Kitarat: kitarakamat ›

90-luvun alussa myös Jackson alkoi tekemään Japanissa soittimia ja koko merkin alamäki alkoi pikkuhiljaa. 2000-luvulla kun Fender osti koko merkin ja muutti sponssisopimusia, niin moni artisti vaihtoi merkkiä ESP:lle, Dean:lle ja monelle muulle valmistajalle.
 
Kyllähän Japanin tuotanto käynnistyi jo hyvinkin 80-luvun puolella kun Grover Jackson itse kävi perustamassa tuotannon Japaniin. Ajatus oli myydä Charvel-tuotemerkillä edullisempia sarjatuotantomalleja jotka perustuivat Jacksonin custom shopin perusmalleihin. Sen jälkeen kun firma myytiin IMC:lle niin Japanin tuotanto laajennettiin myös Jackson-tuotemerkkiin ja USA-tuotannossa alettiin myös tehdä pieniä vakiosarjoja. Kun Japanin sopimusvalmistaja sitten lopetti sopimuksen ja alkoi tehdä omia mallejaan Caparison-tuotemerkillä, niin tehtaan vaihdon jälkeen Japanin mallisto päätyi jonkinlaiseen alennustilaan pitkäksi aikaa (lähes pelkkää bolt-on/Duncan Designed/Takeuchi-linjaa). Varsinkin ESP hyötyi siitä erittäin paljon. Artistikato alkoi myös IMC:n aikana, kunnes Fender osti firman pois kuleksimasta. Sen jälkeen varsinkin importtien mallistoa ja laatua on kehitetty.
 
Ja vaikka nuo ensimmäiset Japanin Jacksonit ihan hyviä onkin. Niin ei ne ole kuitenkaan mitään CS tason kitaroita. Niissä on esim. Schallerin Floyd Rose ja jos siitä tykkää, niin mikäs siinä. Monissa USA CS 80-luvun Jacksoneissa oli Originaali Floyd Rose ja ainakin itse tykkäsin siitä enemmän.
 
Vähän makuasioita nämä, mutta kyllä Schallerin floikka oli käytössä myös USA Jacksoneissa. Sitä ennen käytettiin paljon Kahleriakin, mutta oletusarvoisesti Jacksonissa oli aika pitkään Schaller mikä oli leimattu Jacksonin omalle tuotemerkille. Customeihin tietysti sai juuri sitä mitä vain keksi haluta.

mhaarala: Kyllähän Japanin tuotanto käynnistyi jo hyvinkin 80-luvun puolella kun Grover Jackson itse kävi perustamassa tuotannon Japaniin. Ajatus oli myydä Charvel-tuotemerkillä edullisempia sarjatuotantomalleja jotka perustuivat Jacksonin custom shopin perusmalleihin. Sen jälkeen kun firma myytiin IMC:lle niin Japanin tuotanto laajennettiin myös Jackson-tuotemerkkiin ja USA-tuotannossa alettiin myös tehdä pieniä vakiosarjoja. Kun Japanin sopimusvalmistaja sitten lopetti sopimuksen ja alkoi tehdä omia mallejaan Caparison-tuotemerkillä, niin tehtaan vaihdon jälkeen Japanin mallisto päätyi jonkinlaiseen alennustilaan pitkäksi aikaa (lähes pelkkää bolt-on/Duncan Designed/Takeuchi-linjaa). Varsinkin ESP hyötyi siitä erittäin paljon. Artistikato alkoi myös IMC:n aikana, kunnes Fender osti firman pois kuleksimasta. Sen jälkeen varsinkin importtien mallistoa ja laatua on kehitetty.
 
Vähän makuasioita nämä, mutta kyllä Schallerin floikka oli käytössä myös USA Jacksoneissa. Sitä ennen käytettiin paljon Kahleriakin, mutta oletusarvoisesti Jacksonissa oli aika pitkään Schaller mikä oli leimattu Jacksonin omalle tuotemerkille. Customeihin tietysti sai juuri sitä mitä vain keksi haluta.
 
