| Aihe: Egmond Solid 7 (?) ja sisäänrakennettu äänensärkijä | 1 |
|---|
|
Kaivoin eilen arkistojeni kätköistä taannoisen kirppislöytöni. Kitara on Egmond, ilmeisesti mallia Solid 7.
https://www.flickr.com/photos/24721 … 72157662767368384/with/24643132454/
En ihan täsmälleen saman näköisestä löytänyt netistä kuvaa, lapa ainakin on vähän erilainen kuin vaikkapa tämän sivun kuvissa:
http://www.egmond.se/egmond_se_History.html
..mutta vissiin sama vekotin silti. No eipä sillä nyt sinänsä merkitystä, mutta se tässä minua kiehtoo kun tähän on joku joskus tehnyt sisäänrakennetun säröefektin. Ajattelin että voisikohan tuommoisesta saada väsättyä jotain järkevää?
Tämmöinen härveli voisi olla jossain tilanteessa hauska, mutta nyt tuo särö on vähän turhan holtiton. Äänenvoimakkuuden ero puhtaan ja särön välillä on suunnilleen sama kuin kuiskauksen ja moottorisahan. Lisäksi nappien toiminta on aika satunnaisen oloista, mutta jotain niistä tapahtuu. Sisukaluja tarkastellessa tosin hämmästyttää että viritelmä ylipäätään tekee mitään.
Mielessä kävi värkkäillä siitä erillinen pedaali, mutta toisaalta sitten kitaraan jäisi ruma kolo joten ehkä sen kuuluu olla tuossa. Onhan se osa tuon kitaran historiaa, joka tosin on minulle hämärän peitossa. Joku sillä on kuitenkin joskus soittanut niin että kaulasta on maali kulunut puhki. Hirveä halko muuten.
Mahtaakohan tuo olla joku Tekniikan Maailman ohjeen mukaan tehty kytkentä? Vai lieköhän joku tehnyt ihan omasta päästä. |
 okabass
26.02.2016 20:06:01 (muokattu 26.02.2016 20:10:58) | |
|
Coach:
Tämmöinen härveli voisi olla jossain tilanteessa hauska, mutta nyt tuo särö on vähän turhan holtiton. Äänenvoimakkuuden ero puhtaan ja särön välillä on suunnilleen sama kuin kuiskauksen ja moottorisahan. Lisäksi nappien toiminta on aika satunnaisen oloista, mutta jotain niistä tapahtuu. Sisukaluja tarkastellessa tosin hämmästyttää että viritelmä ylipäätään tekee mitään.
Mielessä kävi värkkäillä siitä erillinen pedaali, mutta toisaalta sitten kitaraan jäisi ruma kolo joten ehkä sen kuuluu olla tuossa. Onhan se osa tuon kitaran historiaa, joka tosin on minulle hämärän peitossa. Joku sillä on kuitenkin joskus soittanut niin että kaulasta on maali kulunut puhki. Hirveä halko muuten.
Mahtaakohan tuo olla joku Tekniikan Maailman ohjeen mukaan tehty kytkentä? Vai lieköhän joku tehnyt ihan omasta päästä.
Näyttäisi olevan yksitransistorinen (?) särö tai booster. Varmaan joku linkkien tyyppinen.
http://generalguitargadgets.com/wp-content/uploads/etifuzzsc.gif
http://generalguitargadgets.com/pdf/ggg_geb_pos_sc.pdf
http://generalguitargadgets.com/pdf/ggg_cb1_sc.pdf |
 luppa
26.02.2016 20:29:11 (muokattu 26.02.2016 20:35:01) | |
|
On muuten erittäin komeannäköinen peli. Olen välillä itsekin kiertänyt kirppareita vähän sillä silmällä josko löytyisi pennosilla Lucky 7, tai joku muu seiska. Eikös nämä ole ainakin olleet postimyynnissä aikoinaan?
Särössä on pakko olla hyvä soundi, kun ei ole piirilevyllä :) Sen verran karu "routtaus" tuolla alla että jättäisin paikalleen. Sopiihan se tyyliinkin.
Ekana putsailisin noita potikoita. Tuossa kahden kannen läpi menevän potikan välissä näyttää olevan joku trimmeri tai kuoreton potikka, tapahtuuko siitä ruuvarilla pyöräyttämällä mitään? Paikalleen kolvatut piuhat pitävät sitä ilmeisesti kyllä melko tukevasti yhdessä asennossa.
