Rock, pop, alternative ›

Jep. Live in London on vielä ihan jees, mutta Last concert in Japan...hallelujaa!
 
Tästä on puhuttu ennenkin, mutta kun en jaksa etsiä, niin kertaan lyhyesti: Last concert in Japan on todellakin ihan paska, mutta kuulemma siitä pari vuotta sitten julkaistu pidennetty versio on oikein hyvä (paitsi Hughes tietysti...). Itse en ole sitä kuullut, mutta esim. jossain levyarvostelussa ihmeteltiin, että miten näin hyvästä konsertista saatiin silloin aikanaan julkaistua niin umpisurkea levy. Pitäisi joskus vaivautua kuuntelemaan tää uudempi versio.
 
Live in California (On the wings of a russian Foxbat) 1976 on kanssa kova livelevy (jos ei Hughesin järkyttäviä "laulu"suorituksia lasketa). Bolin soittaa todella mainiosti ja meno on muutenkin kova. Eli ilmeisesti puheet Bolinin aikaisen Purplen surkeudesta livenä ovat ainakin jossain määrin liioiteltuja.
 
EDIT: Tuolla on se vanha keskustelu samasta aiheesta:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=3&t=36771&o=40

Varmaankaan en ole ainoa vanha käpy, joka haluaisi nähdä vielä, että "David Coverversion" (Robert Plantin käyttämä nimitys!) lähtisi tien päälle yhdessä Marsden/Moody/Murray-poppoon kanssa. Ja sais siinä Lord ja Paicekin tietysti olla mukana. :)
 
On DC kuitenkin aina näitä kovia kitarasankareita osannut bändiinsä valita ja tarjota ilmeisesti siis myös tarpeeksi rahaa. Sykes, Galley, Vandenberg, Campbell, Vai, DeMartini ovat olleet aikakautensa huippuja, mikä ei tietysti ole aina taannut lopputuloksen laatua.
 
Reb Beachia on tullut diggailtua kahden Wingerin levyn perusteella, tunnustan tämänkin karmeasta kasari-historiastani. RB muuten muistaakseni kertoili aikanaan jossain kitara-lehdessä oppineensa bluesin soiton Joe Perryltä (ja varmaan siinä sivussa myös Brad Whitfordilta...) diggaillessaan Aerosmithia nuorena. Eli ei todellakaan mitään alkuperäistä blues-henkeä, mutta kuitenkin lenkki pitkässä jatkumossa...
 
Deep Purplen osalta julkaistaan "Burn" viimeinkin ilmeisesti aikaisintaan heinäkuussa -04 remasteroituna, kuten edeltävät Gillanin aikaisetkin levyt. Ei kai tuolle paljoa bonus-matskua ole luvassa, mutta ansaitseehan levy ehdottomasti kunnollisen cd-julkaisun. Nyt ei tietenkään enää Roger Glover kirjoittele näitä "bass-player remembers..."-tarinoita. Taitaa siirtyä Glenn Hughesin vastuulle.
 
Kenkkunen, sinua on varoitettu... ;)

Ok. Here we go again: Glenn Hughes pilasi Deep Purplen. Sitä aivotonta kirkumista ei kukaan tervejärkinen kestä kuunnella.
-Kenkkunen haukkuu Hughesia, osa 265-
 
Eihän tuo mitään haukkumista ole, tuo on totta
 
Silti kaikilta Hughesin aikaisilta levyiltä löytyy hyviä biisejä, sitä en edes yritä kieltää. Jopa Come taste the bandilta, vaikka se on jo aika kaukana siitä mitä Purplen pitäisi olla.
 
Totta tuokin, ja jottei tosiasiat unohtuisi: Deep Purple = Ian Gillan, Ritchie Blackmore, Mr. Jon Lord, Roger Glover ja Ian Paice. Muita kokoonpanoja on aina verrattu ja tullaan vertaamaan ylivertaiseen MK II Purpleen. Piste.

Deep Purplen osalta julkaistaan "Burn" viimeinkin ilmeisesti aikaisintaan heinäkuussa -04 remasteroituna, kuten edeltävät Gillanin aikaisetkin levyt. Ei kai tuolle paljoa bonus-matskua ole luvassa, mutta ansaitseehan levy ehdottomasti kunnollisen cd-julkaisun. Nyt ei tietenkään enää Roger Glover kirjoittele näitä "bass-player remembers..."-tarinoita.Taitaa siirtyä Glenn Hughesin vastuulle.
 
Sääli, koska se myös tarkoittaa sitä että Glover ei myöskään re-masteroi/miksaa niitä levyjä, vaan joku ulkopuolinen tekee sen homman. Ei hjyvä. Ja mitä tulee Hughesin "bass-player remembers..."-tarinoihin. Eipä taida pulveri-poika paljoa muistaa niistä ajoista.