Joo, 80-luvun lopussa alkoi jo tämä Japanin Jacksonien tarina. Itse Grover Jackson oli 90-luvulla mm. Washburn, Rickenbacker, B.C.Rich:in ja monen muun merkin kanssa tekemisissä.
Nuo 80-luvun Charvel kitarathan olivat ns. edullisia Japanin Jacksoneita, vaikka niissä ei ollutkaan kuin Soloist ja Strat mallia saatavilla silloin. Sitten kun Charvelin logo muuttui hammastahnaksi, niin malleja tuli enemmän.
 
Alkujaan niin 80-luvun Charveleissa oli paljon joko Kahlerin kampea tai Jacksonin omaa JT-6 aika paljon. Custom Shop Jacksoneihin sai sitten ihan millaisen halusi ja sinne verstaalla pystyi lähettämän jopa oman jos halusi.
Sitten oli jostain Custom Shop malleista saatavilla ns. Student mallia, joissa saattoi olla Tuneomatic talla. Tämä tosin riippui hieman kitaran mallista ja jossain Soloist Arch-top kitarassa oli näin, esim.
80-luvun lopussa tai ihan 90-luvun alussa tuli CS Jacksoneihin tuo Schaller Floyd Rose myös vakioksi, mutta sai niihin tosiaan millaisen halusi.
 
Kun noihin aikoihin olin eräässä kaupassa töissä joka myi näitä kitaroita, niin sillä tuli hieman tutuksi nuo vehkeet. Tulihan niitä sitten itsekkin joitakin hommattua.
Aika suuri osa Suomeen tulleista CS Jacksoneista silloin oli sellaisia, että ne ns. Custom lisät olivat suurimmaksi osaksi ulkoisia juttuja. Haluttiin tietynvärinen kitara, muotoinen ja tietynlaisilla otelautamerkeillä. Hainhampaat olivat normaalina tai reversenä tosi haluttuja, mutta kyllä joskus joku halusi omasta kaulakorustaankin esim. otelautamerkit. Dot pisteet olivat pulttikaulaisissa strat malleissa vakiot, ainakin vielä 80-luvulla. Nuo ulkonäölliset jutut olivat sellaisia jotka tosiaan porukkaa kiinnosti, että vaikkapa mikkejä en muista että koskaan olisi kukaan halunnut muita kuin Jacksonin omaa tuotantoa. Joissain tapauksissa erilaiset mikit olivat jopa täällä Suomessa halvempi vaihtaa kuin tehtaalla ja joitakin muita ns. Custom lisiä oli edullisempaa teettää Musamaailman omalla verstaalla. Aika harva niihin kuitenkaan mitään kummallisia juttuja halusi.
Silloin näiden soittimien hinnat ja odoteluajatkin olivat vielä aika inhimillisiä.
 
Nykyään on myös muitakin merkkejä ja laadukkaita sellaisia ja kyllä ESP vei aikoinaan paljon Jackson merkin soittajia. Jos on 80-luvun ESP kitaroilla soittanut, niin en oikeastaan sitä niin ihmettelekkään. Koska jo ne olivat todella hyviä vaikka olivat sarjatuotantoa ja monesti vielä Japanissa tehtyjä Charveleita paljon paljon laadukkaampia. Puhumattakaan ESP Custom Shop kitaroista joiden soittajaksi moni siirtyi kun Fender osti Jackson merkin.

En tiedä USA Jacksoneista, mutta veikkaan, että monet japanissa tehdyt Jacksonit on laadultaan todella lähellä samaa laatua kuin USA vastineensa, hinta on vain halvempi koska ne on japanissa tehty. Kokemusta mulla ei tosiaan ole USA vastineista, kunhan arvelen. Ainakin oma king v elite on todella laadukas kapine jossa floikka on aito alkuperäinen (original) ja luulen, että vertailussa USA king v:n kanssa tuskin paljoa eroa löytyisi? Mutta varma en ole täysin. Jos on eroja, ne on pieniä. Speksit on täysin samat, vain valmistusmaa eri.

