Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Sain kaiveltua vähän netistä tietoa lisää. Duncan Designed hb101 on koreassa tehty mikrofoni, jonka esikuvana on ilmaisesti Seymour Duncan SH1 1959 PAF mikrofoni. EN löytänyt netistä tuon Duncan Designed hb101 kaulamikin ohmeja, mutta tuon Seymour Duncan SH1 mikin dc resistance pitäisi olla 7,6 ohmia joten tuo mun 3,8 tuntuisti tuossa valossa edelleen alhaiselta.
 
Ebayssä on tuota DD 101 myytävänä nelijohtimisena, kun taas Duncanin 59 on suojatulla johdolla. Olisiko vain käynyt niin, että ovat yhdistäneet väärät johdot yhteen ,joka noissa nelijohtimisissa täytyy tehdä humpparikytkennässä, ja toinen kela sitten poissa käytöstä. Tosin silloin pitäisi olla sinkkumikin kaltainen ja kirkassoundinen. Pistäs vaikka ruuvarin päällä kosket napoihin kitara vahvistimeen kytkettynä. Kaikista navoista pitäisi kuulua napsuntaa.

Laulava Kylätohtori: Nuo Duncan Designithan on kiinalaisia halpiksia, ei mitään custom mikkejä, joten ei varmasti ole ajateltu muuta kuin miten saadaan hinta alas.
 
Hieno homma, jos soundi miellyttää, mutta kyllä nuo yleensä ovat halpiksia myös soundinsa puolesta. Varsinkin säröt ovat helposti sellaista suttua, ettei pahemmin innosta. Mutta toistan vielä, makuasioita jne...
 
Se on helppo homma vaihtaa sähköt itsekin. Helppoja juotoksia jne. Kannattaa ilman muuta kokeilla itse. Edellä mainittiin telen hankaluudesta, mutta kyllä Esseihin vaihtaa sähköt ja mikit ilman mitään rautalankavirityksiä. Ei vaadi erikoistykaluja tai mitään muutakaan kuin vähän malttia ja hermoja...
 
Ai kiinassa? okei, minä vähän huonosti tuota englantia luen niin siellä Seymour Duncanin sivuilla sanottiin varmasti, että niitä laitetaan korealaisiin kitaroihin niin luulin siksi, että olisi koreassa tehty. No niin tai näin niin halpatuotantoa yhtä kaikki 300 - 800 dollarin keppeihin noita kuulemma laitetaan sanoi Seymour Duncanin kotisivut.
 
Totanoin kliinit noissa on aika hyvät ja juuri tuo kaulamikin särösoundi on huono ja se on ollut huono kaikilla asetuksilla mitä olen kokeillut siis mikin korkeutta säätää. Lattea ja mutainen särö siinä on en tykkää. Tallamikin särö on sitä vastoin ihan hyvä, eli kirkas ja erotteleva silleen komiulotteinen kun vaan kunnollinen mikki ainakin. Kliinit soundit tuossa kitarassa siis mikeiss molemmissa miekeissä on ihan hyvät ja en niitä särljä tähän kitaraan kaipaakaan joten siksi pohdiskelen alanko mikkirumbaan ollenkaan.

Mikkien impedanssista sinänsä ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden soinnin kirkkaudesta tai ulostulotehosta. Jos kuitenkin kaikki muu pysyy ennallaan, käämittyjen kierrosten määrän lisääminen lisää ulostulotehoa ja vähentää soinnin kirkkautta.
 
Voi siis vertailla vaikkapa kahden Gibson paffin impedanssia ja esittää arvauksen siitä kumpi on kirkkaampi - sillä varauksella, että yksilöissä on samanlaiset magneetit (mistä ei voi ola varma) - sen sijaan ei voi esimerkiksi päätellä, että matalaimpedanssisempi paf olisi kirkkaampi kuin korkeaimpedanssisempi telen takamikki.
 
Alkuperäisessä kysymyksessä esitetyt kohmit ovat ihan mahdollisia, etumikin käämiminen myös huomattavasti takamikkiä vähemmin kierroksin on normi.

hallu: Ai kiinassa? okei, minä vähän huonosti tuota englantia luen niin siellä Seymour Duncanin sivuilla sanottiin varmasti, että niitä laitetaan korealaisiin kitaroihin niin luulin siksi, että olisi koreassa tehty. No niin tai näin niin halpatuotantoa yhtä kaikki 300 - 800 dollarin keppeihin noita kuulemma laitetaan sanoi Seymour Duncanin kotisivut.
 
