Aihe: Tavallisten koskettimien ja syntikoiden ero? 1 2 | |
|---|---|
 silhouette08.02.2016 22:36:12 (muokattu 08.02.2016 22:39:45) | |
Tiedän, että tämä on aika tyhmä ja muutenkin aloittelijan kysymys, mutta ajattelin silti kääntyä itseäni viisaampien puoleen ja kysyä teiltä, että mikä ero on tavallisella kosketinsoittimella ja syntetisaattorilla? Yritin itsekin etsiä netistä vastauksia tähän asiaan, mutten oikein löytänyt täydellisen tyydytävää selitystä ja koska itse olen vasta todellakin aivan alussa koskettimien harjoittelussa niin haluaisin ymmärtää näiden kahden soittimen eron. Kiitoksia vastauksista! =) Aina voi yrittää. | |
 baron08.02.2016 22:49:51 (muokattu 08.02.2016 22:50:11) | |
Periaatteessa ero on se että syntetisaattorissa voit itse luoda/muokata ulostulevat äänet ja digikoskettimissa ne on "sisäänrakennettu". Ero ei ole käytännössä näin jyrkkä, syntikoissakin on valmiiksi laitettuja soundeja ja joissain digikoskettimissa voi myös itse muokata ääntä. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| silhouette 08.02.2016 22:56:00 (muokattu 08.02.2016 22:56:42) | |
baron: Periaatteessa ero on se että syntetisaattorissa voit itse luoda/muokata ulostulevat äänet ja digikoskettimissa ne on "sisäänrakennettu". Ero ei ole käytännössä näin jyrkkä, syntikoissakin on valmiiksi laitettuja soundeja ja joissain digikoskettimissa voi myös itse muokata ääntä. Okei, kiitos paljon vastauksesta, noinhan se taitaa tosiaan mennä! =) Mutta, mutta: sen äänten muokkaamisen jotenkin vielä ymmärrän, mutta osaatko vielä selittää sen verran, että miten noissa syntikoissa sitä ääntä "itse luodaan"? Kiitoksia! =) Aina voi yrittää. | |
| baron 09.02.2016 09:15:55 | |
silhouette: Okei, kiitos paljon vastauksesta, noinhan se taitaa tosiaan mennä! =) Mutta, mutta: sen äänten muokkaamisen jotenkin vielä ymmärrän, mutta osaatko vielä selittää sen verran, että miten noissa syntikoissa sitä ääntä "itse luodaan"? Kiitoksia! =) Nyt voisi joku viisaampi vastata, se vähän mitä oon soittanut syntikoita mulle on riittänyt "valmiit" soundit. Mutta periaatteessa tuottaa siniääntä jota sitten "vääristetään" aikaisemmin analogisin menetelmin ja nykyään digitaalisin. On vino pino erilaisia nappuloita joista jokainen muuttaa ääntä eri tavalla ja niitä vääntelemällä etsitään haluttu. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
 Antti109.02.2016 11:43:01 (muokattu 09.02.2016 11:45:42) | |
baron: Nyt voisi joku viisaampi vastata, se vähän mitä oon soittanut syntikoita mulle on riittänyt "valmiit" soundit. Totaalinen noob yrittää. :) Ensin on aina tietenkin jonkinlainen signaaligeneraattori, jolla muodostetaan ääntä. Näitä voi olla esim. sine, square, triangle ja sawtooth. Mitälie ovatkaan suomeksi. Sitten on varmaankin jotain asymmetrisiä muotoja ja noiden kaikkea variaatioita. Näitä signaaleja lähetetään erilaisiin filttereihin, vai miksikä niitä kutsutaankaan. Voidaan säätää resonansseja, leikata taajuuksia pois ja tietenkin muokata ADSR-kurvia, eli attack, decay, sustain, release. Sillä voidaan muokata sitä miten aggressiivisesti tai pehmeästi ääni alkaa, kauanko se soi, milloin se lähtee hiipumaan ja millaisella nopeudella ääni loppuu kokonaan, sekä näiden keskinäistä balanssia