Rummut: soittaminen ›

sahkuifk: Hienosti ja rennosti menee.
Taittaako mun silmät vai onko tuo pedaali ihan suorassa kulmassa tuohon basariin nähden? Näyttäisi kuin olisi vähän kääntynyt...
 
Kiitti. Piti ihan käydä tarkastamassa mut oli se nyt ainakin suorassa. Ehkä tuo kalansilmälinssi vaikuttaa siihen tai sit mulla on soittaessa taipumus taivuttaa aika-avaruutta.

Hammarberg: Biisi on Megadethin Wake Up Dead, minä soitan rummut ja Bruno Martins harrastaa basismia. Minä miksasin ja basisti editoi videon. :) https://www.youtube.com/watch?v=LtufdNLkorQ
Todella hienoa, että yhteistyötä saa aikaan, vaikkakin erikseen yhdessä.
En tiedä millainen rumpuraita tuossa kappaleessa on, että vedätkö sen mukaan vai ihan omaa. Hyvin toimii sisältö ja saundit riittävät. Olet hyvin ja luontevasti mukavuusalueellasi, fiilis kaakossa.
Mutta sun soittosi on levotonta, ryntäilet ja hidastelet. Timeäsi pitäisi hinkata sujuvammaksi, vaikka soitettava on haastavaa kenelle tahansa. Vaikutti mun korvaani, että basisti paikkasi sun mokiasi monta kertaa. Kuitenkin siis hyvähyvä! Jatkakaa.

statistiÖ: Todella hienoa, että yhteistyötä saa aikaan, vaikkakin erikseen yhdessä.
En tiedä millainen rumpuraita tuossa kappaleessa on, että vedätkö sen mukaan vai ihan omaa. Hyvin toimii sisältö ja saundit riittävät. Olet hyvin ja luontevasti mukavuusalueellasi, fiilis kaakossa.
Mutta sun soittosi on levotonta, ryntäilet ja hidastelet. Timeäsi pitäisi hinkata sujuvammaksi, vaikka soitettava on haastavaa kenelle tahansa. Vaikutti mun korvaani, että basisti paikkasi sun mokiasi monta kertaa. Kuitenkin siis hyvähyvä! Jatkakaa.
 
Öh! Rumpali, joka ei saa tahtiakaan stedya beattia aikaiseksi, alkaa konsultoimaan.

hollmi-5: Öh! Rumpali, joka ei saa tahtiakaan stedya beattia aikaiseksi, alkaa konsultoimaan.
 
Tuota tuota, mites hekilön tapa tai taito soittaa liittyy täysin toisen henkilön ääninäytteen kommentointiin?

Hammarberg: No niin! Miun ensimmäinen yhteistyvideo netin syövereistä löytyneen bassotaiteilijan kanssa on valmis. Löysin tämän basistin ihan sattumalta ja tykkäsin kaverin soitosta, kokeilin kepillä jäätä ja kysyin kiinnostaisiko yhteistyö ja sehän kiinnosti. Kiinnosti niin paljon että toinen video on jo tekeillä.
 
Biisi on Megadethin Wake Up Dead, minä soitan rummut ja Bruno Martins harrastaa basismia. Minä miksasin ja basisti editoi videon. :)
 
https://www.youtube.com/watch?v=LtufdNLkorQ
 
Loistavia biisivalintoja jatkuvasti. Herätä kuolleena=suomalaisen perus rivikansalaisen teema musiikki ;D. Mustainen krapulat saatto olla aika kaameita.

hollmi-5: varsinkaan kun en itse kuullut moisia virheitä tuolta kommentoidusta näytteestä.
 
Jooh, vähän samaa iteki kuuntelin ni vähän hankala noita statistin hölinöitä on allekirjottaa.
 
