| Aihe: Miksaus/masterointi skitsoilua | |
|---|
|
Viimeaikoina olen painiskellut miksauksen/masteroinnin yleissoundin kanssa. Tuntuu, että uusimmista jutuista on täyteläisyyttä tavoitellessa tullut luonteeltaan jotenkin "pehmeitä". Pehmeydellä tarkoitan sellaista tietynlaista yleissävyä, mikä ei johdu esim. korostetusta botnesta. Hyvä puoli niissä on, että musaa pystyy luukuttamaan aika reippaasti, eikä mikään ala pahemmin riipimään. Pienemmillä volumeilla taas tuntuu, että miksauksissa ei ole oikein särmää.
Onko kukaan muu joutunut pohtimaan samaa? |  KaRa
29.01.2016 21:17:46 | |
|
Kutsun ilmiötä ylituottamiseks :)
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. | |
Olisiko niin, että on mennyt lapsi pesuveden mukana ? itse olen vain kotiäänittelijä, mutta huomasin että tietokoneella tehdessä tulee helposti puleerattua liikaa ja lopulta huomaa siivonneensa signaalista myös sen musiikin pois :-D.
Joku guru sanoi jossakin kerran, että jos äänittää tarpeeksi hyvin niin sitä ei tartte enää sitten rusikoida sitä tuotasta, käy vaan pokkaamassa kultalevyn :-D
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
Samankaltaista ilmiöö tulee usein Liiallinen erottelevuuden haku johtaa semmoseen hinkkaamiseen, että lopputuloksesta tulee jotenkin pehmeänpuoleinen. Useimmiten kyllä tykkäänkin semmosesta, mutta ei se kaikkeen toimi.
Jos semmonen ei ole haettava lopputulos niin koittaisin lisätä ylämiddleä ja kahtoa ettei raidat/masteri ole liian länässä ja kenties koittaisin nostaa rumpuja/dynaamisia elementtejä. | |
Timo JM: Pienemmillä volumeilla taas tuntuu, että miksauksissa ei ole oikein särmää.
Onko kukaan muu joutunut pohtimaan samaa?
Ehkä 115% miksaajista ikinä, usein, ja monta kertaa :D
https://www.facebook.com/luomusic
https://www.youtube.com/watch?v=H9gBWRIAPdE |  saastara
30.01.2016 12:54:16 (muokattu 30.01.2016 12:57:02) | |
|
koopop: Ehkä 115% miksaajista ikinä, usein, ja monta kertaa :D
Mä päädyin jotenkin, jossain kohtaa, semmoiseen sopimukseen itseni kanssa, että sillä ei ole mulle niin paljon väliä toimiiko ja potkiiko helvetisti pienellä volalla. Lähtökohtaisesti mitä mä haen, haluan ja tavoittelen, on juurikin se, että ihmiset haluaa kaiken aikaa vääntää biisiä lujemmalla.
Jos sitä haluaa vääntää pienemmälle, se on musta aivan helvetisti pahempi juttu.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Oisko sellasesta apua, että miksatessa pidät volumen pienemmällä? Esim. niin, että jos huoneessa on joku niin keskustelu toisen ihmisen kans käy vaivattomasti ilman musiikin yli huutamista. Jos saat miksauksen potkimaan pienellä volumella niin se varmasti potkii myös isolla volumella.
Ehkä sekavasti kirjotettu mutta toivottavasti ymmärsit pointin.
"Mitä enemmän opin tuntemaan ihmisiä sitä enemmän rakastan kanojani." V.Lavi | KaRa
30.01.2016 14:27:29 (muokattu 30.01.2016 14:27:55) | |
|
Itellä on tapana kuunnella todella monella erilaisella tavalla. Vaihtelen studiokuulokkeiden, studiomonitorien, hifikaijuttimien, kossien ja nappikuulokkeiden välillä. Kyllä.. jopa nappikuulokkeilla miksaan. Ja kun käyn kaupassa niin kuuntelen niillä.. sit tajuan jonku pienen jutun mitä teen jne. Tärkeintähän on saada mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys miksauksesta.