Kytkimessä näyttää olevan kahdeksan nastaa? En lähde sen enempää arvailemaan miten se toimii kun ei ole kaltaistensa kanssa oltua tekemisissä, mutta pitäisiköhän tuossa toiseksiviimeisessä kuvassa alempana (merkkaamaton) olevan potikan olla ulostulon volume? Siitä keskinastasta näyttäisi lähtevän punainen johto kohti tuota kytkintä.
okabass: Näyttäisi olevan yksitransistorinen (?) särö tai booster.
Ainakin olen näkevinäni yhden metallikotelotransistorin tuossa viimeisessä kuvassa ottamassa kansipeltiin kiinni. Tuohon volumepotikaksi epäilemäni yhteen nastaan näyttäisi menevän konkka joka taas tulee ehkä tuon transistorin kollektorilta.
Edit: kato jos saisit siitä metallikoteloisesta luettua jonkun merkinnän. |
okabass
26.02.2016 20:42:33 (muokattu 26.02.2016 20:48:08) | |
|
luppa:
Ainakin olen näkevinäni yhden metallikotelotransistorin tuossa viimeisessä kuvassa ottamassa kansipeltiin kiinni.
Edit: kato jos saisit siitä metallikoteloisesta luettua jonkun merkinnän.
Minusta näyttäisi olevan BC1??. Ehkä BC109, 108 tai 107. Sopisi ajankohtaan kyllä.
http://www.farnell.com/datasheets/314715.pdf
Tuolta pohjalta voisi olla.
https://fryerguitars.wordpress.com/pedals-tech/
Trebleboostit olivat kuuminta hottia tuolloin 60- ja 70-luv. alussa. |
|
Vau, kiitos! Aika häkellyttävää että tuollaisesta piuhasotkun kuvasta saa noin paljon tietoa irti.
Koitan tässä viikonloppuna tutkia tarkemmin noita merkintöjä ja putsata potikoita. Voisi koittaa vaikka jonkun ääninäytteenkin tehdä. Tosin minulla ei ole täällä kotona kovin kaksista vahvistinarsenaalia, Micro Cubella tänään testailin.
Muistelisin joskus katsoneeni että efekti on kytketty suoraan vain toiseen mikkiin, ja ainakin tuon kytkimen päälle laittaessa ääntä kuuluu vain mikkikytkimen toisessa ääriasennossa. Mutta kerron tarkemmin kun testailen ja tutkin enemmän. En ehkä muista välttämättä oikein kun siitä on n. kymmenen vuotta kun tämän ostin ja silloin jonkun aikaa värkkäilin tämän kanssa.
Ihastuttavan epämääräinen virityshän tämä on. Sikäli kun nyt Micro Cuben kautta soitellessa saundeista mitään pystyy sanomaan niin kieltämättä jotain kivaa siinä mielestäni on. Kun ostin tämän kitaran, luulin tuon efektiviritelmän ja sen "On / Ei" tekstin ja kitaran itsensä käsittämättömän rumankauneuden vuoksi että kitara on jonkun ihan itse tekemä.
Kirpparilöydöksi kyllä sikäli hyvä että yleensähän tuon hinnalla ei saa edes rikkinäistä matkamuistobalalaikkaa. Tosin tämäkin oli ostaessa kieletön ja tallaton. Talla piti ostaa musiikkiliikkeestä ja se maksoikin enemmän kuin itse kitara. |
|
Mahottoman hieno peli.
Tuosta TM-äänensärkijästä on ketju jossa joskus on ollut kytkiskin mutta kadonnut netin syövereihin. Ja taitaa olla TM-copyrightmatskua joten ei voi pyydellä julkaisemaan uudelleenkaan:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=148806&co=1500
(Omalehmäojassa: näistä "jotain vanhaa" topiceista löytyy aina jotain kivaa ToDolistalle:
http://www.muzique.com/tech/leo_fuzz.pdf ) |
|
73nd3r: Mahottoman hieno peli.
Tuosta TM-äänensärkijästä on ketju jossa joskus on ollut kytkiskin mutta kadonnut netin syövereihin. Ja taitaa olla TM-copyrightmatskua joten ei voi pyydellä julkaisemaan uudelleenkaan:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=148806&co=1500
Jos sovitaan ettet pyytänyt, vaan ihan sattumalta tässä olisi tuo 1975 fuzz/tremolo: http://mia-amps.net/diy/aanensarkijajatremolo.jpg |
okabass
28.02.2016 00:09:00 (muokattu 28.02.2016 00:13:17) | |
|
SirElwood: Jos sovitaan ettet pyytänyt, vaan ihan sattumalta tässä olisi tuo 1975 fuzz/tremolo: http://mia-amps.net/diy/aanensarkijajatremolo.jpg
Nostlagiaa! Mä oon joskus rakentanut ton laitteen. Kyllä se särön ja väpätyksen teki.
