| Aihe: Laulumikistä korvamonitoriin ryöstöpedaali | 1 |
|---|
|
Bändimme jo huonokuuloinen laulaja-huilisti tarvisi omasta mikistään monitoroinnin suoraan korvaan.
Toimisiko pedaali, jonka kautta dynaamisen laulumikin signaali kulkisi mikseriin. Jos mikkisignaalin varastaisi pedaalissa korkea impedanssisen sisääntulon Fet-opparilla ja vahvistaisi nappikuulokkeelle tarpeeksi tehoa tuottavalla transistorikytkennällä. Bass, treble ja volume säätimet dual-opparin ensimmäisen asteen jälkeen ja toiselta ohjaus jollekkin pikkuiselle trankkupäätteelle vai oisko ideaa millä piirillä kannattaa kuulokevahvistus tehdä? -> lopuksi pedaalin kylkeen 3,5mm Jakkilähtö kuulokkeelle. Rinnalle myös ylimääräinen 6,3mm jakkilähtö madollista aktiivista lattiamonitoria varten olisi hyvä olla pedaalin kyljessä. Hifiä tässä ei olla tekemässä, mutta luotettava pitää kytkennän olla.
Lisäksi jos pedaaliin asentaisi jalkaytkimen jolla polkaista esim 3dB (trimmerisäätöinen) volume buusti korvanapille huilusooloja varten.
Onnistuuko signaalin kohtuusaundinen "sivusta nappaaminen" ilman että mikserille matkaava mikkisignaali kärsii matkalla, vai pitääkö ks. signaali bufferoida? Myöskään laitteen käyttö ei saa aiheuttaa pamauksia itse mikserille menevään signaaliin, eikä kyllä korviinkaan. (virtaplugi eka paikoilleen, vasta sitten kytkeä piuhat?)
Laite sais olla 9VDC powerilla toimiva, + jakin ulkopinnassa.
Osaisko joku elektroniikavelho piirtää mulle tuosta vaan toimivan kytkiksen ja ehottaa sopivat komponentit hommaan? Tai saa myös tarjota ks. pedaalin rakentamista jos hinnasta päästään yhteisymmärrykseen.
Vai myydäänkö ks. homman hoitavia pedaaleita tms laitteita kohtuu hintaan jossain?
Jos sisälläsi heräsi huutava apu auttaa huonokuuloista huilistia, apu olisi oikein tervetullut. Tiedä vaikka joku muukin tarvisi tällaista (kohtuuhintaista) laitetta?
Voin antaa sähköposti osoitteeni jos joku haluaa piirtää kytkiksen.
Pete |  -Q-
04.03.2016 18:02:21 | |
|
Mä olen käyttänyt laulavan rumpalin kanssa tuommoista purkkia vastaavaan tarkoitukseen:
http://www.thomann.de/fi/art_mymonitor.htm
EQ ja napilla tehtävä boosti puuttuu sun listaamiin asioihin verrattuna mutta vois kuvitella että ne ei ole ihan välttämättömiä. Ja kun huomio kunnolliset keikkakäytön kestävät liittimet, kotelot ja potikat niin itse tekemällä ei varmaan juuri säästä rahaakaan tuohon verrattuna. Vaikka ei ne tietysti tuossa ARTissakaan maailman parhaita komponentteja käyttäneet.. :-) |  basisti1971
05.03.2016 08:05:46 (muokattu 05.03.2016 11:58:08) | |
|
Moi.
Puuhis1: Osaisko joku elektroniikavelho piirtää mulle tuosta vaan toimivan kytkiksen ja ehottaa sopivat komponentit hommaan? Tai saa myös tarjota ks. pedaalin rakentamista jos hinnasta päästään yhteisymmärrykseen.
Vai myydäänkö ks. homman hoitavia pedaaleita tms laitteita kohtuu hintaan jossain?
Jos pienellä budjetilla ja listaamillasi vaatimuksilla ollaan liikkeellä, tuo tai vastaavat:
-Q-: http://www.thomann.de/fi/art_mymonitor.htm
ovat varmasti se yksinkertaisin ja eritoten halvin tapa päästä edes lähelle maalia.
