| Aihe: AC30 B+ jännitteen alennus | 1 |
|---|
|
Haluan zenerillä modilla EL84 jännitteet nyt n. 345v reilusti alemmaksi. Voisiko
joku täsmentää piirtämällä .
Minulla 1N3317b 18v 50w DO-5 Zener.
nyt menee yli osaamistason.,putkia palaa joutuin.
Tasasuuntauksen jälkeen vain zener maahanrunkoonko ?
Laite siis 1978 - 1982 rose morris Vox.
http://www.korguk.com/voxcircuits/circuits/ac301978.jpg
mattimail@luukku.com |
 JPHe
27.01.2016 14:40:13 (muokattu 27.01.2016 14:46:04) | |
|
Kannattaisi pienentää anodivirtaa, jos kyse on vain putkien kulumisesta. Jännitteen alentäminen taas pienentää tehoa ja sitä kautta mm säröytymiskynnystä. Virtaa voi pienentää suurentamalla katodivastusta, joka linkin schemassa on 49 ohmia.
Jos kytket 18v zenerin jännitteen ja maan välille, niin komponentti yrittää kuluttaa virtaa niin paljon että jännite tippuu 18v. Ei taida onnistua ihan näin... |
|
knockaround: Haluan zenerillä modilla EL84 jännitteet nyt n. 345v reilusti alemmaksi.
Miksi? Ihan hyvät anodijännitteet, oli sitten mitattu anodilta katodille tai maihin. Paremmat putket tai katodivastusta vaan isommaksi. |
|
Meikäläisen 18W (2x EL84 pääte) marsukloonissa on sama anodijännite ja 150Ohmin katodivastus. Käy tosi kuumana muttei syö putkia. Jakolaskulla tarvitset siis 75Ohmin katodivastuksen, lähin vakioarvo lienee 82 Ohm.
Antikitarasankari. Siis basisti. |
 mhelin
29.01.2016 09:27:01 (muokattu 29.01.2016 09:38:21) | |
|
Menee ehkä vähän ohi aiheen mutta mahtaakohan se katodivastuksen rinnalla oleva konkka (250uF) olla kunnossa? Kannattaisi vaihtaa uuteen ennen kuin alkaa säätää sen vastuksen kanssa, tosin tuo 75 ohmia tuntuisi turvallisemmalta valinnalta putkien kannalta. Re-issue AC15 (2xEL84) käyttää 100 ohmin katodivastusta mutta tuon konkan kanssa sarjassa on 47 ohmin vastus, mitähän sillä on haettu. |
mhelin
29.01.2016 10:02:07 (muokattu 29.01.2016 11:41:55) | |
|
Zenereistä:
http://music-electronics-forum.com/t10540/#post82968
Niillä siis fiksataan katodijännite. Tuossa AC30 tapauksessa pitäisi varmaan samalla käyttää isompaa katodivastusta ettei ole koko ajan A-luokassa (tai siis käy liian kuumana).
Tuossa samassa ketjussa muuten mainitaan että Crate V33 (4xEL84) käyttää 82 ohmin katodivastusta. |
 okabass
29.01.2016 10:02:51 (muokattu 29.01.2016 10:22:05) | |
|
mhelin: Re-issue AC15 (2xEL84) käyttää 100 ohmin katodivastusta mutta tuon konkan kanssa sarjassa on 47 ohmin vastus, mitähän sillä on haettu.
Parissa reissuessa (AC30)on ollut kytkimellä valittavana katodivastukset (muistaakseni 47 R Ja 100 R), jolloin saadaan "vintage" ja "modern". Eli AC 30 käy tunnetusti liian kuumalla, niin tuossa on kait sitä haluttu korjata.
ps. niin ja originaali AC 30 EI ole A-lk, vaan liian kuumalle biasoitu AB-lk.
