otsikko pitäisi olla "Kuka on mielestäsi hyvä blueskitsristi"
Sellaiset lajit, missä paremmuus mitataan kellolla tai mittanauhalla, voidaan sanoa kuka on paras (ja sekin on käyttänyt kiellettyjä aineita).
Pirun hyviä blueskitaristeja on paljon. Ja kaikki eivät edes ole päässeet koskaan suureen julkisuuteen.
Tekisi mieli sanoa myös jotain mnetin skaboista - ja sanonkin. Hyviä blueskitaristeja löytyy sieltäkin.

Melkein kaikki parhaat kitaristit ovat käyttäneet kiellettyjä aineita, ihan samanlaisia ovat kuin urheilijatkin.

gary field: Melkein kaikki parhaat kitaristit ovat käyttäneet kiellettyjä aineita, ihan samanlaisia ovat kuin urheilijatkin.
 
Aineet eivät ole samoja kuin urheilijoilla.
 
Tosin urheilijat tuntuvat helposti siirtyvän muusikoiden aineisiin aktiiviuran jälkeen ;D

Musiikissa ei onneksi ole kiellettyjä aineita. Paitsi mitä laki määrittelee kielletyiksi aineiksi.

Ennen vanhaan monet blueskitaristit ja yleensäkin amerikan muusikot yrittivät kovasti varjella soittosalaisuuksiaan paikalle tulleilta kilpailijoilta. Näin olen ymmärtänyt. Tuli nyt vaan mielleyhtymä. Pahinta doupingia oli siis kuitenkin toisten ideoiden varastelu. Nykypäivänä ihan normi eikä kukaan korvaansa lotkauta.
 
E: siis oli se normi silloinkin, mutta nykyään sitä ei koeta uhkana.

joesmith: Musiikissa ei onneksi ole kiellettyjä aineita. Paitsi mitä laki määrittelee kielletyiksi aineiksi.
 
Mutta ei ne silloinkaan ole musiikissa kiellettyjä, vaikka laki niitä kieltäisikin käyttämästä :-). Musiikissa kuten kaikessa taiteessa on loistavaa juuri se että siinä ei voi kilpailla....... tekemättä itseään vähän naurettavaksi :-D. Meinaan, että musiikissa ja kaikessa muussakin taiteessa, jos yksi keksi jotakin hienoa, niin kaikki voittavat. Samasta syystä musiikkia ei voi omistaa eikä patentoida koska se on kulttuuria ja siksi koko ihmiskunnan luomus eikä vain yhden ihmisen luomus. Me kaikki saamme ammentaa siitä valtavasta laarista jonka soittajasukupolvet ennen meitä on kerännyt, mutta vastaavasti kaikki mitä luomme siitä materiaalista me luovutamme takaisin siihen samaiseen laariin niin koko maailma rikastuu toimintamme seurauksena.

gary field: Ennen vanhaan monet blueskitaristit ja yleensäkin amerikan muusikot yrittivät kovasti varjella soittosalaisuuksiaan paikalle tulleilta kilpailijoilta. Näin olen ymmärtänyt. Tuli nyt vaan mielleyhtymä. Pahinta doupingia oli siis kuitenkin toisten ideoiden varastelu. Nykypäivänä ihan normi eikä kukaan korvaansa lotkauta.
 
E: siis oli se normi silloinkin, mutta nykyään sitä ei koeta uhkana.
 
Silloin ennenvanhaan muiden soittosalaisuuksien paljastamiseen ja oppimiseen oli olemassa yksi ainutlaatuinen ja loistava metodi: kuuntelu, plokkailu ja sinnikäs treenaaminen. Toimii hyvin vieläkin ;)

Zeeboo: ...kuuntelu, plokkailu ja sinnikäs treenaaminen. Toimii hyvin vieläkin ;)
 
Ongelmaksi muodostuukin se, JOS väki ei imaisekaan vaikutteita ja tyylin "henkeä" ja keskityy ajatelemaan bluesia soittotekniikkana. Turhan moni pitää itseään blues-miehenä, vaikka soittaja toimii lähinnä kopioituja fraaseja toistavana loopperina.
 