Monissa lauluefektipedaaleista löytyy myös tuosta ART:sta puuttumaan jääneitä haluamiasi ominaisuuksia, ja edelleen pysytään edullisimmillaan varsin kohtuullisessa ~150€ hintaluokassa, vaikka toki kalliimpiakin värkkejä puuhaan löytyy.
Esim: http://www.thomann.de/fi/vokaaliprosessorit.html?oa=pra
Jos kustannukset eivät ole ongelma, tai niitä pystyy kompensoimaan tekemällä laitteen itse ja/tai uusiokäyttämään olemassaolevia virtalähteitä ja koteloita (/komponentteja), Tee-Se-Itse vaihtoehtojakin toki löytyy.
Esimerkiksi "Tee Itse HiFi-laitteita" ISBN 951-832-058-6 kirjasta löytyy ainakin soveltamalla haluamasi laitteen komponenttien kytkentäkaaviot ja osaluettelot.
Kirjastoista ainakin pitäisi löytyä.
Yksipuoleisen 9V jännitelähteen vaatimus tosin ei täyty, lähestulkoon kaikki kirjan kytkennät toimivat kaksipuoleisilla ~15V jännitteillä.
Eipä tuolla 9V syötöllä tosin kummoisiin ominaisuuksiin päästäisikään.
Ko. kirjan kuulokevahvistin on toteutettu NE5532 oparilla, 2N2219+2N2905 transistoriasteella ryyditettynä.
Komponentit olivat muistaakseni jotain kympin-parin luokkaa ilman virtalähdettä ja koteloa, vero-levylle tehtynä.
Tuon ympärille on helppoa kasata haluamasi ominaisuudet.
Tai käyttää edellämainitun ART:n kaltaista laitetta pohjana, ja modata siitä.
Havittelemallesi laitteelle olisi pari vuosikymmentä sitten ehkä ollut kysyntää, nykyään ei.
EDIT: Lukuunottamatta ehkä truba-systeemit, joihin itse olen kyseisenlaista laitetta mietiskellyt, jos WOS ei jostain syystä olisi mahdollinen.
Osasyynä on nuo edellämainitut halvat laulupedaalit ja kuulokevahvistimet.
Toisena osasyynä monitoroinnin hoitaminen "tavalliseen tapaan", eli suoraan mikseristä.
T:Samuli | Puuhis1
06.03.2016 20:13:33 (muokattu 06.03.2016 20:15:03) | |
|
Mä olen käyttänyt laulavan rumpalin kanssa tuommoista purkkia vastaavaan tarkoitukseen:
http://www.thomann.de/fi/art_mymonitor.htm
EQ ja napilla tehtävä boosti puuttuu sun listaamiin asioihin verrattuna mutta vois kuvitella että ne ei ole ihan välttämättömiä. Ja kun huomio kunnolliset keikkakäytön kestävät liittimet, kotelot ja potikat niin itse tekemällä ei varmaan juuri säästä rahaakaan tuohon verrattuna. Vaikka ei ne tietysti tuossa ARTissakaan maailman parhaita komponentteja käyttäneet.. :-)
Kiitän kovasti vastauksista, tämä ART Mymonitor on tarpeeksi lähellä sitä mitä haetaan! Tohon sais ehkä modattua 3.5mm jakkilähdön ulkoiselle jalkanapille jonka vois kytkeä volumepotikan "jatkeeksi" ala buuuUUST...
Vielä pitää keskiä minkälaisen kuulokkeen kaverin kannatais ostaa ton jatkeeksi. Jos toisessa korvassa on selkästi huonompi kuulo, Rumpupellit meluaa vieressä ja jäljellä olevaa kuuloa täytyis myös suojata... Tutkimaan asiaa:) | |
basisti1971: Moi.