Voi tosiaan olla, että ovat korealaisiakin. Halpisleimasta vedin yhtäläisyysmerkit Kiinaan. Ehkä vähän turhan hätäisesti...
 
Totanoin kliinit noissa on aika hyvät ja juuri tuo kaulamikin särösoundi on huono ja se on ollut huono kaikilla asetuksilla mitä olen kokeillut siis mikin korkeutta säätää. Lattea ja mutainen särö siinä on en tykkää. Tallamikin särö on sitä vastoin ihan hyvä, eli kirkas ja erotteleva silleen komiulotteinen kun vaan kunnollinen mikki ainakin. Kliinit soundit tuossa kitarassa siis mikeiss molemmissa miekeissä on ihan hyvät ja en niitä särljä tähän kitaraan kaipaakaan joten siksi pohdiskelen alanko mikkirumbaan ollenkaan.
 
Omasta mielestäni mikkien korkeuden säätö ei muuta soundia mitenkään erityisesti. Ainakaan itsellä ei ole tullut vastaan mikkiä, joka olisi pelkän korkeuden säädön avulla muuttunut huonosta hyväksi. Jos ei se jo silmämääräisesti paikoilleen ruuvattuna soundaa hyvältä, niin harvoin se säädöllä hyväksi muuttuu...
 
Tokain omat mikit on myös puhtaammilla soundeilla ihan hyvät. Aika usein nuo halpikset ovat 'ihan hyvät' ja paremmat sitten jotain muuta. Ero noilla Tokailla esim. jo Duncaneihin on merkittävä. Duncaneista ylöspäin sitten vaaditaankin jo aina vain kultaisempia korvia, että erottaa ne oikeiden putiikkimikkien hienoudet. Itse olen vähän pettyneenä joutunut myöntämään, että itse en niitä aina kuule.
 
Ja olen käsittänyt, että sun high gain säröön kun lisätään kunnolla säröä, ollaan vasta monien puhtaissa soundeissa... :)
 
Jos se nyt on ainut ongelma, että kohmit näyttävät "liian vähän", niin eipä tosiaan kannata alkaa tekemään mitään. Ja melkein väittäisin, että kuulisit kyllä, jos se mikki olisi rikki eli "sinkkumoodissa". Voisin kuvitella, että epäbalanssi talla- ja kaulamikissä olisi kuitenkin sen verran iso....
 
e. hinta ei siis tee tietenkään mikistä parempaa, kuten äsken jo kirjoitinkin. KYllähän tuo DD voi olla just se, mikä toimii sulle sun signaaliketjun kanssa. Ja jos menet ostamaan 300 euron BKP:n, niin se soundaa sun korviin huonommalta. Ei näistä ikinä tiedä. Mutta pointtini oli, että näissä halvoissa soundi on omien kokemusten mukaan tietyllä tavalla "suhruinen" ja "epädynaaminen", mikä tulee ilmi varsinkin särösoundeilla. Kuvittelen sen johtuvat 'scatter woundingista', mutta se on tosiaan pelkkää mutua....

hallu: Aika mielenkiintoinen on tämän ktaran sointimaailma. Särösooundin tunkkaisuuteen voi tietenkin vaikuttaa, että tässä on paksut flätwoundit ja ebenpuinen talla, mutta on tuo mikkikin varmaan aika kesy koska tallamikillä särösoundi on ihan jees.
 
Ne flätärit vaikuttanee asiaan huomattavasti enemmän kuin uskotkaan. Samoin vahvistinkalusto ja se miten sun soundi on muuten säädetty.
Jos sä olet lähteny säätämään soundia tallamikin näkökulmasta ja saanu eehaanaan paksun särösoundin niin ihan varmaan kaulamikki kuulostaa pörisevältä ja "tunkkaiselta". Tallamikin saoundin tonepotikka tapissa pitäs mun mielestä olla vähän räikeä ja riipaiseva ja sitä voi sitten tonella pehmentää. Näin saadaan sellainen lähtösoundi, että kaulamikki pysyy tarpeeksi kirkkaana että se leikkaa miksauksesta läpi.
Mulla on "tapana" laittaa hiukan "alan standardeihin nähden" ylitehokas ja kirkas kaulamikki tallamikkiin verrattuna. Suurempi ulostulo kompensoi sitten sitä pehmoisempaa soundia. Tokihan kaulapaikalla identtinen mikki antaa enemmän tehoa ulos kuin tallapaikalla jo johtuen kielen suuremmasta liikeradasta magneettikentässä.
 