Itse pätkästä: mun makuuni Hammarbergillä liikaa peltikohkaamista edelleenkin, mut hyvinhän sä noin muuten vedät. Juurikin sitenkuten tuota kamaa pitääkin vetää. Hyvä!

https://youtu.be/0KBLDIQl3ag muutaman vuoden takaa "soittoa"

statistiÖ: Todella hienoa, että yhteistyötä saa aikaan, vaikkakin erikseen yhdessä.
En tiedä millainen rumpuraita tuossa kappaleessa on, että vedätkö sen mukaan vai ihan omaa. Hyvin toimii sisältö ja saundit riittävät. Olet hyvin ja luontevasti mukavuusalueellasi, fiilis kaakossa.
Mutta sun soittosi on levotonta, ryntäilet ja hidastelet. Timeäsi pitäisi hinkata sujuvammaksi, vaikka soitettava on haastavaa kenelle tahansa. Vaikutti mun korvaani, että basisti paikkasi sun mokiasi monta kertaa. Kuitenkin siis hyvähyvä! Jatkakaa.
 
Ota Megadethin koko Peace Sells albumi kuunteluun. Lyön vetoa että sitä ei ole äänitetty metronomin päälle ja noissa biiseissä tempo jonkin verran elää jota sitten joutuu myötäilemään, se ei ole valmiin tuotoksen päälle mitään helppoa. Varsinkin kun laitteiston puutteet vaikeuttaa tota hommaa välillä aika paljonkin. Paskat luurit suomeksi sanottuna, joko en kuule taustaa tai omaa soittoa kunnolla.
 
Koita siinä sitten tehdä täydellisiä kertaottoja, muistaa kaikki asiat pienintä nyanssia myöten, pitää yllä helkkarimmoinen meininki ja fiilis ja saada koko paska kuulostamaan oikein hyvältä. Ei miun taidoilla tule joka otolla 100% täydellistä virtuoosimaista hunajan kusemista, voi kun olisin Bonzo tai McBrain tai Gar Samuelson vaan kun en ole, sori ny vaan. xD
 
Mutta tuota, jos miun time niin huojuu ja nykii, siehän voisit ottaa jonkun vanhan Megadethin rallin ja äänittää miulle malliksi että miten tämä homma hoidetaan ilman huojumista ja nykimistä ja basistia joka korjaa rumpalin virheet.

hollmi-5: Tässähän nyt on monta kertaa annettu statistölle hyviäkin vinkkejä beatin löytämiseksi ja äänityksen ruvelta saamiseksi. Noita hänen kommentteja on hankala alleviivata, varsinkaan kun en itse kuullut moisia virheitä tuolta kommentoidusta näytteestä.
 
Kiitos. :)

Duro: Jooh, vähän samaa iteki kuuntelin ni vähän hankala noita statistin hölinöitä on allekirjottaa.
 
Itse pätkästä: mun makuuni Hammarbergillä liikaa peltikohkaamista edelleenkin, mut hyvinhän sä noin muuten vedät. Juurikin sitenkuten tuota kamaa pitääkin vetää. Hyvä!
 
Kiitoksia palautteesta. :)
 
Alkuperäisessä biisissä on aika paljon tota crasheilla kohkaamista, tosin mie soitan sinne kyllä vielä päälle ylimääräistä mikä ei sinänsä ole biisin kannalta tarpeellista. Mie oon tota aksenttipeltien ylisoittoa koittanu nyt vähän suitsia ettei ihan niin hillittömäksi mene, ainakaan soittovideoiden ulkopuolella.

Hammarberg: Ota Megadethin koko Peace Sells albumi kuunteluun. Lyön vetoa että sitä ei ole äänitetty metronomin päälle
 
Ei ole ei.

Sellasta mietin, että millä tyylillä ootte parhaiten luonut ylipäätänsä pohjan koko rumpujen soitolle? Mä oon esim. ite alottanu aika epätaloudellisesti opettelemalla ihan vääriä asioita ekana. Eli toisin sanoen, oon soitellut yksin alunperin ja vieläki tuottaa yhteensoitto ongelmia tietyl tapaa. Osaan teknisesti yllättävän paljon siihen nähden kuinka surkeasti soitan just yhteen yms. perus shittiä.
 