Jos kustannukset eivät ole ongelma, tai niitä pystyy kompensoimaan tekemällä laitteen itse ja/tai uusiokäyttämään olemassaolevia virtalähteitä ja koteloita (/komponentteja), Tee-Se-Itse vaihtoehtojakin toki löytyy.
Esimerkiksi "Tee Itse HiFi-laitteita" ISBN 951-832-058-6 kirjasta löytyy ainakin soveltamalla haluamasi laitteen komponenttien kytkentäkaaviot ja osaluettelot.
Kirjastoista ainakin pitäisi löytyä.
Yksipuoleisen 9V jännitelähteen vaatimus tosin ei täyty, lähestulkoon kaikki kirjan kytkennät toimivat kaksipuoleisilla ~15V jännitteillä.
Eipä tuolla 9V syötöllä tosin kummoisiin ominaisuuksiin päästäisikään.
Ko. kirjan kuulokevahvistin on toteutettu NE5532 oparilla, 2N2219+2N2905 transistoriasteella ryyditettynä.
Havittelemallesi laitteelle olisi pari vuosikymmentä sitten ehkä ollut kysyntää, nykyään ei.
EDIT: Lukuunottamatta ehkä truba-systeemit, joihin itse olen kyseisenlaista laitetta mietiskellyt, jos WOS ei jostain syystä olisi mahdollinen.
Osasyynä on nuo edellämainitut halvat laulupedaalit ja kuulokevahvistimet.
Toisena osasyynä monitoroinnin hoitaminen "tavalliseen tapaan", eli suoraan mikseristä.
T:Samuli
Kiitti Samu, sulta irtoaa näköjään elektroniikka aiheista todella hyvää asiaa.
Jep, ois makea tehdä itse mokoma pedaali jos toinenki, ja osaishan tuota mutta kun... Tiiättehän te ihmistyypin jolla on aivan liika montaa rautaa punasena,
ja aaal the time :) | basisti1971
07.03.2016 08:10:16 (muokattu 07.03.2016 08:11:59) | |
|
Moi.
Puuhis1: Kiitti Samu, sulta irtoaa näköjään elektroniikka aiheista todella hyvää asiaa.
Ole hyvä.
Vuosikymmeniä kun on tullut pienillä budjeteilla väkästeltyä, vaikkei aina pakko olisikaan ollut, on ainakin pitkälti selvinnyt mitkä ratkaisut eivät oikein toimi ;).
Ainakaan kustannusten säästämisessä...
Puuhis1: Jep, ois makea tehdä itse mokoma pedaali jos toinenki, ja osaishan tuota mutta kun... Tiiättehän te ihmistyypin jolla on aivan liika montaa rautaa punasena,
ja aaal the time :)
Noinhan se usein menee.
Onneksi puolivalmiita ratkaisuja joista pääsee helpohkosti muokkaamaan mieleisensä tulee vuosi vuodelta enemmän ja enemmän.
Ja netistä kun aikansa etsii, yleensä löytyy joku joka on jo oman versionsa dokumentoinut.
Puuhis1: ART Mymonitor on tarpeeksi lähellä sitä mitä haetaan! Tohon sais ehkä modattua 3.5mm jakkilähdön ulkoiselle jalkanapille jonka vois kytkeä volumepotikan "jatkeeksi" ala buuuUUST...
Simppeli yhden vastuksen vaimennin/pad, on varmasti mahdollista toteuttaa purkin kylkeen.
"Oikeaoppisen" T- tms. padin tekeminenkään ei varmasti aiheuta sen suurempia ongelmia.
https://www.google.fi/search?q=T-pa … gws_rd=cr&ei=kgzdVs2DBaOE6ATo-azgCw
Koska vaimennin päästään tekemään luultavimmin ulostulosta eristetylle puolelle, ei ainakaan tiskiin päin pitäisi tulla napseita tms.
Jos napsut kuitenkin muodostuvat ongelmaksi, CMOS tai ihan tavallinen transistorikytkinkään ei ole niin iso ettei koteloon luultavasti mahtuisi.
Ilman korkeiden äänien leikkuria voi symbaalien vuoto huilistin laulumikin kautta muodostua epämielyttäväksi.