Seuraava lause on totta - edellinen lause on valetta. | |
macid: Oisko sellasesta apua, että miksatessa pidät volumen pienemmällä? Esim. niin, että jos huoneessa on joku niin keskustelu toisen ihmisen kans käy vaivattomasti ilman musiikin yli huutamista. Jos saat miksauksen potkimaan pienellä volumella niin se varmasti potkii myös isolla volumella.
Ehkä sekavasti kirjotettu mutta toivottavasti ymmärsit pointin.
Yksi potentiaalinen sudenkuoppa tossa on toki se, että pienillä skobella ja / tai hiljaisella volalla kuunnellessa tulee helposti korostettua ja liioiteltua transientteja, equtuksia, kompurointeja jne jotta saa justiinsa sitä potkua / tilaa / ilmaa / mojoa. Ja sitten kun kuunnellaan kamoilla missä oikeasti riittää koko, teho ja laatu toistamaan ja erottelemaan niitä elementtejä kunnolla, onkin edessä miksaus jossa kaikki on sarjakuvamaisen liioiteltua ja pistävää juuri sen takia, että on tehty miksauspäätöksiä puoltaen kuunteluvehjeksiä, joilla ei ole oikeasti kovin hyviä edellytyksiä toistaa niitä haluttuja ominaisuuksia aidosti.
Mitenkään nyt siis väittämättä, ettei tässä olisi löydettävissä jotain kultaista keskitietä.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" |  Spedemix
31.01.2016 11:57:14 (muokattu 31.01.2016 11:58:42) | |
|
No jos me nyt mennään vähän tähän millä volalla miksataan (tai siis monitoroidaan)....
Mä itse uskon että tie ylipäänsä balansoiduimpiin mixuihin löytyy hiljempaa monitoroinnin kautta. useammin on käynyt sillai että hiljaa miksattu biisi toimii myös kovalla volalla mutta toisinpäin ei niin usein. Tai sit mä vaan oon niin sairaan hyvä tossa hiljaa miksaamisessa! :D
Skenaariosta riippumatta kuitenkin priorisoin mixun hyvältäsaundaamisen hiljaselle volalle. Mä oon saattanu kirjoittaa tän tänne ennenkin mut koen että yleensä ihmiset kuuntelee biisin ekaa kertaa vähän ennakkoluuloisesti; laitetaan hiljaselle, tää on ressaavaa ku pitää ottaa vastaan uutta infoa. Mixun tarkoitus on kuitenkin myydä se biisi (en tarkoita pelkästään kaupallisesti), realisoida kappaleen musiikilinen potentiaali. Ehkä siksi mua ei ole henk. koht. oikein koskaan häirinnyt semmoinen sarjakuvamainen liioittelu (ellei se paini genreä vastaan).
Lisäksi mun mentor joskus järkeili mulle että siinä kohta kun joku oikeasti blastaa biisiä täysiä, todennäköisimmin kyse on siitä että hän rakastaa jo biisiä (ja huudattaa sitä kännissä bileissä). Tossa kohtaa sillä mixulla ei juurikaan ole väliä; ihmiset kuitenkin kuuntelee sitä biisiä eikä mixua.
Periaatteessa vasta-argumenttina voisi heittää sen että entäpä jos halutaan että ihminen oikeasti kuuntelisi jotain biisiä satoja kertoja vuosien varrella, voisko "lepimpi" mixu tehdä tästä nautinnollisempaa? Voisko olla että toi sarjakuvamainen miksaaminen tekee musiikin kiertokulusta lyhyempää kun jengi niin maar innostuu uudesta biisistä ja nopeasti kyllästyy siihen johtuen mehutiiviste-fiiliksestä?
Vasta-argumenttina ylläolevaan voisi sanoa että ihmiset kuuntelee kaikennäköistä matskua vuosia, myös biisejä joiden miksut ovat täyttä kuraa. Ja siitä huolimatta ihmiset rakastavat näitä biisejä. Miksauksesta riippumatta hyvä biisi on hyvä biisi, vaikein asia on löytää sille yleisö (siksi meillä on maailmassa levy-yhtiöitä). Huomiota herättävä mixu antaa biisille paremman mahdollisuuden löytää yleisönsä.