Ei ehkä äänenlaadullisesti paras tuo LDR sarjassa signaalitiellä. |
|
Olipa hauska nähdä toi kaavio, kiitos - vaikka kuva tulikin yllätyksenä ja pyytämättä.
(Varmaan tuohon aikaan TM oli tilattunakin, mutta olisko keskittyminen mennyt enemmän porssen ja pemarin kuviin...) |
|
okabass: Minusta näyttäisi olevan BC1??. Ehkä BC109, 108 tai 107. Sopisi ajankohtaan kyllä.
Tongin tänään tarkemmin sisäkaluja, ja siellä näkyi lukevan että BC107, niitä oli kaksi. Otin lisää kuvia ja yritin saada merkintöjä näkymään. Siinä kansipellissä muuten oli läpinäkyvää teippiä eristeenä, joten eivät ottaneet siis siihen kiinni.
Suihkutin potikoihin puhdistussprayta ja ehkä ne vähän paremmin rupesivat toimimaan, mutta eivät hyvin. Kävi siinä semmoinenkin homma että meinasin irroittaa potikat ja kytkimen kansipellistä jotta pääsen paremmin laitetta tutkimaan, mutta toista potikkaa irroittaessani se meni niin että: "Onpas tämä pirun tiukassa" -Räks! "Oho!". Ei lähtenyt irti mutta jotain särkyi, tosin toimintaan se ei juuri vaikuttanut. Toimii yhtä "hyvin" edelleen. Ehkä se oli jo rikki kun särin sen. Pitää siis vaihtaa, vaikka vintagepisteet siitä kai laskeekin.
Potikoiden keskellä olevasta säätövastuksesta tosiaan tapahtuu jotakin. En osaa tarkemmin sanoa mitä se on tekevinään, mutta ääni muuttuu ja ääripäissä häviää kokonaan. Se tuntuu olevan kaikkien säätöjen vaikutus.. ääni muuttuu, pörpöttää, surisee, kirskuu tai ei kuulu ollenkaan. |
okabass
29.02.2016 01:24:58 (muokattu 29.02.2016 01:41:23) | |
|
Ok. Ai oli siellä piilossa toinenkin transistori. Sitten kytkentä on tod näk fuzz face-pohjainen.
https://www.google.fi/search?q=fuzz … LZoKHSkgAW4QsAQIGQ&biw=1440&bih=789 |
|
https://www.youtube.com/watch?v=5rhVijgcUhA
Tuosta hieman ääninäytettä niin selviää paremmin minkälainen pöristin on kyseessä. Räpeltelin niitä näitä, mutta eiköhän tuosta jotain käsitystä saa. Kuvasin myös sen säätövastuksen kääntelyn vaikutusta. |
|
Kyllähän siitä ihan fuzzimainen pörinä lähtee. Fuzzit on vähän semmoisia että äänestä ei aina voi päätellä onko vehje rikki vai pöriseekö, suriseeko ja lähtee itekseen soimaan just niinkuin on suunniteltukin :)
Perus-fuzzfacessa on potikat äänenvoimakkuudelle ja fuzzin määrän säädölle, kuulostelisin tuosta että fuzz-namiskuukkeli toimii. Jos toisen pitäisi olla volume, mutta se ei toimi tai välillä etenkin koskettaessa pätkii tai katkoo, voi olla että se liitin jonka pitäisi olla maassa ei pääse ottamaan siihen kunnolla kiinni, tai potikka on sisältä särkynyt. Tietty voi olla että volumea ei olekaan...
Jos löytyy yleismittaria niin sillä voisi tarkastaa ainakin onko ulostulo kiinni jommankumman potikan keskimmäisessä nastassa (esim. johto kiinni kitarassa ja mittarin toinen johdin piuhan kärkeen kiinni). Samaten voisi koittaa mitata potikoiden resistanssia potikoiden laitimmaisten nastojen välillä. |
|
Se oli se volumepotikka rikki, vaihdoin sen ja nyt volumen säätö toimii hyvin. Samalla tutkin vähän muutenkin sisäkaluja ja huomasin että se mitä muistelin mikkien kytkennöistä oli väärin muistettu. Taitaa olla vaan kaulamikki rikki, sikäli kun nyt asiaa oikein osasin tutkia.