No jaa... paljon riippuu tietysti säädöistäkin, mutta jos nyt omaa vuoden -90 USA Jacksonia vertaan esim. suunnilleen saman ikäluokan Charveliin (jollainen oli omistuksessa aikaisemmin) niin onhan tuo USA-versio parempi. Mutta ei siinä nyt mistään maata järisyttävistä eroista ole kysymys. Sen sijaan ne edullisemma japanin jaskat missä oli tingitty rautaosista, mikeistä yms. vähän enemmänkin eivät pääse edes lähelle. En usko että pääsevät edes modifioituna. Näiden uudempien indonesialaisten ja meksikolaisten suhteen on vähän hankalampi ottaa kantaa kun en ole päässyt testaamaan kunnollisissa säädöissä. Huhupuheissa on kulkenut että materiaalin elämistä olisi ollut ainakin jonkin verran.

Metalkallo: En tiedä USA Jacksoneista, mutta veikkaan, että monet japanissa tehdyt Jacksonit on laadultaan todella lähellä samaa laatua kuin USA vastineensa, hinta on vain halvempi koska ne on japanissa tehty. Kokemusta mulla ei tosiaan ole USA vastineista, kunhan arvelen. Ainakin oma king v elite on todella laadukas kapine jossa floikka on aito alkuperäinen (original) ja luulen, että vertailussa USA king v:n kanssa tuskin paljoa eroa löytyisi? Mutta varma en ole täysin. Jos on eroja, ne on pieniä. Speksit on täysin samat, vain valmistusmaa eri.
 
Kyllä ne ihan ensimmäiset esim. Randy Rhoads Pro sarjan kitarat olivat ihan ok soittimia. Niissä tosin oli Schaller kampi(itse tykkään enemmän siitä Originaalista vanhemmasta jossa kampi kiinnitetään lenkkiavaimella) ja värivaihtoehtoja vain rajallinen määrä.
Ei ne kuitenkaan ihan niin hyviä olleet kuitenkaan kuin Custom Shopissa tehdyt. Itse olen omistanut 87' vuodelta yhden Randyn ja muitakin CS Jacksoneita jokusia. Myöskin kun tuo ensimmäinen pro sarja ilmestyi, olin silloin musakaupassa töissä ja monenkinlaista Jacksonia ja Charvelia tuli kyllä kokeiltua.
 
Kyllä noissakin pieniä eroja oli kitarakohtaisesti, vaikka aika tasalaatuisia olivat ne Japanin soittimetkin. Kuka kuitenkin tykkää mistäkin ja arvottaa ne asiat sitten miten omasta mielestä ne ovat.
Ihan hyvin sitä pystyisi soittamaan vaikka Charveli Model 1 mallillakin ja kyllä sillä on ihan levyjä tehty sekä keikkoja myös.
 
Nykyään on varmaan hinta/laatu-suhde, ehkä, parempi näissä vanhemmissa käytetyissä Jacksoneissa tai Charveleissa kuin uusissa CS kitaroissa vastaavilla merkeillä. Tämä johtuu osittain myös tuosta valuutan kurssista ja EU:n tulleista+kaikenlaisita muista kuluista, jotka tekevät jenkkisoittimet täällä suhteessa aika kalliiksi. Oikeastaan tuollaisen CS jackson tyylisen kitaran jos haluaisi se kannattaisi teettää Suomessa Amfisoundilla. Halvempi ja saisi nopeampaa, eikä varmasti laadullisesti häviä Jacksonille. Jos taas haluaa Grover Jacksonin tuotoksia, joka on tehnyt niitä kitaroita aika monelle kovalle kitaristille, niin silloin ehkä GJ2 voisi olla yksi valintakriteeri.
Kotimaisuuden kannattaminen ei kuitenkaan ole huono asia, mutta eipä noita CS kitaroita kannata tilata kuin vasta sitten kun ihan kaikki tarvittavat on tiedossa ja sellaista ei ehkä muuten miltään merkiltä valmiiksi saa edullisemmin ja yhtä laadukasta.
 