Virveli on laajemmasta taajuuskaistastaan johtuen tietysti vielä inhottavampi.
Puuhis1: Vielä pitää keskiä minkälaisen kuulokkeen kaverin kannatais ostaa ton jatkeeksi. Jos toisessa korvassa on selkästi huonompi kuulo, Rumpupellit meluaa vieressä ja jäljellä olevaa kuuloa täytyis myös suojata... Tutkimaan asiaa:)
Parhaiten eristävät ja parassoundiset napit mihin budjetti venyy.
Eikä käyttömukavuuttakaan toki tule väheksyä, varsinkin jos napit päässä pitää heilua tuntitolkulla.
Millään tapaa piruja seinille maalailematta...
Kaikkia budjettiluokan korvamonitorijärjestelmiä vaivaa pari ominaisuutta jonka takia en itse oikein ole niille syttynyt.
Ykköshuolenaiheena on se, että limitterin ja/tai kompressorin puute aiheuttaa sen ettei mahdollisessa vikatilanteessa syöttösignaalin ja muusikon korvan välissä ole mitään suojalaitetta.
Mikkiständin kaatuminen, hallitsematon kierto lavalla, tai känniörvelön (tai selväpäisenkin vierailevan juontajan) karjahdus mikkiin saattaa aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa korville.
Toinen seikka on se että kulmamonitorien/sidefillien ja backlinen kanssa voi yleensä hivenen paikkaansa muuttamalla vaikuttaa suurestikin omaan kuuloaistimukseensa, korvanappeja ei pääse pakoon kuin repäisemällä ne korvista.
T:Samuli | |
Millään tapaa piruja seinille maalailematta...
Kaikkia budjettiluokan korvamonitorijärjestelmiä vaivaa pari ominaisuutta jonka takia en itse oikein ole niille syttynyt.
Ykköshuolenaiheena on se, että limitterin ja/tai kompressorin puute aiheuttaa sen ettei mahdollisessa vikatilanteessa syöttösignaalin ja muusikon korvan välissä ole mitään suojalaitetta.
Mikkiständin kaatuminen, hallitsematon kierto lavalla, tai känniörvelön (tai selväpäisenkin vierailevan juontajan) karjahdus mikkiin saattaa aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa korville.
Toinen seikka on se että kulmamonitorien/sidefillien ja backlinen kanssa voi yleensä hivenen paikkaansa muuttamalla vaikuttaa suurestikin omaan kuuloaistimukseensa, korvanappeja ei pääse pakoon kuin repäisemällä ne korvista. T:Samuli
Täyttä realismia, enemmän todennäköisiä kuin mahdollisia riskejä tuossa kuvailit.
ART:n Mymonitorista voi napata headphones lähdöstä signaalin myös omalle aktiivikulmamonitorille. Ei tarvitse mikserin kanssa kikkailla vaan säädöt on koko aika omissä hyppysissä. Meillä kun ei ole toistaiseksi ollut edes äänimiestä. Ja se buustipedaali modaus palvelis tässäkin käytössä mm. huilusooloissa ja matalalta stemmoja laulaessa. Nappikuulokekäytössä limitteri olis todella tarpeellinen, jopa välttämättön lisä tuomaan turvaa. | |
Moi.
Puuhis1: ART:n Mymonitorista voi napata headphones lähdöstä signaalin myös omalle aktiivikulmamonitorille. Ei tarvitse mikserin kanssa kikkailla vaan säädöt on koko aika omissä hyppysissä. Meillä kun ei ole toistaiseksi ollut edes äänimiestä. Ja se buustipedaali modaus palvelis tässäkin käytössä mm. huilusooloissa ja matalalta stemmoja laulaessa.
Jos oma aktiivikulma kelpaa, olisi se ainakin omasta mielestä paras ratkaisu.
