Bassot ›

Äijän soitto ja soundi jaksaa vaan vuodesta toiseen hämmästyttää ja inspiroida. Mahtavia juttuja aivan törkeällä svengillä vedettynä, varsinkin kun Garibaldi on kannuissa. Nopeammatkin puputukset tulevat koko ajan todella selkeästi artikuloituina ja niin hyvällä soundilla. Ja niin, eipä tuo pillisektiokaan ihan paska ole.
 
Kivaa vaihtelua toi on Pastoriuksen kaman harjottelemiseen. Tulee käytettyä myös "presaria". Alan pikkuhiljaa tajuta jo noita juttuja ja rytmiikkaa. En ite oo paljon hitaita trioleja käyttänyt soitossa, ja ToP näyttää käyttävän aika runsaasti. Mutta, harjoitus tekee mestarin.
 
Ajattelin tässä äänittää parin viikon sisään yhden noist biiseistä, kun on levy jossa ei ole bassoraitoja. Ehkä siitä sitten sais järkevää palautetta.

Itse olen kokenut ihan ok keinoksi reenailla just tota prestian kirjaa TRANSCRIBE ohjelman kans. On noi piisit koneella, niin ei muuta ku lataa rallit transcribeen ja hitaalla temmolla liikenteeseen..
 
Jos joku ei tiedä; transcribe on hidastus ohjelma, jolla voi muuttaa tempoa sävelkorkeuteen vaikuttamatta. Saa netistä ja suosittelen.

Pomppasi Prestia yhdeksi suosikkibasisteista heti. Suosittelen kaikille, aivan uskomaton jätkä.
 
Suosittelet Prestiaa kaikille? Tuskin se mies enään suosituksia tarvitsee..
 
Mutta ei..ymmärsin toki pointtisi ja olen samaa mieltä asiasta. Roccohan on ollut minun suosikkibasistini jo pitkän aikaa.
Minulle Prestian soittotyyli on todellakin "se" tyyli. Ihailen suunnattomasti tuota miestä, joka omalla tyylillään ja ilman monimutkaisia harmonioita saa soiton svengaamaan paremmin kuin (ehkä)kukaan kuulemistani basisteista.
 
TOP:illa kyllä löytyy niitä vonkausballadeja aika roimasti, mutta ne eivät riitä kompensoimaan sitä mielihyvää, mikä tulee heidän peruskovasta funk-jylläyksestä.

Suosittelet Prestiaa kaikille? Tuskin se mies enään suosituksia tarvitsee..
 
Mutta ei..ymmärsin toki pointtisi ja olen samaa mieltä asiasta. Roccohan on ollut minun suosikkibasistini jo pitkän aikaa.
Minulle Prestian soittotyyli on todellakin "se" tyyli. Ihailen suunnattomasti tuota miestä, joka omalla tyylillään ja ilman monimutkaisia harmonioita saa soiton svengaamaan paremmin kuin (ehkä)kukaan kuulemistani basisteista.
 
TOP:illa kyllä löytyy niitä vonkausballadeja aika roimasti, mutta ne eivät riitä kompensoimaan sitä mielihyvää, mikä tulee heidän peruskovasta funk-jylläyksestä.
 
Onkos Prestia muuten osallistunut biisien tekemiseen ollenkaan?
 
Mun on vaikea omaksua omaa tyyliä, kun on niin paljon basisteja mistä pitäis ottaa vaikutteita. Kait mä sitten vaan otan kaikista. Kestävyys on vaan tärkeä asia, soitan mä sitten Roccoa tai Pastoriusta.

Onkos Prestia muuten osallistunut biisien tekemiseen ollenkaan?
 
Mun on vaikea omaksua omaa tyyliä, kun on niin paljon basisteja mistä pitäis ottaa vaikutteita. Kait mä sitten vaan otan kaikista. Kestävyys on vaan tärkeä asia, soitan mä sitten Roccoa tai Pastoriusta.
 
Niin, katsos tätä monelta vaikutteiden ottamista kutsutaan "omaksi tyyliksi". Olet siis oikealla tiellä.
 
Niin ja kestävyys on tärkeää. Seksissä ja bassonsoitossa.

Mun on vaikea omaksua omaa tyyliä, kun on niin paljon basisteja mistä pitäis ottaa vaikutteita. Kait mä sitten vaan otan kaikista. Kestävyys on vaan tärkeä asia, soitan mä sitten Roccoa tai Pastoriusta.
 
Pe-aamun horinaa:
 
Niinkuin toi Sami tuossa jo alustikin niin et sinä sitä sun omaa tyyliä mistään ulkopuolelta omaksu (toivottavasti!!), vaan se tyyli syntyy siitä että soitat paljon erilaista musaa ja kuuntelet paljon erilaista musaa, yrität kuulostaa samalta kuin ihailemasi soittajat. Jokainen meistä apinoi jotakuta huippubasistia/-teja vaihtelevalla menestyksellä. Laaja-alaisen (tärkeää!) apinoinnin seurauksena omaan soittoon tarttuu eri juttuja ihan eri suunnilta + jotain ihan itse keksittyä ...ja vähitellen tuloksena on oma yksilöllinen sekametelisoppansa, joka parhaassa tapauksessa on niin uniikki että sitä voi sanoa sun omaksi tyyliksi. IMO kaikkein siisteintä on se kun soittajalla on niin persoonallinen ote että levyltäkin kuulee kuka siellä vetää (esim: Rocco, Jamerson, Pastorius, McCartney, Mats Huldén, Puurula jne). Ja noita herrojahan ei ole paljon, todella harvat nousevat mitenkään esiin tusinasoittajien massasta.
 