Eihän tuo mitään haukkumista ole, tuo on totta
 
Vittu ens välkällä jätkä itkee!

Kenkkunen, sinua on varoitettu... ;)
 
Minä olen kyllä pyhästi päättänyt, etten enää koskaan ikinä osta yhtään Purplen remasteroitua uusintajulkaisua tai jälleen kerran yhtä "uutta" konserttitaltiointia hyllyyn tilaa viemään. Mutta kai se Burn kuitenkin pitää...

Vittu ens välkällä jätkä itkee!
 
Miksi? Ja kenen toimesta. Iso-Mäkisen vai?

Seksi-Erkin tai Einari Iso-Hätälän. Erkin faija on skoude!
 
Jaa, mutta ei siellä voi kuitenkaan sellaisia kappaleita soittaa.

CDonilla näytää olevan Saints & sinners hintaan 5.95. Ostakaatten pois, se on vielä sitä hyvää Whitesnakea. Näyttää sieltä saavan Live in the heart of the cityn, Love hunterin ja Slide it ininkin ihan kohtuuhinnalla.

Jeps. kattokaas backstage osastoa.
meitti ja kaveri mennään kentälle!!!
 
Ja tänäänhän tuli liput myyntiin http://www.lippupalvelu.fi
 

 
ps. Whitesnake on kaikkien aikojen kovimpia bändejä
 

 

 
pps. ja Coverdale kyllä paras laulaj

Kyllä ne veti oulussa makian keikan! Kitaristit vaa tilutteli liikaa.. loistava rumpali! Huippu keikka! Zero Nine oli vain kärpäsen paska verrattuna siihen :D

Keikalta jokunen kuva, sekä huono kirjoitus:
http://www.kaleva.fi/html/JTpage441715.html
 
Itse keikasta. Tämä, jo edellämainittu kärpäsenpaska (hmph!!) Zero Nine, heitti mielestäni erittäin onnistuneen keikan.Ainakin tämmöselle vanhemmalle kasarinhevin myötä kasvaneelle oli todella antoisaa kuunneltavaa.
n. 45min kestänyt setti meni suunnilleen seuraavasti:
 
- Banging on drums
- Quiet men (shoutinŽ)
- Tango Del Dolor tämä oli kyllä hieno veto!
- Wish you were here
- White lines
- Rock talk
- Angel
- Your eyes could kill
- Never stop running Yes!!
- To the mountain
 
Pojat soittivat hienosti, ja ennenkaikkea, kappaleet toimivat todella hyvin. Soundit oli huomattavasti paremmat kuin itse pääesiintyjällä. Erityisesti basso kuului hyvin verrattuna Mendozan soittoon. Toivottavasti nollaysin näkis vielä uudestaankin livenä. Mieluusti ihan omalla keikalla, jossa kuulis lisää uusia biisejä livenä ja toki muutamat vanhat hitit lisää.
 
Whitesnake vetikin sitten suuren maailman malliin. Kaikki rock elkeet esiintymisestä löytyi. Edellämainittu kitaristi (Doug Aldrich) tosiaan pilasi välillä hieman tunnelmaa soittamalla uskomattoman aivottomia sooloja (no, ei se toinen kitaristi ollut kyllä yhtään sen parempi...). Jopa vanhoihin klassikoihinkin veti semmosta ennenkuulumatonta tilua että huh huh! Soitto muuten toimi hienosti ja rumpali Tommy Aldridge on kyllä ihan erikseen kuulemisen/näkemisen arvoinen.
Bassossa oli huonot soundit, ei tahtonut kuulua, ja koskettimia ei välillä kuulunut ollenkaan.
Mutta asiaan. Coverdale, voi Vee että on mies kova laulaja. Edelleen lähtee kaikki korkeat vinkunat ja muut jutskat todella helposti. Esiintyminen miellyttävää ja kaikin puolin nautinnollista kuultavaa. Ikä ei kaverilla vielä näköjään paljon paina.
 
Tästä setistä varmaan puuttuu multa jotain biisejä, tai joku voi olla väärin. korjatkaa jos joku muistaa ja viitsii:
 
- Burn (tuliko tässä välillä jotain muuta? Stormbringer??)
- Bad Boys
- Love AinŽt No Stranger
- Ready nŽ Willing
- Is This Love
- Give Me All Your Love
- Judgement Day
- CryinŽ In The Rain
- AinŽt No Love In The Heart Of The City
- Here I go again
- DonŽt Break My Heart Again
- Fool For Your LovinŽ
- Still Of The Night
 
Jos Bändi ois ollut hieman enemmän Coverdalen taitojen ja tyylin mukainen, ois Whitesnake aivan täys kymppi. Mutta kaikkea ei voi saada...

Kokonaisuutena silti erittäin hieno show, hauskaa oli!
 