Ainakin vaimentimen kanssa buustipedaali voisi luultavimmin olla normi kitaraspedukin, ei tarvitsisi tehdä muuta kuin 1/8->1/4 välipiuha ART:sta petaaliin, ja 1/4 plugiin tarvittaessa sarjavastus (tai oikeaoppinen vaimenninjako) jos pedaalin sisääntulo ei jostain syystä siedä ART:n ulostulotasoa.
Tai jos ART:n käyttökelpoinen säätövara jää liian kapeaksi.
EQkin toteutuisi tuolla setupilla spedulla helposti.
Joko yhdessä tai erikseen tuon boostin kanssa.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Jos oma aktiivikulma kelpaa, olisi se ainakin omasta mielestä paras ratkaisu.
Ainakin vaimentimen kanssa buustipedaali voisi luultavimmin olla normi kitaraspedukin, ei tarvitsisi tehdä muuta kuin 1/8->1/4 välipiuha ART:sta petaaliin, ja 1/4 plugiin tarvittaessa sarjavastus (tai oikeaoppinen vaimenninjako) jos pedaalin sisääntulo ei jostain syystä siedä ART:n ulostulotasoa.
Tai jos ART:n käyttökelpoinen säätövara jää liian kapeaksi.
EQkin toteutuisi tuolla setupilla spedulla helposti.
Joko yhdessä tai erikseen tuon boostin kanssa.
T:Samuli
Tämä antoi lisää ideoita.
Jos tosiaan väsäsis väliin passiivisen pedaalin jossa treblesäätö ja volumena jännitteejako trimmeri jonka kanssa sarjassa Buustin volumepotikka joka tulisi kanteen yhdessä treblen ja polkukytkimen (kytkin ohittaa buustin volumepotikan) kans.
Headphones käyttöä varten mietin että toimisiko limitterinä kaikessa karuudessaan diodipari maihin? Leikkais headphones lähdöstä liian kovat signaalipiikit säröksi.
Tämä vain pitäisi hienosäätää (diodeja & sarjavastusta valkkaamalla) siten että normaalikäytössä oltaisiin lähellä särön reunaa. Pikkukonkat diodien rinnalle leikkaamaan korkeita särökerrannaisia ja yläpäätä muutenkin. | |
Moi.
Puuhis1: Headphones käyttöä varten mietin että toimisiko limitterinä kaikessa karuudessaan diodipari maihin? Leikkais headphones lähdöstä liian kovat signaalipiikit säröksi.
Tämä vain pitäisi hienosäätää (diodeja & sarjavastusta valkkaamalla) siten että normaalikäytössä oltaisiin lähellä särön reunaa. Pikkukonkat diodien rinnalle leikkaamaan korkeita särökerrannaisia ja yläpäätä muutenkin.
Saattaisi toimia jollain tapaa, käyttäjältähän se lopullinen tuomio aina tulee ;).
Kovasti jäykkä olisi kyllä mukautumaan erilaisiin tilanteisiin, ja sinistä kanttiin puhutaan edelleenkin noin tuplatehosta kuormaan eli nappeihin, särön epämiellyttävyydestä puhumattakaan.
Jos komponentit löytyvät miljoonalaatikosta, ja kolvi on kuumana, ei kokeileminen kyllä montaa minuuttia vie.
Passiivisena kokeilisin kuitenkin ehkä mieluummin:
http://www.electroschematics.com/13 … passive-components-no-power-supply/
Vaikka minkäänlaista kokemusta moisesta vehkeestä ei olekaan, eikä oikein suoralta kädeltä pysyty sanomaan mihin väliin olisi parasta laittaa.
Dioditkin olisivat oikein germaniumhyvyyttä :D.
Aktiivisena löytyykin sitten jo huomattavasti paremmin vaihtoehtoja, yksinkertaisiakin.
Impedanssi- ja tehosovituksetkin olisivat aktiivilla helpommin hallittavissa.
Nopsasti ollaan kuitenkin taas tilanteessa jossa teollinen tuote on loppujen lopuksi kustannustehokkaampi vaihtoehto ;).