EDIT: Ja kaikkein korneinta on se kun joku on tsekannut esim. Pastoriuksen stailin niin läpi"hyvin" haltuun, että kliseinen Jaco-ilmaisu tunkee koko ajan läpi muka omana juttuna.
Tosin minä myös veikkaan että tuolla kitarapuolella tämä ilmiö on vielä voimakkaampi.
 
Oma tyylin kulmakivenä voikin olla sitten melkein mikä tahansa juttu: melodisuus, äänenkuljetus, minimalismi, soundi, tatsi, riffit, fillit, groove, peukutus, efektit, pleku, hepinnokalla läimiminen, vire, slideputki, e-bow jne jne. Tai joku kombinaatio näistä. Loputtomasti mahdollisuuksia.

tyyli syntyy siitä että soitat paljon erilaista musaa ja kuuntelet paljon erilaista musaa.
 
Juurikin näin. Kyllä, eli aivan. Vanha totuushan on, että treenaamalla oppii treenaamaan ja soittamalla soittamaan. Ei muuta kuin "jokaiseen" mahdolliseen proggikseen mukaan ja mahdollisimman paljon korvalla opiskelua.

Tosin minä myös veikkaan että tuolla kitarapuolella tämä ilmiö on vielä voimakkaampi
 
Jep, tai ainakin se on siellä helpompaa erottaa vaikutteet, kun basso niin harvoin on solistinen soitin. Siis kyllähän basistien tyylejä on toisistaan erotettavissa, mutku kitaralla on niin paljon "lickejä ja trickejä", niin siksipä se apinointikin on siellä helpompaa. Ei vain nyt tule hirveästi apinoitsijoita mieleen, jotka olisivat soittoaan julkaistuksi asti saattaneet.
 
hepinnokalla läimiminen
 
Toimii aina!
 
vire
 
Jep, kehitä oma tyyli; soita vireessä!

Tapasin Roccon kerran ohimennen. Pieni mies, pieni käsi ja raakkuva ääni. Mukava, sympaattinen hahmo, jonka soitto on paljon antanut meikälle virikkeitä.

Tapasin Roccon kerran ohimennen. Pieni mies, pieni käsi ja raakkuva ääni. Mukava, sympaattinen hahmo
 
Ja olikos se uusi maksa jo mukana?

Ja olikos se uusi maksa jo mukana?
 
Veteli vielä vanhalla

Tapasin Roccon kerran ohimennen. Pieni mies, pieni käsi ja raakkuva ääni. Mukava, sympaattinen hahmo, jonka soitto on paljon antanut meikälle virikkeitä.
 
Olenkin ollut nämä vaikutteet kuulevinani... ;)

Veteli vielä vanhalla
 
Kukas se olikaan, joka sitä tuuras sen "koneremontin" ajan?

ja vaikkapa Rocco on ehkä yksi suurimmista basisteista kautta aikojen, niin kyllä se rouhea ääni erottaa hänet niistä muista legendoista!!!

Rocco siirtyi taivaallisen orkesterin riveihin. Hienoja bassolinjoja muistaen.
 
https://www.guitarworld.com/news/le … -bassist-rocco-prestia-dies-aged-69
 
Ei tainnut maksan vaihdon jälkeen enää keikkailla?
 
Tää Porin Jatsien keikka on yksi parhaita live esityksiä mitä on pändiltä vastaan tullut.
 
https://youtu.be/a6cgJ9oXNro

Basismi: Rocco siirtyi taivaallisen orkesterin riveihin. Hienoja bassolinjoja muistaen.
 
https://www.guitarworld.com/news/le … -bassist-rocco-prestia-dies-aged-69
 
Ei tainnut maksan vaihdon jälkeen enää keikkailla?
 
Tää Porin Jatsien keikka on yksi parhaita live esityksiä mitä on pändiltä vastaan tullut.
 
https://youtu.be/a6cgJ9oXNro
 
Suurin piirtein noina vuosina näin orkesterin ekaa kertaa Tavastialla, kokoonpano näyttää tutulta. Muistaakseni noin vuoden päästä sama toistui taas Tavastialla, meininki oli munsta vähän laiskempaa, jätkät oli lihonu ja oliko rumpalikin vaihtunut ehkä. No, ei se huono keikka ollut, mutta aiempaa hurmosta ei saavutettu.

Ok, vanha aihe. Eikä tää ole "asiallista", en viitsi edes yrittää. Roccon bassottelu Walkin' up on hip street (esim. https://www.youtube.com/watch?v=c3k1TUOUfg4) on sellaista mitä en ole ikinä kuullut. Ei sitä osaa sanoin selittää miten hienolta se kuulostaa ja tuntuu. Omasta mielestä sille pitäis pystyttää patsas tai jotain koska se on niin omaperäistä, ennustamatonta, kaavoihin kangistumatonta, taitavaaa, sika-svengaavaa, hieno-saundista ja kaikkea.
 
Ei osaa sanoin selittää.
 
Tuubi-videon kommenteissa kukaan ei kommentoi bassoa (se joka tekee oon minä jos joku niitä lukee) vaikka se on lyhyesti sanoen omaperäisin osuus biisissä, joten ihmiset ei taida kuunnella bassoa. En moiti koska kuulun siihen ryhmään itse, paitsi tämän kanssa.
 
Piti laittaa ja toivoa että joku muukin diggailisi.