Tämän ongelman välttämiseksi soittajan on hyvä olla kuuntelematta liikaa musiikkia. Se jättää tilaa oman tyylin muodostamiselle.
 
Ennaltaehkäisevä PS: En ainakaan tiedä tuntevani yhtään tähän keskusteluun osallistuvaa, joten tämä viesti ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi tölväisyksi kenellekään. Jos otat mokomasta nokkiisi, olet todennäköisesti huomannut tekeväsi jotain väärin. Se ei ole minun syyni.

BugBadWolf: Ongelmaksi muodostuukin se, JOS väki ei imaisekaan vaikutteita ja tyylin "henkeä" ja keskityy ajatelemaan bluesia soittotekniikkana. Turhan moni pitää itseään blues-miehenä, vaikka soittaja toimii lähinnä kopioituja fraaseja toistavana loopperina.
 
Tämän ongelman välttämiseksi soittajan on hyvä olla kuuntelematta liikaa skenen x musiikkia. Se jättää tilaa oman tyylin muodostamiselle.
 
Snadi tarkennus totuudenmukaisemmaksi.

Funkånaut:
Snadi tarkennus totuudenmukaisemmaksi.
 
Näinhän tämä on. Monesti kuunnellaan pelkästään liian yksipuolisesti musaa ja ei sen musan kuunteleminen ole muutenkaan niin tärkeää jos on omat soitot jo muutenkin hanskassa. Minusta blues ei myöskään ole sellaista musiikkia, jossa pelkästään tekniikalla tai jollain nopeudella saisi yhtään parempaa jälkeä aikaiseksi.
Maailmassa on tylsää bluesia jo ihan tarpeeksi, mutta niin on montaa muutakin musagenreä.
 
Elmore James on minusta melkoisen hyvä, koska hänellä on myös mielettömän hyvä lauluääni ja koko bändisoundi on muutamillakin levyilla todella hyvä. Elmore teki myös monia klassikkobiisejä aikanaan. Siltikin kuuntelen myös muita soittajia, niin bluesin kuin muunkin musan puolelta.
Eipä tähän ole kauheasti järkeä alkaa kaikkia hyviä soittajia luettelemaan. Paljon on sellaisiakin soittajia tullut vastaan jotka ei ole yhtään levyä tehneet ja joissain jameissa ovat soittaneet todella hyvin.

BugBadWolf: Ongelmaksi muodostuukin se, JOS väki ei imaisekaan vaikutteita ja tyylin "henkeä" ja keskityy ajatelemaan bluesia soittotekniikkana. Turhan moni pitää itseään blues-miehenä, vaikka soittaja toimii lähinnä kopioituja fraaseja toistavana loopperina.
 
Tämän ongelman välttämiseksi soittajan on hyvä kuunnella mahdollisimman paljon Skenen X musiikkia. Se antaa mahdollisuuden oman tyylin muodostumiselle.
 
Snadi tarkennus totuudenmukaisemmaksi.
 
Bluesiin pääsee parhaiten sisälle kuuntelemalla bluesia ja aivan helvetisti...

MadMatt: Snadi tarkennus totuudenmukaisemmaksi.
 
Bluesiin pääsee parhaiten sisälle kuuntelemalla bluesia ja aivan helvetisti...
 
Mut jos funtsit jotakin "bluesin suuria nimiä", niin järjestään he ovat tunteneet muutakin kuin pelkän bluesin. Oli se delta-skenen ukoilla ragtime, spirituaalit, peltohoilotukset ja niin edelleen.
 
Pelkkää, ja vain pelkkää bluesia kuuntelemalla päätyy samaan ongelmaan mikä vaivaa rokkiskeneä. Uudet nimet kuulostavat lähinnä köppäsiltä pastisseilta bändeistä, jotka tekivät sen paremmin vuosia sitten.