http://www.aikenamps.com/index.php/is-the-vox-ac-30-really-class-a
http://www.aikenamps.com/index.php/the-last-word-on-class-a |
mhelin
29.01.2016 11:45:39 (muokattu 29.01.2016 11:58:44) | |
|
okabass: Parissa reissuessa (AC30)on ollut kytkimellä valittavana katodivastukset (muistaakseni 47 R Ja 100 R), jolloin saadaan "vintage" ja "modern". Eli AC 30 käy tunnetusti liian kuumalla, niin tuossa on kait sitä haluttu korjata.
ps. niin ja originaali AC 30 EI ole A-lk, vaan liian kuumalle biasoitu AB-lk.
http://www.aikenamps.com/index.php/is-the-vox-ac-30-really-class-a
http://www.aikenamps.com/index.php/the-last-word-on-class-a
Mitenkäs tuolainen zenerillä vakioitu bias vaikuttaa tuohon toimintaluokkaan, siirtääkö se sitä lepovirtaviivaa ylemmän linkin jutussa mihinkään suuntaan suhteessa signaalin kanssa kulkevaan virtaan? Tuo Aikenin selostus on vähän epätäydellinen. A/B-luokan vahvistin toimii kyllä täysin A-luokassa kun signaali on riittävän matalatasoinen, mutta siirtyy B-luokkaan kun signaalin taso kasvaa. Siis mitää AB luokkaa ei ole olemassakkaan, vaan vahvistin toimii joko luokassa A tai luokassa B riippuen tuotetusta tehosta (siis tulosignaalista ja kuormituksesta). |
okabass
29.01.2016 12:08:08 (muokattu 29.01.2016 17:31:22) | |
|
mhelin: Mitenkäs tuolainen zenerillä vakioitu bias vaikuttaa tuohon toimintaluokkaan, siirtääkö se sitä lepovirtaviivaa ylemmän linkin jutussa mihinkään suuntaan suhteessa signaalin kanssa kulkevaan virtaan? Tuo Aikenin selostus on vähän epätäydellinen. A/B-luokan vahvistin toimii kyllä täysin A-luokassa kun signaali on riittävän matalatasoinen, mutta siirtyy B-luokkaan kun signaalin taso kasvaa. Siis mitää AB luokkaa ei ole olemassakkaan, vaan vahvistin toimii joko luokassa A tai luokassa B riippuen tuotetusta tehosta (siis tulosignaalista ja kuormituksesta).
En ole kokeillut zener-biasia.
Jännä, että tämä vahvistinluokka tuottaa aina ihmetystä.
AB-luokka toimii A-luokan KALTAISESTI (similar) pienillä tehoilla, mutta EI A-luokassa.
" A push-pull amplifier is defined as operating in class A if, at the full undistorted output (just prior to clipping), the plate current flows in each tube for a full 360 degrees of the input conduction cycle.. If each side is in cutoff for exactly half the input cycle, it is a class B amplifier. If the amplifier is designed such that the plate current flows for more than half, but appreciably less than a full cycle, it is then a class AB amplifier. "
http://www.aikenamps.com/images/Doc … ifierClasses_from_RCA_RC12_1934.pdf
http://sound.westhost.com/valves/classes.html |
|
okabass: En ole kokeillut zener-biasia.
Jännä, että tämä vahvistinluokka tuottaa aina ihmetystä.
AB-luokka toimii A-luokan KALTAISESTI (similar) pienillä tehoilla, mutta EI A-luokassa.
No jaa miten sen ottaa. Elliotin mukaan vahvistimen luokka määritellään maksimilla säröttömällä teholla. Jos vahvistin alkaa säröytyä A-luokan toimintavaiheessa kyse on A-luokan vahvistimesta. Samoin käy jos sisääntulojännitettä ei voida syöttää riittävästi tai virtalähde notkahtaa ennenaikaisesti. Kyse on ehkä kuitenkin kahdesta eri asiasta, vahvistimen hetkellisestä toimintaluokasta ja vahvistimen suunnitellusta toimintaluokasta, ja nämä sekoitetaan keskenään. |
okabass
29.01.2016 13:57:30 (muokattu 29.01.2016 13:59:28) | |
|
mhelin: No jaa miten sen ottaa. Elliotin mukaan vahvistimen luokka määritellään maksimilla säröttömällä teholla. Jos vahvistin alkaa säröytyä A-luokan toimintavaiheessa kyse on A-luokan vahvistimesta. Samoin käy jos sisääntulojännitettä ei voida syöttää riittävästi tai virtalähde notkahtaa ennenaikaisesti. Kyse on ehkä kuitenkin kahdesta eri asiasta, vahvistimen hetkellisestä toimintaluokasta ja vahvistimen suunnitellusta toimintaluokasta, ja nämä sekoitetaan keskenään.