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Passiivisena kokeilisin kuitenkin ehkä mieluummin:
http://www.electroschematics.com/13 … passive-components-no-power-supply/
Vaikka minkäänlaista kokemusta moisesta vehkeestä ei olekaan, eikä oikein suoralta kädeltä pysyty sanomaan mihin väliin olisi parasta laittaa.
Dioditkin olisivat oikein germaniumhyvyyttä :D.
T:Samuli
Tämähän on mielenkiintoinen kytkis, pitää kyllä testata jossain vaiheessa.
Jep, monesti ne ideat turpoaa käpäisen toteutuksen asteelle mutta käteen jää lopulta havahtuminen todellisuuteen. Tarkoittaa yleensä haavojen nuolemisen jälkeistä viivästynyttä kaupallisen ratkaisun hankintaa tuhlattujen tuntien ja kämäisesti (ehkä)toimivan DIY romuhirvityksen korvaajaksi... Eikä mitään oteta opiksi :)
No ei ny sentään kuitenkaan ihan näin hyvin käy. Todellisuudessa rahat loppuu jo DIY vaiheessa ja itsekyhätty romuläjä rikkoo testausvaiheessa "iloa" räiskyen jotain arvokasta, ihan vaan kostoksi kokemastaan huonosta kohtelusta valmistuvaiheessaan.
Kiitti Samuli jälleen inspiraatioista ja oikeasti hyvistä vastauksista. | basisti1971
10.03.2016 09:17:32 (muokattu 11.03.2016 08:46:21) | |
|
Moi.
Puuhis1: Tämähän on mielenkiintoinen kytkis, pitää kyllä testata jossain vaiheessa.
Juu, ajattelin seuraavan kerran komponenttikaupassa käydessäni tai SPelektroniikasta tilatessani ostaa noita diodeita, muita komponentteja löytyisi miljoonalaatikostakin.
Puuhis1: Jep, monesti ne ideat turpoaa käpäisen toteutuksen asteelle mutta käteen jää lopulta havahtuminen todellisuuteen. Tarkoittaa yleensä haavojen nuolemisen jälkeistä viivästynyttä kaupallisen ratkaisun hankintaa tuhlattujen tuntien ja kämäisesti (ehkä)toimivan DIY romuhirvityksen korvaajaksi... Eikä mitään oteta opiksi :)
No ei ny sentään kuitenkaan ihan näin hyvin käy. Todellisuudessa rahat loppuu jo DIY vaiheessa ja itsekyhätty romuläjä rikkoo testausvaiheessa "iloa" räiskyen jotain arvokasta, ihan vaan kostoksi kokemastaan huonosta kohtelusta valmistuvaiheessaan.
:D
Juuri noinhan se ruukaa käymään.
EDIT: Ja osuva lainaus eräästä toisesta ketjusta:
Etvi: Tästä hyvä esimerkkivideo kytkentöjen tekemiseen. https://youtu.be/3XVtUUtfjJE
Tärkeintähän näissä jutuissa on aina tallentaa koejärjestely videolle.
En edes enää muista koska TI-holismiin sairastuin, reippaasti 70 luvun puolella jo kuitenkin, ja vaikka jotain toki on kantapäänkin kautta oppinut välttelemään, jatkuvasti tulee testailtua enemmän tai vähemmän tuhoontuomittujakin juttuja.
Toisaalta, aika on usein se ainoa konkreettinen tappio lyhyellä tähtäimellä.
Ja mieluummin harmittelen tehtyjä mokia kuin sitä ettei ole edes vaivautunut yrittämään.
"Jos ei edes yritä, ei voi tietää kuinka pitkälle yrittäminen olisi voinut johtaa" on vanha viisaus jolla olen tautiani yrittänyt järkeistää.
Puuhis1: Kiitti Samuli jälleen inspiraatioista ja oikeasti hyvistä vastauksista.
Ole hyvä.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Juu, ajattelin seuraavan kerran komponenttikaupassa käydessäni tai SPelektroniikasta tilatessani ostaa noita diodeita, muita komponentteja löytyisi miljoonalaatikostakin.
mieluummin harmittelen tehtyjä mokia kuin sitä ettei ole edes vaivautunut yrittämään.