E: ja suurinosa niistä 90-luvun Jackson professional kitaroista, pulttikaulaisista jne. hammastahnalogolla olevista on kyllä yleensä laadullisesti huonompaa kuin ne 80-luvun Charvel(kitaran muotoisella logolla) olevat soittimet. Niissä vanhoissa Charveleissa ei vaan ollut noita malleja niin paljoa.

mhaarala: No jaa... paljon riippuu tietysti säädöistäkin, mutta jos nyt omaa vuoden -90 USA Jacksonia vertaan esim. suunnilleen saman ikäluokan Charveliin (jollainen oli omistuksessa aikaisemmin) niin onhan tuo USA-versio parempi. Mutta ei siinä nyt mistään maata järisyttävistä eroista ole kysymys. Sen sijaan ne edullisemma japanin jaskat missä oli tingitty rautaosista, mikeistä yms. vähän enemmänkin eivät pääse edes lähelle. En usko että pääsevät edes modifioituna. Näiden uudempien indonesialaisten ja meksikolaisten suhteen on vähän hankalampi ottaa kantaa kun en ole päässyt testaamaan kunnollisissa säädöissä. Huhupuheissa on kulkenut että materiaalin elämistä olisi ollut ainakin jonkin verran.
 
Viime kesänä ostettu rärrä selvisi ekoista -20-30c pakkasista hyvin.

En kyllä pysty arvaamaan että millä tavalla jokin amerikkalainen CS -"jaska" voisi olla jälkimarkkinoilta ei-räätälöitynä ostettuna parempi tai paremmin tehty kuin hallussani olevat RR Pro -90 ja Soloist -92.
 
Siis _laadullisesti_, speksit toki voisivat olla perskohtaisesti aavistuksen osuvammat, mutta jos haluaa juuri kyseisen kaltaisen soittimen, niin eipä ihan kauheasti parannettavaa löydy.. Itse soitan ennemmin Pro:lla kuin vm. -08 Selectillä (joka ei nyt ole ihan sama asia kuin museoikäiset CS:t), mutta kysehän on toki vain parista soitinyksilöstä.
 
JT-590 -talla patarautapohjalevyineen oli tosiaankin tuohon maailman aikaan käytössä molempien maiden pajoissa, joten sekään ei erota verrokkeja toisistaan, ja samoja (tai lähes samoja) Jacksonin oman talon mikkejä ja elektroniikkahässäköitä tuputettiin niin ikään molemmissa.
--
Pahoin pelkään että häikäisevä mojo ja menneisyyden kaiho on saanut joidenkin ajatusmaailman sumentumaan noiden legendaaristen kasarikustomijaskojen kohdalla. Voin toki olla väärässäkin, jos olen niin valistakaa kohti totuutta, voihan olla että se on "tuolla ulkona"...

Entropia666: Mikäs tän kommentin pointti nyt sitten oli vahvan mutuilun lisäksi? :D
 
:)
 
No lähinnä tuon Elite sarjan jaskan vertaaminen USA vastineeseen. Mutta ei tosiaan ole kokemusta USA vastineesta. Tuossa Elitessä on kuitenkin nuo osatkin ihan kunnon tavaraa ei mitään tinaa, et senkin perusteella arvelen et vois olla aika sama kuin USA vastine. Muistaakseni juuri se seikka leikkaa hintaa aika reilusti kun on tehty japanissa tai muualla kitaroiden kohdalla.
 