Siis vahvistin ON joko luokassa X, tai ei ole. Ei ole hetkellistä luokkaa. Tuossa edellisesä jutussa avainsana on samankaltaisesti (similar). :D Eli jos aasi potkii pienillä voimilla samankaltaisesti kuin hevonen, ei aasi ole hevonen. :D
Määrittely täydellä teholla ja koko syklin ajan (360 astetta).
Sä et tainnu lukea noita linkkejä. Kannattaisi kyllä.
Minulle asia on selvä, enkä jatka enää asiasta. |
|
okabass: Siis vahvistin ON joko luokassa X, tai ei ole. Ei ole hetkellistä luokkaa. Tuossa edellisesä jutussa avainsana on samankaltaisesti (similar). :D Eli jos aasi potkii pienillä voimilla samankaltaisesti kuin hevonen, ei aasi ole hevonen. :D
Määrittely täydellä teholla ja koko syklin ajan (360 astetta).
Sä et tainnu lukea noita linkkejä. Kannattaisi kyllä.
Minulle asia on selvä, enkä jatka enää asiasta.
Ok. Yritän vaan ymmärtää miksi jotkut pitävät esim. AC30 A-luokan vahvistimena ja pohtia AB-luokan määritelmää johon ei tunnu löytyvät googlestakaan mitään kunnollista määritelmää ja referenssiä (tarkoitan virallista standardinomaista määritelmää).
Jos AC30:stä soitetaan kotisoitossa n. 1W teholla on ihan varmaa että molemmat vaiheet (putkiparit) johtavat koko 360 asteen ajan. Jos teho rajoitetaan tuohon 1W tehoon (fiksaamalla vahvistuskerroin ja rajoittamalla tulosignaali vaikkapa diodiklipperillä) niin kyseessä on A-luokan vahvistinko? Olihan se särökin mainittu jossain (sound.westhost.com sivuilla) määrittävänä tekijänä, mutta mikä on max. säröprosentti joka vielä hyväksytään. Tämäntyyppistä speksiä ei löydy mistään. "Class AB" ja johdannaiset (AB1, AB2) ovat varsin myöhäissyntyisiä, alun perin puhuttiin "Class A/B" luokasta, eli "A tai B" luokassa toimivasta vahvistimesta, siksi jakoviiva joka on nyttemmin monesti tiputettu pois kun puhutaan yleisesti n. 180-360 astetta johtavista vuorovaihepäätteistä. Mutta pointtina oli itselläni alunperin se em. zenerviritys ja sen vaikutus vaiheiden päälläoloon syklin aikana AC30:n vakiokatodiresistorilla, ei se onko ko. vahvistin A tai AB luokkainen yleensä. |
okabass
29.01.2016 20:08:25 (muokattu 29.01.2016 20:17:43) | |
|
Ok. Tätä artikkelia olisin tarjonnut ensimmäiseksi,mutta en löytänyt. Toi Crowhurstin artikkeli on klassikko.
http://www.aikenamps.com/images/Documents/ampfund.pdf
Ei vahvistinluokan määritelmän tietäminen sinänsä niin tärkeää ole. Mutta jos nyt puhuu niistä, olisi tietysti hyvä tietää mistä puhuu.
Eli minä ymmärrän sen suomeksi näin. A-luokka: (kummatkin) putket johtavat koko 360 ast. syklin täydellä teholla. B-luokka: putket johtavat vuorotellen 180 ast täydellä teholla. AB-luokka: putket johtavat vuorotellen enemmän kuin 180 astetta, mutta vähemmän kuin 360 ast. täydellä teholla.