voimakkuuden puolesta. Näiden lisäksi on tietty kaikki perinteiset efektit: kaiut, viiveet, chorukset, flangerit jne. Sitten on myös kaikenlaista analogiterminologiaa, joista mulla ei ole aavistustakaan. Esimerkiksi VCO on vähän hämärän peitossa. Ymmärrän, että on taajuusmodulaatiota ja vaihemodulaatiota, mutten ymmärrä mitä ne käytännössä tekevät syntikassa. E: Tavallisista koskettimista tuli vielä mieleen, että onhan noita pelkkiä koskettimien mallisia ohjaimiakin, jotka eivät tuota lainkaan ääntä. | |
 Leikari09.02.2016 13:21:28 | |
pysyvä ketju aiheesta ylempänä: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=36&t=23077 en kyllä ole varma, että selventääkö se mitään :-) | |
| silhouette 09.02.2016 13:44:14 | |
Antti1: E: Tavallisista koskettimista tuli vielä mieleen, että onhan noita pelkkiä koskettimien mallisia ohjaimiakin, jotka eivät tuota lainkaan ääntä. Kyseessä on ilmeisesti midi-koskettimet? Mutta joo, kiitos viestistäsi, nyt mun käsitys asiasta on vielä enemmän sekaisin kuin aikaisemmin! =D Aina voi yrittää. | |
| ajansävel 09.02.2016 13:57:19 (muokattu 09.02.2016 14:04:39) | |
Yksi lusikka lisää soppaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Synthesizer Syntikan historia on lähes 100 vuotta pitkä. Esim. Theremin ja Hammond Novachord 1930-luvulta ovat aitoakin aidompia syntikoita, mutta vasta Bob Moog 1970-luvulla vakinaisti suuren yleisön keskuudessa käsitteen "Synthesizer" musiikintekolaitteena, jossa on paljon nappuloita ja jossa johdot risteilevät etupaneelissa pistokkeesta toiseen. Theremin ( tuo sotienjälkeisten B-luokan avaruusoopperoiden vongutin) on hyvä muistutus siitä, että syntikkaa voidaan ohjata muullakin tavoin kuin mustilla ja valkoisilla koskettimilla. Hammond-urku, sen perinteisessä muodossa, on additiivinen syntikka, joka yhdistää siniaaltojen harmonisia kerrannaisia ääneksiksi, jotka saattavat etäisesti muistuttaa vaikkapa huilua, pilliurkua tai puupuhallinta. Oikeastaan useimmat elektronisesti ääntä muodostavat soittimet ovat jollakin tasolla myös syntikoita, mutta mekaanisesti äänensä muodostavat soittimet, kuten piano, huuliharppu tai vaikkapa haitari, eivät ole muuta kuin se kyseinen soitin itsessään. | |
| Leikari 09.02.2016 14:58:59 (muokattu 09.02.2016 18:04:51) | |
Baronin eka vastaus sisälsi oleellisen, mutta jatkokysymyksen johdosta vielä syventävää selitystä: Syntikat - syntetisaattorit jne.: elektroniseen äänisynteesiin perustuvia soittimia. Vakiintuneessa käytännössä nimitys tarkoittaa soitinta jolle olennaista on mahdollisuus periaatteessa muokata kaikkia äänen muodostumiseen vaikuttavia parametreja. Syntikoissa yleisin äänentuottotapa on vähentävä synteesi: perusääntä tuottava äänilähde --> suodatin/suodattimet eli filtterit, jotka vähentävät ja siten muovaavat perusääntä --> vahvistin, jossa vaippagenerattori (envelope genarator) vielä määrittelee äänen syttymisnopeuden ja keston. --> instrumentin ulostulo/output --> erilliseen päätevahvistimeen Yo. ketju voidaan toteuttaa ainakin kolmella tavalla: - analogisesti so. analogioskillaattorin tuottama sähkövirta kulkee suodinasteiden läpi vahvistimeen - lähtökohtana tallennettu samplattu (digitaalinen) ääniaaltomuoto/jakso joka voidaan muuntaa analogiseksi ja