Mä oon aika pitkään miettiny mitä termiä käyttäisin kuvaillakseni tota asiaa. Toi saastaran "sarjakuvamainen liioittelu" määrittelee sen aika täydellisesti, siksi sitä on viljelty mun tekstissä paljon.
EDIT: jokatapauksessa mixua pitää kuunnella myös lujaa koska muuten jää kaikenmaailmat ratinät ja poksut kuulematta; been there too many times.
Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
Hiljaa miksaaminen ei oikein luonnistu meiltä vähän vanhemmilta, koska kuulo ei yksinkertaisesti ole enää yhtä hyvä kuin nuorempana. Jotain balansseja voi vähän tsekkailla pienellä volalla. |  anapena
31.01.2016 13:28:44 (muokattu 31.01.2016 21:57:41) | |
|
Itse olen tavallaan vakioinut perusvolan paikoilleen, ei tartte niin paljoa tuijotella mittareita, osuu aika hyvin loudness- ja peakmielessä kohdilleen. Kuuntelussa on kolmet erilaiset monitorit, suurin piirtein volat kalibroituna niissäkin keskenään. Tekeillä olevaan musaprojektiin on uutena tekijänä tullut mukaan ulkopuolinen masteroija, jolta onkin tullut tervetulleita ja tarkkoja kommentteja ennakkomiksauksista. Aiemmin tämän orkesterin kanssa on tullut miksattua ja masteroitua itse samalla kertaa. Lopputulos on sitten ollutkin aika tasapaksua joka tavalla, kyse on ollut myös itse materiaalista muutenkin eikä pelkästään kappaleet tasapäistävistä miksailuista. Tällä kertaa tuli haettua tarkoituksella vähän vaihtelua.
Musahommat mulla on harrastus, työ televisiosarjojen kanssa. Se ehkä selittää tätä volan vakioimista osaltaan.
Istu ja pala! | |
Spedemix: Mä itse uskon että tie ylipäänsä balansoiduimpiin mixuihin löytyy hiljempaa monitoroinnin kautta. useammin on käynyt sillai että hiljaa miksattu biisi toimii myös kovalla volalla mutta toisinpäin ei niin usein.
Se toimii näin. Korva kompressoituu kovalla volumella ja esim. transientit ja musiikin "syke" on helpompi kuulla mitä hiljaisemmalla kuuntelee.
Miksaan normaalisti ns. kevyellä keskivolalla. Se on sellainen äänenvoimakkuus millä voi kuunnella todella pitkään, ilman että korvat väsyy. Botne ja raitojen siivous tulee tsekattua kovemmalla volalla ja koko miksun yleisbalanssi hyvin hiljaisella volyymilla.
Toinen konsti on elokuvateollisuuden käyttämä kikka, eli kuuntelu on kalibroitu referenssimateriaalilla tasoon 83db SPL. Ja siihen ei kosketa koskaan. Aika monet masterointi-gurut käyttää maailmalla tätä metodia, koska se auttaa tunnistamaan suoriltaan myös lähdemateriaalin volyymitason. Samalla sä opit tunnistamaan hetkessä jos mixissä jokin soi liian kovaa tai liian hiljaa, koska korvat ikäänkuin kalibroituvat "fixed level" kuuntelussa juuri tiettyyn äänenvoimakkuuteen.
Oikea asenne korvaa väärät välineet. | saastara
01.02.2016 12:20:57 (muokattu 02.02.2016 09:07:32) | |
|
Kuuloaistin, miksaushuoneen ja kuuntelijoiden standardien huomioonottamisen lisäksi yksi vaikuttava tekijä on tietysti tekijän / artistin / miksaajan fiilis siitä, mikä on sovelias määrä kaupallista kompromissiä työn alla olevalle biisille. Eli ikäänkuin kenen 'vastuulla' on teoksen tarkastelun vaatimien ehtojen täyttäminen. Maksimoitua yhteensopivuutta missä vain vs taiteellinen vapaus. Kuinka paljon tavoitteita on siirrettävä lähemmäs alinta nimittäjää jotta kaikki on tyytyväisiä? Dynamiikan länääminen volan nimissä ollessa tästä ehkä malliesimerkki.