Se että AB luokka toimii pienillä tehoilla A-luokan KALTAISESTI (similar), ei tee siitä A-luokan vahvistinta pienillä tehoilla. Eli vahvistinluokka ei muutu otettavan tehon, signaalin mukaan, mutta se määritellään täydellä säröytymättömällä teholla.
Toi vahvistinluokka-hämäryys johtuu paljon tietämättömien mainosmiesten huuhaasta. |
|
No en ole ainoa joka epäilee noiden luokkamäärittelyn järkevyyttä nykyaikana:
http://electronicdesign.com/analog/ … tanding-amplifier-operating-classes
"Historically, amplifier class designations were related to the biasing of amplifier devicesthat is, over how many degrees of each input-signal swing they conducted. It worked for classes A, B, and C. For class AB, it made a certain kind of sense. Today, its not as clear cut. A cynic might say that class designators can only tell us when a new class was invented."
Hauska tuo AB-luokkaa koskeva kommentti.
Tuossa mielenkiintoinen esimerkki A-luokan vahvistimesta jonka virtalähteen muodostaa kiinteä + AB (tai joskus B, ja nykyään jopa D-)-luokan vahvistin jonka ulostulo varioi käyttöjännitettä:
http://www.eevblog.com/forum/projec … plifier-with-variable-power-supply/
Tuo ei ole sama kuin H-luokan toiminta kuiteskaan. Voisi varmaan toimia putkitekniikallakin toteutettuna esim. D-luokan vahvistimen avulla (vaatii kyllä tosi korkean käyttöjännitteen mutta sopivia komponentteja löytyy).
Samaa ideaa voisi kitaravahvistimessa käyttää kääntäen matkimaan putkitasurin toimintaa (sagia). |
okabass
30.01.2016 23:38:17 (muokattu 31.01.2016 03:08:27) | |
|
Ihmisellähän on taipumus luokitella ja jäsennellä asioita. Voi tehdä erittäin hyvältä soundaavan vahvistimen tietämättä mitään v.luokista.
Mikä ettei nykyteknologiaa kannattaisi käyttää missä se on hyvä. TUT kirjoissa on tuon tyyppistä juttua. Niissä myöhemmissä osissa (6). Tämä Kevin O'Connor on suorastaan guru.
http://www.londonpower.com/audio-design-books
Siellä puhutaan mm. Z-B-X amps, G-luokan putkivahvistin (100 W tehoa, lämpiäminen vastaa 20 W vahvistinta)
Niinhän se menee, että kun löytyy metodi/kytkentä, joka soundaa paremmalta kuin perinteinen lamppukone ja on kevyempi, halvempi jne., niin siihen siirrytään.
Ajattelen kuitenkin jotenkin niin, että kun tekee jonkun klassikkoputkikytkennän, niin se on siinä. Ei tarvitse pähkäillä.
Soitto on kuitenkin aika fiilispohjainen juttu, ja lamppukoneen tuoksu, olemus jne. sekä 50-60-luvun 7ender tai Gibson on hyvin monelle tie Nirvanaan.
" Samaa ideaa voisi kitaravahvistimessa käyttää kääntäen matkimaan putkitasurin toimintaa (sagia)."
Jos ymmärsin oikein, mitä tarkoitat, niin PSU:n notkumista (tasuriputkea) voi hyvin jäljitellä (piidioditasurissa) laittamalla B+ linjaan n. 200-250 ohmia vastusta. Zener ja pikku kela lisäksi, jos haluaa mahdollisimman tarkan simulaation yksinkertaisesti. Jo tuota vastusta ei kuulemma soittaessa erota putkitasurista. |
 Jymi
31.01.2016 17:41:46 | |
|
Siltä varalta että ketjun aloittaja käy vastauksia tutkimassa, niin pistän kysymyksen..
Siis mitä lopputulosta haet muutoksella ?
Jos tavoite on selvillä niin voisimme ehkä auttaa paremmin löytämään ratkaisuja lopputuloksen saavuttamiseksi. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