loput kuten edellä tai käsitellään vastaavan tapaisessa digitaalisessa ketjussa - mallintava synteesi eli perusäänen muodostamisesta lähtien matemaattisilla funktioilla muokataan "virtuaaliääni", joka muunnetaan analogiseksi ja johdetaan instrumentin outputiin Em. ketjussa voidaan esim. LFO/matalataajuusgeneraattoreilla yms. modulaattoreilla vaikuttaa perusäänen syntyyn, filtterien käyttäytymiseen etc. sekä reitittää ääntä takaisin päin moduloimaan itseään jne... Muitakin äänisynteesimenetelmiä on esim. FM eli taajuusmodulointi (tunnetuin Yamahan DX-sarja), phase distortion (Casion vanhat oikeat synat) additiivinen synteesi ja granulaarinen synteesi. Nykysyntikoihin on liitetty lisäksi myös erilaisia efektejä vahvistinosan jälkeen vaikuttamaan - esim. aikamodulaatio (esim. chorus) tai tilaefektejä, jotka eivät ole varsinaista syntetisaattoria. Samoin ns. työasemasyntikoissa voi edellisten lisäksi olla myös esim. sekvensseri, sampleri ja hyvin monipuoliset efektitoiminnat. Omia kaiuttimia ei ole, vaan liitettävä ulkoisiin vahvistin-kaiutinsysteemeihin. esim. http://www.thomann.de/fi/syntikat.html tuonne ryhmiteltyjä tuotteita Yleensä syntikasta puhuttaessa tarkoitetaan soitinta, jossa on koskettimet, mutta kuten thomannin listasta huomaa, voi kyseessä olla syntikkamoduli, jota ohjataan midin tai analogisignaalien välityksellä esim. ulkoisesta koskettimistosta, sekvensseriltä, erityisellä puhaltimella tai kitaralla tms. millä vaan. - - "Tavalliset" koskettimet - säestyskosketinsoittimet (?): Myös näissä äänenmuodostus perustuu johonkin synteesimenetelmään - nykyään lähinnä samplattuihin aaltomuotoihin. Soundien/äänien muokkausmahdollisuudet ovat rajalliset/olemattomat (pro-asteesta riippuen kai??). Näissä oleellisena osana yleensä säestystoiminnat sekä omat kaiuttimet so. kätevä ja kompakti käyttää sekä "esiintymisorientoitunut". esim. vaikkapa nämä http://www.thomann.de/fi/kotikeyboardit.html ja näitä monipuolisemmat sekä parempisoundiset ammattilaismallit - - Digitaalipianoja voi laajasti katsoen pitää syntikoiden erityistapauksina: ääni perustuu yleensä samplattuíhin aitoihin pianon aaltomuotoihin, mutta huippumalleissa on myös mallinnoksia. Soundivalikoimassa ja soittotuntumassa keskitytään mahdollisimman aitoon pianovaikutelmaan. Samplereissa käytetään tallennettua ääntä - joko lyhyinä aaltomuotojaksoina tai pidempinä musiikillisina jaksoina. Samplereissa voi myös ääntä muokata filttereillä etc. - Elektronisessa tanssimusiikissa samplerit ovat suosittuja - olennaista on muokata ja järjestää sekä yhdistää erilaisia musiikki/äänipätkiä. Toisaalta perinteisen soittamisen kannalta etenkin tietokoneiden sampleriohjelmiin voi rakentaa hyvin laajoja realistisen kuuloisia soundikirjastoja aidoista soittimista vs. jonkun millisekunnin mittaiset näytteet. Sähköurkuja on sekä elektromekaanisia, analogielektronisia, digitaalisia että virtuaalisia - ei niistä tässä enempää. | |
 ganesha09.02.2016 18:04:33 | |
kosketinsoittimia voi kosketella hyvällä omallatunnolla, mut syntikoiden koskettelu on syntiä - siitä tuo nimikin "syntikka": niistä tulee jotenkin kauhean likainen olo. http://thegrandmasterjasonlehtinen.tumblr.com/ | |
| Leikari 09.02.2016 18:12:35 | |