Se tärkein pointti tässäkin on, että opttelee kontrolloimaan sitä soundia soittotatsilla ja miettii musiikillisen kontekstin kautta paikkoja mihin se soundi vois sopia.

Laulava Kylätohtori: Voi tosiaan olla, että ovat korealaisiakin. Halpisleimasta vedin yhtäläisyysmerkit Kiinaan. Ehkä vähän turhan hätäisesti...
 

 
Omasta mielestäni mikkien korkeuden säätö ei muuta soundia mitenkään erityisesti. Ainakaan itsellä ei ole tullut vastaan mikkiä, joka olisi pelkän korkeuden säädön avulla muuttunut huonosta hyväksi. Jos ei se jo silmämääräisesti paikoilleen ruuvattuna soundaa hyvältä, niin harvoin se säädöllä hyväksi muuttuu...
 
Tokain omat mikit on myös puhtaammilla soundeilla ihan hyvät. Aika usein nuo halpikset ovat 'ihan hyvät' ja paremmat sitten jotain muuta. Ero noilla Tokailla esim. jo Duncaneihin on merkittävä. Duncaneista ylöspäin sitten vaaditaankin jo aina vain kultaisempia korvia, että erottaa ne oikeiden putiikkimikkien hienoudet. Itse olen vähän pettyneenä joutunut myöntämään, että itse en niitä aina kuule.
 
Ja olen käsittänyt, että sun high gain säröön kun lisätään kunnolla säröä, ollaan vasta monien puhtaissa soundeissa... :)
 
Jos se nyt on ainut ongelma, että kohmit näyttävät "liian vähän", niin eipä tosiaan kannata alkaa tekemään mitään. Ja melkein väittäisin, että kuulisit kyllä, jos se mikki olisi rikki eli "sinkkumoodissa". Voisin kuvitella, että epäbalanssi talla- ja kaulamikissä olisi kuitenkin sen verran iso....
 
e. hinta ei siis tee tietenkään mikistä parempaa, kuten äsken jo kirjoitinkin. KYllähän tuo DD voi olla just se, mikä toimii sulle sun signaaliketjun kanssa. Ja jos menet ostamaan 300 euron BKP:n, niin se soundaa sun korviin huonommalta. Ei näistä ikinä tiedä. Mutta pointtini oli, että näissä halvoissa soundi on omien kokemusten mukaan tietyllä tavalla "suhruinen" ja "epädynaaminen", mikä tulee ilmi varsinkin särösoundeilla. Kuvittelen sen johtuvat 'scatter woundingista', mutta se on tosiaan pelkkää mutua....
 
Olet kyllä oikeassa, että mun soundimaailma on ihan poikkeava monien mnetin muusikoiden mittapuulla :-D justiinsa eilen soittelein tyytyväisenä EBS bassovahvistimella kitaraa ja ihmettelin miten hyvältä se soundaa :-D ( siis trankku + bassovaffari ..... ei kovin mnet hyväksyttyä).
 
Joo mikita eivät ole erityisen epäbalanssissa muuta kuin säröt on ihan persiistä kaulamikissä, mutta muuten se on ihan jees. Minä jokatapauksessa soitan säröisemmät vedot toisella kitaralla ja tällä tulee veivattua aika smuutia bluusia.

Juzpe: Ne flätärit vaikuttanee asiaan huomattavasti enemmän kuin uskotkaan. Samoin vahvistinkalusto ja se miten sun soundi on muuten säädetty.
Jos sä olet lähteny säätämään soundia tallamikin näkökulmasta ja saanu eehaanaan paksun särösoundin niin ihan varmaan kaulamikki kuulostaa pörisevältä ja "tunkkaiselta". Tallamikin saoundin tonepotikka tapissa pitäs mun mielestä olla vähän räikeä ja riipaiseva ja sitä voi sitten tonella pehmentää. Näin saadaan sellainen lähtösoundi, että kaulamikki pysyy tarpeeksi kirkkaana että se leikkaa miksauksesta läpi.
Mulla on "tapana" laittaa hiukan "alan standardeihin nähden" ylitehokas ja kirkas kaulamikki tallamikkiin verrattuna. Suurempi ulostulo kompensoi sitten sitä pehmoisempaa soundia. Tokihan kaulapaikalla identtinen mikki antaa enemmän tehoa ulos kuin tallapaikalla jo johtuen kielen suuremmasta liikeradasta magneettikentässä.
 
