Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Ruutukunkku: Ootko tähän törmänny vielä?
https://youtu.be/-OmDoa2SkKY?t=1139
 
Kannattaa katsoa oikeen ajan kanssa. Tuolla videolla Friedman puhuu jonkun verran noista sävellajin ulkopuolisista sävelistä.
 
Friedmania on tullu kuunneltua jo pitään mutta aina vaan välillä tulee uusia puolia esiin. Jostain kuulin et menee välillä tarkoituksella teoriakirjojen sääntöjä vastaan, mutta kyllä huomaa että osaa sääntöjä joita sitten rikkoa.

heviäijä: Friedmania on tullu kuunneltua jo pitään mutta aina vaan välillä tulee uusia puolia esiin. Jostain kuulin et menee välillä tarkoituksella teoriakirjojen sääntöjä vastaan, mutta kyllä huomaa että osaa sääntöjä joita sitten rikkoa.
 
Musta on väärin puhua teorian säännöistä. Teoria on enemmänkin työkalu, jota sovelletaan tarpeen mukaan.

ThrashGuitarist: Musta on väärin puhua teorian säännöistä. Teoria on enemmänkin työkalu, jota sovelletaan tarpeen mukaan.
 
Kukin ymmärtäköön miten haluaa. Itsekkin kiinnostuin teoriasta sen vuoksi että voisin tehdä jotain toisin. Sen jälkeen on kiinnostanut myös soittaa tarkalleen teorian mukaan.

heviäijä: Kukin ymmärtäköön miten haluaa. Itsekkin kiinnostuin teoriasta sen vuoksi että voisin tehdä jotain toisin. Sen jälkeen on kiinnostanut myös soittaa tarkalleen teorian mukaan.
 
Tavallaan jokaisen "väärän" sävelen voi "perustella" teoreettisesti, ellet aseta itse sääntöjä kuten "nyt soitan a-mollissa" jne. Ja yhtä hyvin voi sanoa, että yhtään säveltä et voi teoreettisesti perustella, koska teoria ei ota kantaa siihen mitä musiikin tulisi olla.
 
Teoria kuvaa musiikkia. Mitä todennäköisesti tarkoitat teorian mukaan soittamisella on se, että toistat sen avulla helposti ilmiöitä, joista pidät. Sikäli työkaluanalogia on munkin mielestä hyvä.

Arkka: Tavallaan jokaisen "väärän" sävelen voi "perustella" teoreettisesti, ellet aseta itse sääntöjä kuten "nyt soitan a-mollissa" jne. Ja yhtä hyvin voi sanoa, että yhtään säveltä et voi teoreettisesti perustella, koska teoria ei ota kantaa siihen mitä musiikin tulisi olla.
 
Teoria kuvaa musiikkia. Mitä todennäköisesti tarkoitat teorian mukaan soittamisella on se, että toistat sen avulla helposti ilmiöitä, joista pidät. Sikäli työkaluanalogia on munkin mielestä hyvä.
 
No enemmän minäkin ajattelen sitä työkaluna. Tietyt asiat ahdistavat ja tuntuvat vievän luovuutta jos ajattelee liikaa teoriaa säveltäessään.

Jos joku yrittää väittää että ei soita teorian mukaan niin senhän pitää tosi hyvin osata teoria jotta ei tyhmyyksissään soittaisikin teorian mukaan.

Tuli tässä spontaanisti mieleen, että kun eri modulaatiotavoille on omat kategoriansa (diatoninen, kromaattinen, enharmoninen...), niin mahtaako taajuudenmuutoksen avulla tehtävällä modulaatiolla omaa nimeään? Esim. kun soittaisi valmiin sävellyksen tietokoneella niin, että koko kappaleen ajan taajuus laskisi huomaamattomasti niin, että viimeisessä tahdissa oltaisi pudottu puolisävelaskeleen verran.

ThrashGuitarist: Tuli tässä spontaanisti mieleen, että kun eri modulaatiotavoille on omat kategoriansa (diatoninen, kromaattinen, enharmoninen...), niin mahtaako taajuudenmuutoksen avulla tehtävällä modulaatiolla omaa nimeään? Esim. kun soittaisi valmiin sävellyksen tietokoneella niin, että koko kappaleen ajan taajuus laskisi huomaamattomasti niin, että viimeisessä tahdissa oltaisi pudottu puolisävelaskeleen verran.
 
Ai niin kun kautta aikojen on tempoa muutettu piisin aikana (yleensä nopeutettu!) niin nykylaitteilla voisi tehdä vastaavaa vireellekin!

baron: Ai niin kun kautta aikojen on tempoa muutettu piisin aikana (yleensä nopeutettu!) niin nykylaitteilla voisi tehdä vastaavaa vireellekin!
 
Juu, tein erilaisia kokeiluja ja onnistuu hyvin jopa ihan Musescorella!

ThrashGuitarist: Tuli tässä spontaanisti mieleen, että kun eri modulaatiotavoille on omat kategoriansa (diatoninen, kromaattinen, enharmoninen...), niin mahtaako taajuudenmuutoksen avulla tehtävällä modulaatiolla omaa nimeään? Esim. kun soittaisi valmiin sävellyksen tietokoneella niin, että koko kappaleen ajan taajuus laskisi huomaamattomasti niin, että viimeisessä tahdissa oltaisi pudottu puolisävelaskeleen verran.
 