Hauskan näköiset muuten nuo mikit. Ilmeni että pleksissä näkyvät mikkien "navat" ovatkin vain koristeita. Ajattelinkin että jos se mikki on oikeasti hajonnut, niin pleksin allehan voisi varmaan piilottaa uuden mikin ilman että ulkonäkö muuttuu.
Tuollaiset pökäleet siellä on:
https://www.flickr.com/photos/24721 … 1756924/in/album-72157662767368384/ |
 htm
08.03.2016 09:53:49 | |
|
Kyllä mä veikkaisin, että tuo silicon fuzz face -johdannainen on. Komponenttien määrä ja tyyppi sekä mitä nyt tuosta johtosotkusta voi päätellä ainakin puoltaisi sitä. Tuo potikka, jonka päällä on se oranssi konkka, olis fuzz/gain, ja metallirunkoinen 22k olisi output/volume.
www.signumfreud.com
www.facebook.com/maenhaluakuunnellarekords |
|
htm: Kyllä mä veikkaisin, että tuo silicon fuzz face -johdannainen on. Komponenttien määrä ja tyyppi sekä mitä nyt tuosta johtosotkusta voi päätellä ainakin puoltaisi sitä. Tuo potikka, jonka päällä on se oranssi konkka, olis fuzz/gain, ja metallirunkoinen 22k olisi output/volume.
Ei kun se oli volume se mikä tuossa nyt on se muovirunkoinen potikka. Vaihdoin sen eilen. Kuvissa ei vanhan potikan arvo näkynyt, mutta se oli 50k. Mitä nyt noita netissä olevia kytkentäkaavioita olen silmäillyt, niin niissä näkyisi fuzz-potikoissa olevan lineaarinen potikka toisin kuin tässä on logaritminen. Lieköhän tämän rakentaja laittanut semmoisia komponentteja mitä nyt on vain sattunut olemaan vai liekö harkittua. En tiedä kun en varsinaisesti hirveästi elektroniikan päälle ymmärrä.
Voisikohan olla ideaa vaihtaa se 22k logaritminen lineaariseen? Nyt ainakin kyseisen potikan vääntelyn tarkoitus jää hieman hämäräksi joten jos se johtuu siitä? Fuzzit tosin ovat minulle vielä tuntematon asia muutenkin, mutta jotenkin tuntuu että saatanpa vähitellen alkaa innostumaan. Ehkä pitää kokeilla joskus rakentaa semmoinen itse. |
|
Coach: Mitä nyt noita netissä olevia kytkentäkaavioita olen silmäillyt, niin niissä näkyisi fuzz-potikoissa olevan lineaarinen potikka toisin kuin tässä on logaritminen. Lieköhän tämän rakentaja laittanut semmoisia komponentteja mitä nyt on vain sattunut olemaan vai liekö harkittua. En tiedä kun en varsinaisesti hirveästi elektroniikan päälle ymmärrä.
Voisikohan olla ideaa vaihtaa se 22k logaritminen lineaariseen? Nyt ainakin kyseisen potikan vääntelyn tarkoitus jää hieman hämäräksi joten jos se johtuu siitä? Fuzzit tosin ovat minulle vielä tuntematon asia muutenkin, mutta jotenkin tuntuu että saatanpa vähitellen alkaa innostumaan. Ehkä pitää kokeilla joskus rakentaa semmoinen itse.
Hyvä että lähti volume pelaamaan. Perinteisestihän volumessa yleensä käytetään logaritmista, mutta ei se mikään kiveenhakattu sääntö ole, moni käyttää ihan tyytyväisenä lineaarista volapotikkana tietämättään. Johonkin paikkaan lineaarinen volapotikkana voi natsata jopa paremmin kuin logaritminen. Tämä siis sillä jos volumen paikalle vaihdoit nyt lineaarisen.
Fuzz-potikan arvo taitaa fuzzface-johdannaisissa olla olennaisesti pienempi, joku 1k-2k lineaarinen. Tuo logaritminen voi olla kytketty niin että se sopivasti noin puolen kierroksen matkalla pysyy tuolla pienemmällä alueella. Fuzzissa varsinaista pörinän määrää säädetään yleensä kitaran volumea pienentämällä, eli tuossa tapauksessa jos ennen fuzzia on joku mikin potikka.