Esim. Mun soitto ei suju ellei se suju muillakin. Eli MÄ opin silleen biisit, että kuuntelen niitä ja opettelen ihan pikku nyansseja myöten sen ulkoa. Mut silti häiriinnyn helposti jos joku muu möhlii tai vetää jtn selkeetä improvisaatiota. Nii helppoa soittaa vaan alkuperäsen kappaleen tahtiin, mut yhteensoitossa melkeen elinehto mulle, että on jtn mitä seurata, vaikka kuinka mun kuuluis johtaa kaikkea.
 
Tietty nyt biisin perus rakennetta voin soittaa, mut en mä osaa mitään fillejä, siirtymävaiheita tai muita kikkailuja ajottaa kunnolla jos vaikka kitara kuulostaa ruohonleikkurilta ja vetää semi ''väärin'' tai räkäsesti joka toisen nuotin. Yleensä seuraan laulua ja silleen se pysyyki mulla hyvin kasassa jostain syystä.
 
Esim. tänään kaverin kaa jammailtiin jtn covereita, joista suurimman osan minä osasin jotenkuten ulkoa, mutta hän kitaristina ei. Ni ei se vaan toimi. Se on toki totta, et pitäis vaan mun osaa jatkaa komppaamista, ku olen tietty perkussionisti. Mut ei se must niinkää voi mennä, et vaik olisin rumpukone, ni mä toimin metronomin tarkkuudella ja muut saa vetää suttusesti taustalla :D.
 
Emmä vittu tiedä, ei mun Adhd impulsseilla vaan natsaa tälleen :Dd. Pitää olla just oikee fiilis muutenki, et saa soitosta irti kaiken. Nojoo ainaki on hyvä keskittymis harjoite mulle tää kannujen hakkaus jos ei muuta =).
 
Ps. Järkyttävän pitkä teksti jälleen, mut toivottavasti joku jaksaa lukea ja ehkä jopa kommentoida jtn.

Ihmis surun haaskansyöjä:
 
Ps. Järkyttävän pitkä teksti jälleen, mut toivottavasti joku jaksaa lukea ja ehkä jopa kommentoida jtn.
 
Kyllä se sieltä lähtee kun vaan paljon bändin kanssa soittaa. Samankaltaista oiretta oli itsellänikin kun bändin kanssa muutama vuosi siten alkoi soittamaan, mutta on karissut pois kun saanut omaan soittoon itsevarmuutta millä "johtaa" biisin kulkua vaikka seurailisikin esimerkiksi laulua kappaleessa.
 
Itselle ainakin toimi ja toimii yhteissoiton toimivuuden lisäämiseksi kun jammailee bändin kanssa mitä vaan improo reeniksellä, varsinkin jos mielessä joku vaikeampi tekninen juttu niin voi hyvin sopia basistin kanssa, että rummut alottaa ja basisti tulee mukaan kun keksii päälle jotain järkevää. Siinä sitten sopimalla tai erilaisilla filleillä tai nostatuksilla voi antaa vinkkiä kun haluaa vaihtaa tunnelmaa tai siirtyä ns eri säkeistöön. Jammailu ilman varsinaista päämäärää on kaikenlisäks varsin mukavaa ajanvietettä :)

Ihmis surun haaskansyöjä: Sellasta mietin, että millä tyylillä ootte parhaiten luonut ylipäätänsä pohjan koko rumpujen soitolle? Mä oon esim. ite alottanu aika epätaloudellisesti opettelemalla ihan vääriä asioita ekana. Eli toisin sanoen, oon soitellut yksin alunperin ja vieläki tuottaa yhteensoitto ongelmia tietyl tapaa. Osaan teknisesti yllättävän paljon siihen nähden kuinka surkeasti soitan just yhteen yms. perus shittiä.
 