"Synteettinen modulaatio"?
 
Taajuusmodulaatio (= frequency modulation) on ihan tuttu termi 80-luvulta, vaikka tarkoittaakin eri asiaa (yhdellä taajuudella eli yläsäveletön siniaalto moduloidaan toista, seurauksena uusia soundeja kerrannaisten jne. vaikutuksesta). Englanninkielisen nimen mukaan lyhenteenä FM, esim. FM-synteesin nimessä ja parhaiten Yamahan DX7- ja vastaavista syntikoista tunnettu.

Eikö vähennetyn soinnun merkitsemistapa ole vähän hämäävä? Esim D duurin VII aste on c#m-5. Itselleni tuosta tulee mieleen cis-molli alennetulla kvintillä, vaikka eikös tuo ole cis-duuri. Eikö tuon voi vain ilmoittaa c#dim tai c#b5. Onko tuo m kirjain =minor 5?

heviäijä: Eikö vähennetyn soinnun merkitsemistapa ole vähän hämäävä? Esim D duurin VII aste on c#m-5. Itselleni tuosta tulee mieleen cis-molli alennetulla kvintillä, vaikka eikös tuo ole cis-duuri. Eikö tuon voi vain ilmoittaa c#dim tai c#b5. Onko tuo m kirjain =minor 5?
 
Ei ole duuri. Cissästä eehen on pieni terssi.
 
c#dim on ok, mut c#b5 on tosiaan duurisointu eli se ei kelpaa.

Arkka: Ei ole duuri. Cissästä eehen on pieni terssi.
 
c#dim on ok, mut c#b5 on tosiaan duurisointu eli se ei kelpaa.
 
Ahaa, pitääpä lukea tarkemmin noita kirjoja. Kiitos.

heviäijä: Eikö vähennetyn soinnun merkitsemistapa ole vähän hämäävä? Esim D duurin VII aste on c#m-5. Itselleni tuosta tulee mieleen cis-molli alennetulla kvintillä, vaikka eikös tuo ole cis-duuri. Eikö tuon voi vain ilmoittaa c#dim tai c#b5. Onko tuo m kirjain =minor 5?
 
Vähennetyssä soinnussa on kaksi pientä terssiä eli mollisointu jonka kvintti on vähennetty.
Se voidaan merkitä C#mb5 mutta tavanomainen tapa on C#dim.
Usein/yleensä niitä käytetään nelisointuina jolloin niissä on myös septimi.
Jos septimi on pieni kyseessä on puolidimi, cis - e - g - h joka merkitään C#m7b5 tai sitten astemerkillä jonka kautta kulkee vino poikkiviiva.
Jos septimi on vähennetty, enharmonisesti seksti, cis - e - g - bb kyseessä on täysdimi joka merkitään dim7 tai astemerkillä.

baron: Vähennetyssä soinnussa on kaksi pientä terssiä eli mollisointu jonka kvintti on vähennetty.
Se voidaan merkitä C#mb5 mutta tavanomainen tapa on C#dim.
Usein/yleensä niitä käytetään nelisointuina jolloin niissä on myös septimi.
Jos septimi on pieni kyseessä on puolidimi, cis - e - g - h joka merkitään C#m7b5 tai sitten astemerkillä jonka kautta kulkee vino poikkiviiva.
Jos septimi on vähennetty (cis - e - g - bb) kyseessä on täysdimi joka merkitään dim7 tai astemerkillä.
 
Kiitos. m7b5 soinnut on tuttuja. Onko vähennetty kvintti myös pieni terssi?

heviäijä: Kiitos. m7b5 soinnut on tuttuja. Onko vähennetty kvintti myös pieni terssi?
 
Vähennetyn kvintin ja pienen terssin välinen intervalli on pieni terssi.
Kun kootaan kolme pientä terssiä päällekkäin saadaan täysdimisointu, kun kaksi pientä terssiä ja yksi suuri saadaan puolidimi.

baron: Vähennetyn kvintin ja pienen terssin välinen intervalli on pieni terssi.
 
Selvä. Lueskelen huomenna vähän tarkemmin noita vähennettyjä sointuja koskevia asioita.

Hoi, mites tolppamerkinnöillä pitäis esittää Ab-duurisointu C-duurissa? Olen tähän asti merkannut sen bVIb5, mutta eräs toinen kertoi analysoivansa tuon vain bVI, koska hänen mukaansa bVIb5 tarkoittaisi Ab-duurisointua alennetulla kvintillä. Selvennystä kiitos?

ThrashGuitarist: Hoi, mites tolppamerkinnöillä pitäis esittää Ab-duurisointu C-duurissa? Olen tähän asti merkannut sen bVIb5, mutta eräs toinen kertoi analysoivansa tuon vain bVI, koska hänen mukaansa bVIb5 tarkoittaisi Ab-duurisointua alennetulla kvintillä. Selvennystä kiitos?
 
1. Ab7 olisi simppeli, sijaisdominatti D7:lle (sV/V)
2. Ab on vähintään harvinainen. Voisiko kyseessä olla tonikisaatio toiseen sävellajiin ja analyysi sen mukaan?
3. Jos nyt sointu on Ab niin täytyy analysoida sellaisena ja kun siinä ei ole vähennettyä kvinttiä ei sitä voi analyysissakaan käyttää.