Mikin huijausnavat toivat mieleeni Hondo-bassoni alkuperäisen mikin, mikki on yksikelainen mutta jonkinlaisiin pellinpaloihin on kiinnitetty ruuveja kahteen riviin niin että äkkiä lulee humbuckeriksi. Varmaan aika perinteistä huijausta tämmöisissä halvemman pään soittimissa.
http://luppa.biz/hondoMikki.jpg |
 Kefiiri
11.03.2016 19:33:56 (muokattu 11.03.2016 19:35:55) | |
|
luppa: Mikin huijausnavat toivat mieleeni Hondo-bassoni alkuperäisen mikin, mikki on yksikelainen mutta jonkinlaisiin pellinpaloihin on kiinnitetty ruuveja kahteen riviin niin että äkkiä lulee humbuckeriksi. Varmaan aika perinteistä huijausta tämmöisissä halvemman pään soittimissa.
http://luppa.biz/hondoMikki.jpg
Älkääs nyt, hyvällä tahdolla voi ajatella noiden ruuvien vaikuttavan magneettikenttään tuomalla noiden tankomagneettien ulkosyrjien kentän lähemmäs kieliä... onhan Gibsonillakin jytky yksikelainen, jossa on napapalat reunassa, vaikka itse kela on kyljellään.
http://www.flyguitars.com/gibson/ba … ts/pickup/50sEBSingleCoilPickup.php
Edit: mun mielestä tuo aloittajan futsikytkentä ei näytä Fuzz Facelta, vastusarvot ovat epätyypillisiä ja konkkia on enemmän kuin perus Fuzzfacessa.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Älkääs nyt, hyvällä tahdolla voi ajatella noiden ruuvien vaikuttavan magneettikenttään tuomalla noiden tankomagneettien ulkosyrjien kentän lähemmäs kieliä...
Ainakin toi pellinpala on magneettinen - vaikka on tässä yhden projektin parissa tullut väkästeltyä erilaisten kelojen ja magneettien kanssa, ei vaan ole sen vertaa magneettikentistä tietoa että osaisi sanoa ohjaako se magneettivuota jotenkin kelalangan ohi, vai ohjautuuko kenttä just sopivasti kelaan. Pari kertaa on ollut mielessä askarrella joku moottorilla toimiva kielen/metallitangon täristin jolla voisi sitten mitata mikin ulostuloa standardimpaan tyyliin, tuotakin voisi testata noilla paloilla ja ilman, mutta on sitä aina jotain muutakin askarreltavaa...
Tuo on kyllä melkoisen vempula peli, ei noita ruuvinpätkiäkään meinaa saada tulemaan kaikkia yhtäaikaa kuoren reikien läpi.
onhan Gibsonillakin jytky yksikelainen, jossa on napapalat reunassa, vaikka itse kela on kyljellään.
http://www.flyguitars.com/gibson/ba … ts/pickup/50sEBSingleCoilPickup.php
Tuollapa on mielenkiintoisen näköisiä mikkejä, myös nuo EB-humbuckerit, ruuvirivi keskellä ja kelat kyljellään. Jos keksittäisiin tänäpäivänä niin varmaan kiellettäisiin. |
|
Moi.
Kefiiri: Älkääs nyt, hyvällä tahdolla voi ajatella noiden ruuvien vaikuttavan magneettikenttään tuomalla noiden tankomagneettien ulkosyrjien kentän lähemmäs kieliä...
Ei tuossa tarvitse edes turvautua hyvään tahtoon, toki kaikki magneettikentässä olevat metallit magneettivuon ominaisuuksiin vaikuttaa.
Ja sitä kautta tietenkin suoraan mikrofonin ominaisuuksiin.
Kuten noista yllälinkitetyistä esimerkeistäkin voi todeta, Gibson on kunnostautunut aikoinaan esimerkillisesti tuodessaan toinen toistaan monimutkaisempia magneettimikrofonirakenteita ihan massatuotantoonkin asti.
Protoista puhumattakaan.
Eikä sovi myöskään unohtaa Gibsonin matalaimpedanssisia mikrofoneja.
Mm. monituiset Sidewinder ratkaisut bassopuolella ovat monen mielestä parasta soundia jota ennen Alembicin ja WAL:n vielä pidemmälle vietyä mikrofoniteknologiaa oli edes olemassa.
Noihin verrattuna Fenderin kopioimat perus solenoidi-ratkaisut tuntuvat aataminaikuisilta (jollaisia tuohon aikaan jo olivatkin).
Mutta Leon lähtökohdat ja päämäärät poikkesivatkin melkoisesti esim. Gibsonin vastaavista, ja tietenkin kaikille oli paikkansa kuten historia meille kertoo.
T:Samuli |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