Mä en itse operoi millään tasolla oikein 'kaupallisessa' ympäristössä, eikä mulla ole siihen mitään kiinnostusta, saati taitoja itsellä mutta jos biisin yksi olemassaolon elinehtoja ja tarkoituksia on suosio, silloin tottakai ihmisten ensivaikutelma, konventioiden noudattaminen, tietty volataso ja dynaaminen (tai dynamiikaton) sisältö, vallallaolevien trendien ja makujen vaikutus jne, on merkittäviä tekijöitä joita on syytä pohtia. Jos biisin tai sävellyksen fokus on olla olemassa an sich, silloin kaikki ne kompromissit muuttuu merkityksettömiksi. Silloin se biisi itsessään määrittää sen 'kentän' millä sitä tulisi kuunnella. "Ai jää pikkudetaileja kuulematta liikenteen seassa koska ei ole länätty tasoja kattoon..? Tough shit!'. 'Ei tahdo potkia oikein 20€ matkakaiuttimella? Mitäs jos kuuntelisitkin vaikka jollain oikeasti hyvällä vehkeellä, millä musiikkia tulisi oikeasti kuunnella? Tämä siis mustavalkoisesti karrikoiden toki.
Ehkä tää menee melko sujahtamalla 'kaupallinen vs taide'-kategoriaan. Balanssi ja kompromissi sen välillä, että maksimoidaan laajuus ja lähestyttävyys teoksessa mahdollisimman alimmalle nimittäjälle vs että biisi on itsenäinen kaikesta konventioista ja arvostelusta irrallinen teos joka itse määrittää sen miten ja missä oloissa sitä voidaan havainnoida teoksen luonteelle sopivasti, jolloin vastuu 'siirtyy' tekijältä kuulijalle.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Luin artikkelin, jossa kerrottiin, että joskus 15-20 vuotta sitten intin syyneissä liki 30%:lla kundeista oli kuulovaurio. Kiitos nopeasti yleistyneen kokopäiväisen nappikuulokekuuntelun. Tämä siis perusjäbillä. Jos joukosta olisi seulottu muusikot, studiotyöskentelyä harrastavat tai vastaavat, mikähän olisi ollut prosentti heidän joukossaan?
Voimme perustellusti olettaa, että kuulovauriot ovat vain lisääntyneet noiden vuosien jälkeen. Jokaisen lienee valittava miksaustapansa oman kuulovaurionsa mukaisesti :o)
Olisiko akustoinnin lisäksi/sijasta keskityttävä monitoroinnin säätämiseen käyttäjän
kuulovaurion mukaan?
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Kalmo: Luin artikkelin, jossa kerrottiin, että joskus 15-20 vuotta sitten intin syyneissä liki 30%:lla kundeista oli kuulovaurio. Kiitos nopeasti yleistyneen kokopäiväisen nappikuulokekuuntelun. Tämä siis perusjäbillä. Jos joukosta olisi seulottu muusikot, studiotyöskentelyä harrastavat tai vastaavat, mikähän olisi ollut prosentti heidän joukossaan?
Itseasiassa se on vaikea sanoa, koska kuuloaisti ja sen käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä.
Esmerkiksi oma kuuloni todettiin laajennetussa testissä 4 vuotta sitten poikkeuksellisen hyväksi ja erityisen lineaariseksi, eli Fletcher-Munsonin käyrä on tavallista loivempi. Se on poikkeuksellista, huomioiden vallitseva ikärasite. Mainittavaa on se, että takana on noin 27 vuotta rumpujen soittoa, valtaosin ilman mitään kuulosuojausta.
Toisilla taas pysyvä kuulovaurio syntyy yhdessä illassa, eikä siinä ei ole mitään logiikkaa.
Oikea asenne korvaa väärät välineet. | saastara
07.02.2016 10:09:11 (muokattu 07.02.2016 12:12:33) | |
|
Kalmo: Luin artikkelin, jossa kerrottiin, että joskus 15-20 vuotta sitten intin syyneissä liki 30%:lla kundeista oli kuulovaurio. Kiitos nopeasti yleistyneen kokopäiväisen nappikuulokekuuntelun. Tämä siis perusjäbillä. Jos joukosta olisi seulottu muusikot, studiotyöskentelyä harrastavat tai vastaavat, mikähän olisi ollut prosentti heidän joukossaan?