Jacksonilla on nuo nykyiset pro- mallin kitarat ja ne on aika lähelle Elite malliston speksejä, mutta eivät aivan (Elitet oli siis vain hetken myynnissä tuon japanin tehtaan kiinni pistämisen kunniaksi). Pro mallisto on kuin hieman riisuttu Elite. Elite mallien hintakin on/oli hieman kovempi kuin Pro malliston.

En nyt tässä yritä tosiaan todistella Eliteä paremmaksi kuin USA vastine välttämättä, kunhan mietiskelin ja kirjoittelin, yritin vertailla. :)

Metalkallo:

En nyt tässä yritä tosiaan todistella Eliteä paremmaksi kuin USA vastine välttämättä, kunhan mietiskelin ja kirjoittelin, yritin vertailla. :)
 
Meikällä on kaks ysärin alun japanijaskaa, pitäs saada näppeihin joskus pitemmäks aikaa joku jenkki että vois muodostaa mielipiteitä paremmuudesta. Ilman vertailupohjaa on vaikee vertailla.

Mulla on ollu 2002 jenkki sl-2 ja kaks ysäri pulttikaulaa, soittotatsi on kyllä omiin hyppysiin sama Dinkyssä oli vaan ruusupuuotelauta ja dot inlayt ja mopin puute miinuksena jenkkii. Kellystä ei puutu kun mop :D nauhat noihin on varmaa vaihtunu aikojen saatossa ellei oo alunperin ollu ss:ää.

En kyllä pysty arvaamaan että millä tavalla jokin amerikkalainen CS -"jaska" voisi olla jälkimarkkinoilta ei-räätälöitynä ostettuna parempi tai paremmin tehty kuin hallussani olevat RR Pro -90 ja Soloist -92.
 
Varmaan suorin vertailu mitä itse olen pystynyt tekemään on Fusion Pro ja Fusion USA, ensin mainitusta on kyllä aikaa jonkin verran, mutta se oli erinomainen soitin. Sanoisin että USA-versio on kyllä aavistuksen parempi (mahdollisesti vähän paremmat puut) mutta erot ovat aika pieniä.
 
Siis _laadullisesti_, speksit toki voisivat olla perskohtaisesti aavistuksen osuvammat, mutta jos haluaa juuri kyseisen kaltaisen soittimen, niin eipä ihan kauheasti parannettavaa löydy.. Itse soitan ennemmin Pro:lla kuin vm. -08 Selectillä (joka ei nyt ole ihan sama asia kuin museoikäiset CS:t), mutta kysehän on toki vain parista soitinyksilöstä.
 
Vähän luulen että ei ne CS-Jaskat ihan valtavan paljon parempia voi ainakaan 90-luvun alkupuolella olla kun samat tyypit ymmärtääkseni tekivät myös ne sarjat ja sarjat pidettiin aika pieninä. Ainakin alkuun. En tiedä muuttuiko mikään oleellisesti myöhemmin, mutta oikeastaan seuraava iso muutos tuli Fenderin ostettua koko putiikin kun koko USA-tuotanto siirrettiin Fenderin tehtaalle ja Mike Shannon (joka oli yksi merkin voimahahmoista Grover Jacksonin aikana, vaikutti vahvasti sekä RR:n että Soloistin suunnitteluun) palasi Jacksonin CS:iin.
 
Pahoin pelkään että häikäisevä mojo ja menneisyyden kaiho on saanut joidenkin ajatusmaailman sumentumaan noiden legendaaristen kasarikustomijaskojen kohdalla. Voin toki olla väärässäkin, jos olen niin valistakaa kohti totuutta, voihan olla että se on "tuolla ulkona"...
 
Mojo on puoli sointua. :P
 
Ilmeisesti jotkut pitävät "alkuperäisiä" San Dimas-ajan Jacksoneita parhaina, mutta kyllä oma käsitys on se että tuotantovälineet ja laatu paranivat kun tuotanto siirrettiin Ontarioon. Sen jälkeen kaiketi tuli lyhytaikainen notkahdus kun tuotanto siirrettiin Fenderin tiloihin, mutta en ole ihan selvillä oliko sen siirron syy puhtaasti synergiaedut vai kuuluiko se jotenkin IMC:n kanssa tehtyyn diiliin. Yhtä kaikki, tähän päivään mennessä en ole vielä koskaan törmännyt huonoon USA-Jacksoniin.