Frank Pappa onkin kosketinsoittajille vielä jopa Baronia merkittävämpi idoli. | |
 musamies10.02.2016 22:37:34 | |
silhouette: Tiedän, että tämä on aika tyhmä ja muutenkin aloittelijan kysymys, mutta ajattelin silti kääntyä itseäni viisaampien puoleen ja kysyä teiltä, että mikä ero on tavallisella kosketinsoittimella ja syntetisaattorilla? Yritin itsekin etsiä netistä vastauksia tähän asiaan, mutten oikein löytänyt täydellisen tyydytävää selitystä ja koska itse olen vasta todellakin aivan alussa koskettimien harjoittelussa niin haluaisin ymmärtää näiden kahden soittimen eron. Kiitoksia vastauksista! =) Mä olen aika ulkona syntikoista vaikka kosketinsoittaja olenkin. Syntetisaattori sanana tuo mieleen jotain sähköisten kosketinsoitinten historiaa. Nykyisin aika monissa kosketinsoittimissa ääntä pystyy enempi tai vähempi muokata. Mielenkiintoisia syntikoita oli niiden alkuaikoina vaikkapa Hammond Novachord: http://youtu.be/4BNvemnifWc Varmaankin se edusti kokoluokassaan monipuolista äänimaailmaa aikanaan. Nyt syntetisaattoreina myydään jotain kummia vekottimia, joille perinne kosketinsoittaja ei meinaa keksiä käyttöä. Syntikoiden ohella kannattaa tutustua myös työasemaksi kutsuttuihin laitteisiin tyyliin Korg Kronos yms. Aika monipuolinen kosketinsoitin livevetoon on vaikka joku Nord Stage. En ole ihan varma mihin kategoriaan porukka sen sijoittaa. Syntetisaattorina Clavia tarjoaa Leadia: http://www.nordkeyboards.com/products Mielestäni se ei ole yhtä monipuolinen kuin Stage. | |
 xulu10.02.2016 22:58:21 | |
baron: Mutta periaatteessa tuottaa siniääntä jota sitten "vääristetään" aikaisemmin analogisin menetelmin ja nykyään digitaalisin. Toi on fm synteesiä missä aaltomuodot tehdään moduloimalla siniä toisella sinillä, perinteisessä subtraktiivisessa filtereillä leikataan "valmiita" aaltoja. http://www.ekproduct.com/artists/cardinal-noire/ | |
 BaariMikko11.02.2016 01:44:48 | |
Otsikossa mainitut "tavalliset koskettimet" ovat jotain, mitä ei ole olemassakaan. Koskettimet, kosketinsoittimet, kiipparit tms. kun on vain kattotermi periaatteessa mille tahansa instrumentille, jota soitetaan koskettimin. Pakkaa sekoittavat kaiken maailman musakaupat, joilla oli ainakin taannoin kovin usein tapana jaotella myymänsä soittimet juurikin kategorioihin "keyboardit"(tms) ja "syntetisaattorit". Näissä tapauksissa ensinmainitut ovat yleensä enemmän tai vähemmän harrastelijavehkeitä, jälkimmäisestä löytyy sitten kaikkea mahdollista työasemista virtuaalianalogeihin. Erilaisten kosketinsoittimien tunnistaminen ja määrittely tuntuu olevan monille musiikkiin vakavamminkin perehtyneille oudon haastavaa. Itsekin kuulen edelleen toistuvasti sähköpianoa nimitettävän uruiksi, ja niin edelleen. Tämä on toisaalta ihan luonnollista seurausta siitä, että jo vuosikymmenien ajan markkinoilla on ollut laaja kirjo kosketinsoittimia, joiden soundikirjo kattaa laajan spektrin saksofonisampleista palosireeniin. | |
| musamies 11.02.2016 09:32:05 | |