Esim. Mun soitto ei suju ellei se suju muillakin. Eli MÄ opin silleen biisit, että kuuntelen niitä ja opettelen ihan pikku nyansseja myöten sen ulkoa. Mut silti häiriinnyn helposti jos joku muu möhlii tai vetää jtn selkeetä improvisaatiota. Nii helppoa soittaa vaan alkuperäsen kappaleen tahtiin, mut yhteensoitossa melkeen elinehto mulle, että on jtn mitä seurata, vaikka kuinka mun kuuluis johtaa kaikkea.
 
Tietty nyt biisin perus rakennetta voin soittaa, mut en mä osaa mitään fillejä, siirtymävaiheita tai muita kikkailuja ajottaa kunnolla jos vaikka kitara kuulostaa ruohonleikkurilta ja vetää semi ''väärin'' tai räkäsesti joka toisen nuotin. Yleensä seuraan laulua ja silleen se pysyyki mulla hyvin kasassa jostain syystä.
 
Esim. tänään kaverin kaa jammailtiin jtn covereita, joista suurimman osan minä osasin jotenkuten ulkoa, mutta hän kitaristina ei. Ni ei se vaan toimi. Se on toki totta, et pitäis vaan mun osaa jatkaa komppaamista, ku olen tietty perkussionisti. Mut ei se must niinkää voi mennä, et vaik olisin rumpukone, ni mä toimin metronomin tarkkuudella ja muut saa vetää suttusesti taustalla :D.
 
Emmä vittu tiedä, ei mun Adhd impulsseilla vaan natsaa tälleen :Dd. Pitää olla just oikee fiilis muutenki, et saa soitosta irti kaiken. Nojoo ainaki on hyvä keskittymis harjoite mulle tää kannujen hakkaus jos ei muuta =).
 
Ps. Järkyttävän pitkä teksti jälleen, mut toivottavasti joku jaksaa lukea ja ehkä jopa kommentoida jtn.
 
Sun pitää saada kappaleen pulssi nakuttamaan omassa päässäsi. Muuten se yhteisoitto ei koskaan ala rullata, tai se vaatii sen että joku muu soittaja nakuttaa koko ajan jotain selkeää kahdeksas- tai neljäsosa kuviota, josta sinä voit poimia tempon. Tuosta sun edellisellä sivulla postaamasta soittonäytteestä kuulee tosiaan selkeästi sen, että sä olet opetellut kappaleen ulkoa iskuineen päivineen, eikä sulla välttämättä ole mitään käsitystä, että mille iskulle sä aksentoit esimerkiksi crashilla. Eli teoriaa tulisi ottaa haltuun sen verran, että koko ajan on itsellä tieto siitä, missä kohdassa tahtia (yk-si, kak-si, kol-me, nel-jä) ollaan menossa. Sulla täytyy itselläsi olla jokin kiinnekohta johon peilaat omaa soittoasi.
Toki kannattaa ottaa haltuun auttavasti myös muita instrumentteja, tai vähintään opetella lausumaan laulun sanoja oikeassa rytmissä, jos varsinainen laulaminen ei onnistu.

sepisti: Sun pitää saada kappaleen pulssi nakuttamaan omassa päässäsi. Muuten se yhteisoitto ei koskaan ala rullata, tai se vaatii sen että joku muu soittaja nakuttaa koko ajan jotain selkeää kahdeksas- tai neljäsosa kuviota, josta sinä voit poimia tempon.
 
30 vuotta aloittelijana bänditouhuissa olen huomannut että ei riitä että se pulssi on omassa päässä. Se on oltava kaikilla äänentuottoon osallistuvilla. Liian monimutkaiset bassokuviot tekee hyvää basistin itsetunnolle ja näyttämishalulle, mutta murentaa meiningin jos time on missä sattuu. Kitarisa saattaa myös mielestään "Laahata tyylikkäästi", mutta muiden mielestä se kuulostaa kamalalta. Ennen kuin mitään vaativampia soitannollisia suorituksia aletaan vetelemään, olisi se yhteinen pulssi oltava jokaisella ja siinä pysyttävä lipsumatta. Sitten kun se toimii niin voi kokeilla niitä "Tyylikkäitä laahauksia" ja muuta kikkailua. Varsinkin kovaäänisessä livesoitossa yhteisestä pulssista lipeäminen on kakofonian alku.
 