Edit - kirjoitus virheitä pois.

Whitesnaken täydellinen settilista löytyy konsertit osiosta.
 
Zero Nine oli tosiaan taas hyvä niinkuin aina (olen nähnyt bändin yli 10 kertaa, eikä yhtään huonoa vetoa). Silti tosiaan ero pääesiintyjään oli huima mm. karisman määrässä mitattuna. :) Zero Ninellä oli tosiaan paremmat saundit kuin Whitesnakella. Tosin Snaken saunditkin paranivat alun jälkeen.
 
Whitesnaken keikasta en oikeastaan löydä muuta kritisoitavaa kuin sen, että sinänsä loistavat kitaristit tiluttelivat vanhoissa kappaleissa vähän turhan antaumuksella ja sen, että yleisön laulattamista oli vähän liikaakin. Itselläni oli ääni ainakin ihan paskana keikan jälkeen kaikesta möykkäämisestä. :)
 
Coverdalen äänen väri on kyllä muuttunut vuosien myötä. Korkeat kohdat taittuvat edelleen hyvin, mutta se jokin siitä nykyisin puuttuu kumminkin... No, hyvin se veti, ei passaa valittaa. :)
 
Settilista oli minusta siinä mielessä onnistunut, että jos otetaan lopuksi nauhalta tullut We Wish You Well huomioon, niin kaikki Whitesnake levyt Snakebitestä Slip Of The Tongueen olivat edustettuna.

Whitesnaken keikasta en oikeastaan löydä muuta kritisoitavaa kuin sen, että sinänsä loistavat kitaristit tiluttelivat vanhoissa kappaleissa vähän turhan antaumuksella ja sen, että yleisön laulattamista oli vähän liikaakin. Itselläni oli ääni ainakin ihan paskana keikan jälkeen kaikesta möykkäämisestä. :)
 
Coverdalen äänen väri on kyllä muuttunut vuosien myötä. Korkeat kohdat taittuvat edelleen hyvin, mutta se jokin siitä nykyisin puuttuu kumminkin... No, hyvin se veti, ei passaa valittaa. :)
 
Olen kaikesta tästä absoluuttisen samaa mieltä! Lisäisin vielä että se Aldrich:in kitarasoolo oli aika tyhjänpäiväinen ja rumpusoolokin oli aika perushuttua (tosin hyvin soitettuna). Noiden tilalla olisi mun puolesta voinut soittaa vaikka pari Purple-biisiä...

HAHHAHAAA KÄYKS KATEEEKS??? MÄ SAIN WHITESNAKE KEIKALLA KOKO BÄNDIN NIMMARIT CD:LEVYLLÄ!!! JA VÄHÄN PLEKTROJA JA RUMPALIN RUMPUKEPPI!!!!!

HAHHAHAAA KÄYKS KATEEEKS??? MÄ SAIN WHITESNAKE KEIKALLA KOKO BÄNDIN NIMMARIT CD:LEVYLLÄ!!! JA VÄHÄN PLEKTROJA JA RUMPALIN RUMPUKEPPI!!!!!
 
joo tuota...
 
Mielestäni kyllä coverdale ei laulanut ollenkaan nii hyvi ku ennen...

Mielestäni kyllä coverdale ei laulanut ollenkaan nii hyvi ku ennen...
 
Jep, en ollut paikalla mutta olen kuullut usealta aina luotettavina pidetyiltä tahoilta, että tosiaan Davidin laulu oli mitä sattuu. Niin, ja Gillanhan on ihan perseestä nykyään. Hughesia on täällä kritisoitu, vaan mitenkäs on miehen laulusoundin laita tänä päivänä? Täyttä timanttia, aivan käsittämätön laulaja, asian voi jokainen todeta uudelta "Soulfully live in city of angels"-liveltä.
 
Ostin tuossa vanhoja muistoja verestääkseni Burnin, Stormbringerin ja Come tasta the bandin, ja kyllähän se on just tuo Purole mikä on meitsille SE juttu, eikä vähiten tuon laulajakaksikon ansiosta. Kieltämättä sitä Hughesin kiekumista ei jaksa noilla liveillä kuunnella, mutta kyllä toimii levyllä. "You canŽt do it right"...mikä biisi! Toisaalta juuri tuollaisten biisien takia Ricardo lähti kävelemään bändistä.

Yleinen vitsihän on Kip Winger
 
Vitsit kyllä yleensä vähenee siinä vaiheessa, kun mies alkaa laulamaa ja leipomaan beisiä. Siinä on Borrat ja Gotipellot ihmeissään!

Vitsit kyllä yleensä vähenee siinä vaiheessa, kun mies alkaa laulamaa ja leipomaan beisiä. Siinä on Borrat ja Gotipellot ihmeissään!
 
Niin oli myös Beavis & Butt-Head ihmeissään