Se tärkein pointti tässäkin on, että opttelee kontrolloimaan sitä soundia soittotatsilla ja miettii musiikillisen kontekstin kautta paikkoja mihin se soundi vois sopia.
 
Joo tiedostan kyllä että nuo flätit ei ole parhaat tälläiseen säröhommeleihin, mutta tallamikillä ne kuulostaa ihan rokilta. Täytyy okeilla vielä tuota vinkkaamaasi ideaa säätää säröt kaulamikin kanssa balanssiin ja tasapainoittaa tallamikki tonella.

hallu: Joo tiedostan kyllä että nuo flätit ei ole parhaat tälläiseen säröhommeleihin, mutta tallamikillä ne kuulostaa ihan rokilta. Täytyy okeilla vielä tuota vinkkaamaasi ideaa säätää säröt kaulamikin kanssa balanssiin ja tasapainoittaa tallamikki tonella.
 
Kannattaa perehtyä asiaan. Itse käytän keikkasetupissa kolmea radikaalisti erisoundista kitaraa (Lucille, Les Paul ja Tele), mutta kaikkien kohdalla styrkkarin ja spedujen asetukset on samat ja omasta mielestäni jopa ihan toimivatkin.

Kokeile ny vielä tuota ruuvarilla koskettelua napapaloihin. Pitäisi olla aika yhtä kovat napsunat, jos kummatkin kelat ovat toiminnassa. Just testasin asiaa pinseteillä epiluurillani, jossa puolitettavat mikit. Jos oli puolitus päällä, niin toiset napapalat napsuivat paljon hiljemmin (mutta kuitenkin napsuivat). Kun molemmat kelat oli kytketty en pystynyt havaitsemaan voimakkuuseroja.

Juzpe: Kannattaa perehtyä asiaan. Itse käytän keikkasetupissa kolmea radikaalisti erisoundista kitaraa (Lucille, Les Paul ja Tele), mutta kaikkien kohdalla styrkkarin ja spedujen asetukset on samat ja omasta mielestäni jopa ihan toimivatkin.
 
Vahvaa komppia tälle. Itse tulin samaan lopputulokseen viimeistään lespan kanssa. Pelit säädetään kaulamikin kanssa ja talla kompensoidaan kitaran tonella.
 
Samoin itsellä on ollut aina tavoitteena se, että kaikki kitarat ja spedut toimii samoilla vahvarin säädöillä. Johtuu lähinnä laiskuudesta sekä asenteestani säätämistä kohtaa...

tumppusormi: Kokeile ny vielä tuota ruuvarilla koskettelua napapaloihin. Pitäisi olla aika yhtä kovat napsunat, jos kummatkin kelat ovat toiminnassa. Just testasin asiaa pinseteillä epiluurillani, jossa puolitettavat mikit. Jos oli puolitus päällä, niin toiset napapalat napsuivat paljon hiljemmin (mutta kuitenkin napsuivat). Kun molemmat kelat oli kytketty en pystynyt havaitsemaan voimakkuuseroja.
 
Ja kannattaa varmistaa että se työkalu millä koskettelee on magneettiin tarttuvaa metallia, eli tuntuu tarraavaan hieman napapalaan kiinni. Ruuvarit taitaa käytännössä aina. Eli ei kannata koitella vaikka alumiini- tai puutikulla.

Laulava Kylätohtori: Vahvaa komppia tälle. Itse tulin samaan lopputulokseen viimeistään lespan kanssa. Pelit säädetään kaulamikin kanssa ja talla kompensoidaan kitaran tonella.
 
Samoin itsellä on ollut aina tavoitteena se, että kaikki kitarat ja spedut toimii samoilla vahvarin säädöillä. Johtuu lähinnä siitä, että ei kesken keikan oo aikaa runkkailla spedujen tai vahvarin säätöjen kanssa.