Nyt on ihan pakko kysyä!
 
Kun juottelee noita johtoja Jacksonissa (mulla king v) ja siellä on sellainen paksumpi musta johto josta tulee myös punainen ohuempi johto, niin pitääkö se musta palsumpi juottaa kiinni potikan päälle ja punainen ohuempi potikan keskimmäiseen kohtaan? Sekoitan aina kumpi on kumpi noista johdoista, kun toinen on se kuuma johto.
 
Vähän niin kuin tässä kuvassa oleva paksu johto keskellä, mutta siitä tulee ulos myös ohuempi punainen johto.
http://www.seymourduncan.com/forum/ … =51001&d=1392351842&thumb=1

Imekää kyttyrää !
Mullon Warrior Pro -90, ja 1/1 post Reagan USA Warriorin kanssa samalta ajalta.
Ei sitten mitään eroa, viimeisintä speksiä myöten.
Sama kitara,eri tehdas,samat laatu vaatimukset silloin hetken aikaa.

Huom! Olet kirjoittamassa yli 282 päivää vanhaan aiheeseen!
 
Jaskojen tuntijoilta kyselisin, mitä mieltä noista uudemmista pro-sarjalaisista? Torilla näet killuu tommonen vihreällä swirlattu Pro series Dinky, joka vähän kiinnostelisi mutta kuulemma on Meksikon pajan tuotoksia, mikä herättää vähän epäilyksiä, kun about samaan rahaan saa myös Japanissa valmistettuja.

Aurora Borealis: Jaskojen tuntijoilta kyselisin, mitä mieltä noista uudemmista pro-sarjalaisista? Torilla näet killuu tommonen vihreällä swirlattu Pro series Dinky, joka vähän kiinnostelisi mutta kuulemma on Meksikon pajan tuotoksia, mikä herättää vähän epäilyksiä, kun about samaan rahaan saa myös Japanissa valmistettuja.
 
Mul oli pitkää yks Meksikon pajan DKA7 se oli ainakii ihan laatukeppi. Nauhojen päiden viimeistelystä ainoo miinus, tosin sekii voi johtuu vaahteraotelaudan kuivumisest.

Hipelöin jotain uusia Jacksoneita liikkeessä. En tiedä valmistusmaata mutta nauhojen päät oli niin järkyttävässä kunnossa että siinä olisi ihan valehtelematta saanut sormensa verille ennen pitkää. Yksi uuden tuotannon mexicolainen Charvel mulla on ja siinä ei ole mitään valittamista.

Jormaz: Hipelöin jotain uusia Jacksoneita liikkeessä. En tiedä valmistusmaata mutta nauhojen päät oli niin järkyttävässä kunnossa että siinä olisi ihan valehtelematta saanut sormensa verille ennen pitkää. Yksi uuden tuotannon mexicolainen Charvel mulla on ja siinä ei ole mitään valittamista.
 
Jos fasulla kävit, niin liekkö halvempia x-sarjalaisia? Huomasin saman moisista Kaisaniemen liikkeessä olevissa yksilöissä.

tuskiz: Jos fasulla kävit, niin liekkö halvempia x-sarjalaisia? Huomasin saman moisista Kaisaniemen liikkeessä olevissa yksilöissä.
 
Espoon fasulla. Jotain halvempia ne oli joo.

Jormaz: Espoon fasulla. Jotain halvempia ne oli joo.
 
Jos oli pultattu kaula, niin silloin oli halpa Js sarjalainen, ja jos oli läpi tai liimakaula niin silloin luultavasti tuo X- sarjalainen.