Voimme perustellusti olettaa, että kuulovauriot ovat vain lisääntyneet noiden vuosien jälkeen. Jokaisen lienee valittava miksaustapansa oman kuulovaurionsa mukaisesti :o)
Olisiko akustoinnin lisäksi/sijasta keskityttävä monitoroinnin säätämiseen käyttäjän
kuulovaurion mukaan?
Mä luulen, että musiikkiväki, etenkin studio- ja live-porukka on vähän tavallista porukkaa valveutuneempia kuulonsuojelusta, joten ehkä ne statistiikat ei olisi ihan niin brutaaleja kuin äkkiseltään olettaisi.. Ehkä.
Mitä tulee sen vaikutukseen miksauksessa, standardisointi voisi olla melko hankalaa juuri ton yksilöllisyyden takia. Mutta kansanterveydellistä puolta huomioonottamatta mun mielestä täysin turhaa. Hyvätkin huoneet on käyriltään +- 3-6db, huonot sitten paljon enemmän. Sama pätee aika lailla kuuloonkin.
Olennaisin tekijä tossa on kuitenkin se, että harva musiikki syntyy ja miksataan tyhjiössä. Lähes aina on olemassa jokin referenssi, soundillinen viite tai esikuva.. Ja ne kaikki kulkee sen saman filtterin eli oman kuulon läpi. Vaikka sä olisit puolikuuro, sä pystyt tietämään miltä sen pitää kuulostaa, koska referenssit kuulostaa edelleen siltä, miltä sen pitää kuulostaa. Kuulovaurio, luonnollinen kuulon alenema ja loistava äänen hahmotuskyky ei sulje toisiaan pois.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Äänialalla studioissa työskentelee ihmisiä isolla ikähaarukalla parikymppisista varmaan miltei kahdeksankymppisiin ja siten kuulo on huomattavan eri silti miksaukset toimii kummassakin päässä ikähaarukkaa. Luulen että suurin osa noista kovatasoisimmista levyistä miksaa 55-70 vuotiaat jermut. | |
studio: Äänialalla studioissa työskentelee ihmisiä isolla ikähaarukalla parikymppisista varmaan miltei kahdeksankymppisiin ja siten kuulo on huomattavan eri silti miksaukset toimii kummassakin päässä ikähaarukkaa. Luulen että suurin osa noista kovatasoisimmista levyistä miksaa 55-70 vuotiaat jermut.
Joopa. Hymiön kera tuon postitin. Sonarin foorumilla, jossa paljon pyörin, on yksikorvaisista lähtien kaikki variaatiot ammattihommissa. Oleellista on, että henkilö on itse selvillä tilanteesta, ja voi siten skarpata silloin, kun tarpeellista on.
Silti, jos sijoitatte, sijoittakaa kuulolaitefirmoihin!
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
saastara: Ai jää pikkudetaileja kuulematta liikenteen seassa koska ei ole länätty tasoja kattoon..? Tough shit!'. 'Ei tahdo potkia oikein 20€ matkakaiuttimella? Mitäs jos kuuntelisitkin vaikka jollain oikeasti hyvällä vehkeellä, millä musiikkia tulisi oikeasti kuunnella? Tämä siis mustavalkoisesti karrikoiden toki.
Mä voisin lisätä tähän omasta puolestani sellaisen jutun mikä saattaa vanhanliitonäijiä ärsyttää/kummastuttaa kun mua ei oikeastaan kiinnosta monona miksaaminen yhtään.
Joo, mä tsekkaan kyllä välillä miltä mun miksaukset kuulostaa monona, mutta en kyllä tee mitään päätöksiä sen perusteella. Jos joku kuuntelee mun juttuja monona, ja ne kuulostaa paskalta, niin oma vika. Mä miksaan stereona, kuunnelkaa sitä vuonna 2016 stereona. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