"Jos ei edes yritä, ei voi tietää kuinka pitkälle yrittäminen olisi voinut johtaa" on vanha viisaus jolla olen tautiani yrittänyt järkeistää.
T:Samuli
Kerro ihmeessä jos (kun) saat jotain aikaseksi ton "luomukompuran" kans.
Passiivinen blend potikka tuohon lienee mahdoton koska muodostaa vain feedbackreitin?
Ks. kytkennässä voi varmaan diodivalinnalla vaikuttaa pitkälti kompressioon, vai onkohan että kytkis toimii ainoastaan (sun TM`) "germaniumhyvyydellä"?
Sama täällä, yritys-erehdys parempi kuin itsekuriton haaveilu-katumus.
Jos ei haasta itseään, ei voi saavuttaa onnistumisen tunnetta.
Ja ilman onnistumisen tuomaa itseluottamusta olisin vain... jotain onnettomanpaa. | |
Moi.
Puuhis1: Kerro ihmeessä jos (kun) saat jotain aikaseksi ton "luomukompuran" kans.
Posti toi germaniumhyvyyttä SPelektroniikasta :).
Ainakin pikaisella koekytkentäalustalle tehdyllä harakanpesällä vakuttaisi varsin toimivalta kytkennältä.
Johonkin käyttötarkoitukseen ;).
En tosin kokeillut kuin vakioamplitudisilla normiaaltomuodoilla, mutta kuten tuossa jäljempänä olevasta taulukontyngästä huomaa, vaikuttaisi siltä että tulosignaalista riippumatta ulostulo on vakio.
Dynaamisesta audiosignaalista ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa, mutta enköhän tuonkin saa jossain vaiheessa testattua.
Puuhis1: Passiivinen blend potikka tuohon lienee mahdoton koska muodostaa vain feedbackreitin?
1M potikka tuon 470K R3 kiinteän vastuksen paikalle aikaansai varsin mukavan ulostulotason säädön.
Ja varmasti siinä samalla hankaloittaa impedanssisovitusta seuraaville asteille.
No, käyttötarkoituskohtaisestihan tuo varmaankin täytyy joka tapauksessa räätälöidä...
Puuhis1: Ks. kytkennässä voi varmaan diodivalinnalla vaikuttaa pitkälti kompressioon, vai onkohan että kytkis toimii ainoastaan (sun TM`) "germaniumhyvyydellä"?
Vaikuttaisi siltä että toimii ajatellusti ainoastaan tietyillä germaniumdiodeilla.
Sinänsä asialla ei ole vaikutusta, joku noita aina myy, mutta valkoimat ovat kaiken kaikkiaan toki suppeammat kuin piidiodeilla.
Modaushelppouden ennakoiden käytin ZIF-kantaa diodien kiinnitykseen, ja tässä hieman tuloksia pikamittauksista:
Sisään ~150mV-1.5V siniä=
AA119 (SPele./Triopak)~50mV "limitteri"
AA112 (Bebek)~50mV "limitteri"
AA144 (Partco)~20mV-150mV
4007 ei toimi älykkäästi.
Muita diodeja ei nopsasti varastoista sitten löytynytkään, vaikka jossain muistaakseni sekalaisia onkin.
Tuolta:
http://www.circuitdiagramworld.com/ … Powered_Compressor__AA119__193.html
löytyi enemmän asiaa kytkennästä, mm. miksi tuo potikka ei tuntunut vaikuttavan juuri lainkaan.
Eikä staattisella sinisignaalilla toki pitäisikään vaikuttaa :).
Komponenttien vaikutuksista ja tehtävistä kytkennässä on tuossa artikkelissa myös hivenen syvempää infoa, varmasti tarpeellista jos/kun alkaa oikeasti sovittamaan johonkin oikeaan käyttötarkoitukseen.
Impedanssisovitus ja -käyttäytyminen kun ei passiivikikareilla ole ainakaan oman rajallisen kokemuksen perusteella aina ihan suoraviivaista...
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