Tämä varmaan kuulostaa pitkän linjan proo-miehistä ja -naisista naurettavalle yksinkertaistamiselle?

Juhani_t:
 
Tämä varmaan kuulostaa pitkän linjan proo-miehistä ja -naisista naurettavalle yksinkertaistamiselle?
 
Bändin pitää kuunnella toisiansa. Rumpali, joka soittaa vain itselleen, ei pysty tukemaan bändiä. Joskus kysytään, mitä on rytmitaju? Itselleni se tarkoittaa sitä, että tietää ja tiedostaa tahdin osat ja varsinkin sen ykkösen paikan ja osaa välittää tiedon muillekin.
 
Ylisoittaminen on älyttömän helppoa. Tyylikkäästi ja musikaalisesti soittaminen on vaikeaa.

hollmi-5: Bändin pitää kuunnella toisiansa. Rumpali, joka soittaa vain itselleen, ei pysty tukemaan bändiä.
 
Tässä on aika mukavasti ilmaistuna monta hyvää asiaa.
 
Itse oon jo vuosien ajan yrittänyt pyrkiä sellaiseen tilaan jossa kukaan ei kiinnittäisi huomiota soittooni. En kuitenkaan tarkoita musiikillisen persoonallisuuden tappamista vaan sen alistamista tärkeämmille ja kokonaisvaltaisemmille taiteellisille pyrkimyksille. Aina välillä onnistun ja se on mukavaa. Eihän tuo välttämättä kaikissa konteksteissa toimi mutta onneksi olen onnistunut hankkiutumaan sellaisiin bändeihin, joissa a) vastuu aikakäsityksestä on tasa-arvoisesti kaikilla (ts. minun tapauksessani rummut soivat silloin kun on tarpeellista) ja b) soittamatta oleminen on vähintään yhtä tärkeää kuin soittaminen.
 
Ylisoittaminen on älyttömän helppoa. Tyylikkäästi ja musikaalisesti soittaminen on vaikeaa.

Jees. Hyviä vastauksia. Eiköhän se lähe toimiin ajan myötä. Yleensä asiassa ku asiassa tulee vähintään paremmaks, ku tarpeeks hakkaa päätä seinään.

Juhani_t: 30 vuotta aloittelijana bänditouhuissa olen huomannut että ei riitä että se pulssi on omassa päässä. Se on oltava kaikilla äänentuottoon osallistuvilla. Liian monimutkaiset bassokuviot tekee hyvää basistin itsetunnolle ja näyttämishalulle, mutta murentaa meiningin jos time on missä sattuu. Kitarisa saattaa myös mielestään "Laahata tyylikkäästi", mutta muiden mielestä se kuulostaa kamalalta. Ennen kuin mitään vaativampia soitannollisia suorituksia aletaan vetelemään, olisi se yhteinen pulssi oltava jokaisella ja siinä pysyttävä lipsumatta. Sitten kun se toimii niin voi kokeilla niitä "Tyylikkäitä laahauksia" ja muuta kikkailua. Varsinkin kovaäänisessä livesoitossa yhteisestä pulssista lipeäminen on kakofonian alku.
 
Tämä varmaan kuulostaa pitkän linjan proo-miehistä ja -naisista naurettavalle yksinkertaistamiselle?
 
Joo, tämä on toki itsestään selvä asia. Vastasin vain siihen mitä kysyjä voi tehdä.
 
Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että todella hyvin timessa soittava rumpali pystyy pitämään vähän paskemmallakin timella varustetun bändin kasassa. Jos homma on toisin päin, ei vaan toimi. Toki tämä myös johtuu siitä, että taitava rumpali voi antaa myös esim. kiilaavalle bändille anteeksi. Jos homma karkaa vaikka jonkin fillin aikana lapasista, pystyy kunnon seppä myös myötäilemään niin, ettei tule laahaavaa fiilistä.