BaariMikko: Erilaisten kosketinsoittimien tunnistaminen ja määrittely tuntuu olevan monille musiikkiin vakavamminkin perehtyneille oudon haastavaa. Itsekin kuulen edelleen toistuvasti sähköpianoa nimitettävän uruiksi, ja niin edelleen. Tämä on toisaalta ihan luonnollista seurausta siitä, että jo vuosikymmenien ajan markkinoilla on ollut laaja kirjo kosketinsoittimia, joiden soundikirjo kattaa laajan spektrin saksofonisampleista palosireeniin. Itse näkisin, että piano juontaa nimensä soittimista, jossa on vasarat ja kielet. Urku viittaa sellaisiin, jossa soitin pelaa ilmalla ja ääni soi niin kauan kuin kosketinta painetaan. Uudet nimitykset soittimille on laahannut jäljessä vaikka on tullut ihan muulla tapaa toimivia soittimia. | |
| terni 11.02.2016 09:38:14 (muokattu 11.02.2016 09:58:01) | |
BaariMikko: Otsikossa mainitut "tavalliset koskettimet" ovat jotain, mitä ei ole olemassakaan. Koskettimet, kosketinsoittimet, kiipparit tms. kun on vain kattotermi periaatteessa mille tahansa instrumentille, jota soitetaan koskettimin. terni: Otsikon mukaiset 'tavalliset koskettimet' on olemassa, mielestäni, esim: Pystypiano ja akustinen Flyygeli ovat tälläisiä (eli soittimia missä ei ole/ei tarvita sähköä). | |
| tipi2112 11.02.2016 09:54:37 | |
Mun mielestä hyvä tapa päästä sisään syntoikoiden salattuun maailmaan on vaikkapa selvittää mitä tuo ylämainittukin ADSR envelope tarkoittaa : https://en.wikipedia.org/wiki/Synth … Sustain_Release_.28ADSR.29_envelope Ja jatkaa siitä sitten muualle syntikoiden äänenmuokkauksen ihmeisiin. I might
Ride along the border
With my tweezers gleamin'
In the moon-lighty night | |
| BaariMikko 11.02.2016 10:29:46 | |
terni: Otsikon mukaiset 'tavalliset koskettimet' on olemassa, mielestäni, esim: Pystypiano ja akustinen Flyygeli ovat tälläisiä (eli soittimia missä ei ole/ei tarvita sähköä). Olet väärässä. Hakemasi määritelmä on "akustiset kosketinsoittimet". Tavallisuus on ihan omassa päässäsi, eikä millään tavalla yleispätevää. | |
| BaariMikko 11.02.2016 11:23:04 | |
musamies: Itse näkisin, että piano juontaa nimensä soittimista, jossa on vasarat ja kielet. Urku viittaa sellaisiin, jossa soitin pelaa ilmalla ja ääni soi niin kauan kuin kosketinta painetaan. Uudet nimitykset soittimille on laahannut jäljessä vaikka on tullut ihan muulla tapaa toimivia soittimia. Kyllähän pianon ja urkujen määritelmät nyt on täysin selkeitä, ei kysymys ole siitä että niiden ero olisi faktatasolla jotenkin epäselvä. Tarkoitin vain sitä, että moni ei osaa erottaa vaikkapa Rhodesia miksikään selkeäksi instrumentiksi, vaan sitä kuullessaan nimittää havaintoaan miten sattuu. | |
 Murgo11.02.2016 13:34:34 (muokattu 11.02.2016 13:36:56) | |
musamies: Urku viittaa sellaisiin, jossa soitin pelaa ilmalla ja ääni soi niin kauan kuin kosketinta painetaan. Ja jos lasketaan mukaan sähköurutkin niin urku on nimenomaan soitin jossa ääni soi tasaisella voimakkuudella (ellei volumeen kosketa) niin kauan kuin kosketinta painetaan eli siinä ei ole tuota ADSR-envelopea. Hommaa toki sotkee että moni kutsuu esim. kaikkia kotikoskettimia "sähköuruiksi" ja toisaalta joissain sähköuruissa oli jonkin verran syntetisaattoriominaisuuksia. Mutta joo, melkoinen viidakkohan nuo nimitykset ovat. Rhodeshan on selkeä tapaus, se on sähköpiano (mutta ei digi-) ihan kuten on akustinen kitara ja sähkökitara. Saahan sähkökitarankin sopivilla efekteillä kuulostamaan joltain ihan muulta kuin kitaralta mutta kitara se silti on. Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)